Eläkeindeksin leikkaus olisi suuri virhe

Suomi on poikkeuksellisen velkaantunut. Ensi vuonna maksamme yksistään valtion velan korkoja jo yli neljä miljardia euroa. Se on enemmän kuin koko liikenne- ja viestintäministeriön budjetti, tai lähes puolet koko opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista ensi vuodelle. 

Kun Suomen taloudessa menee huonosti, katse kääntyy aina ennemmin tai myöhemmin eläkeläisiin. Etenkin nuorten ääniä kalastelevat poliitikot sanovat silloin mielellään, että ”nyt on eläkeläisten vuoro osallistua”. Tai että ”sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vaatii eläkeläisten osallistumista”.

Eläkeläisiä on jo yli 1,5 miljoonaa. Pelkkä eläkeläisten suuri määrä tai eläkemenot eivät kuitenkaan ole peruste sille, että juuri eläkeläisten pitäisi maksaa taloussopeutuksesta erityisen suuri lasku. Eläkemenot ovat tällä hetkellä vuositasolla hieman yli 40 miljardia euroa, ja niistä 37 miljardia euroa on työeläkkeitä. Työeläkkeet maksetaan pääosin työeläkejärjestelmän kautta, ei verorahoilla. Sen takia rahoitusta ei pidä sekoittaa valtion budjettiin. Eläkejärjestelmämme luotettavuus on sitä paitsi arvioitu jo useana vuonna korkealle kansainvälisissä vertailuissa. Se on jo pitkään ollut julkisen taloutemme tervein osa, ei suinkaan se ongelmallisin. Siksi etenkin työeläkkeisiin tehtävissä muutoksissa on oltava hyvin varovainen.

Vastustan eläkeleikkauksia, ja aivan erityisesti vastustan eläkeindeksin leikkauksia, koska ne olisivat monella tapaa vahingollisia. Indeksileikkaus tarkoittaisi, ettei eläkkeitä korotettaisikaan elinkustannusten nousun perusteella. Vaikka tällainen leikkaus tehtäisiin vain väliaikaisena seuraavalle hallituskaudelle, se olisi pysyvä leikkaus eläkkeiden tasoon. Käytännössä siis nykyisten eläkeläisten loppuiäksi, koska eläkkeet olisivat jääneet pysyvästi elinkustannuksia alemmalle tasolle. Sellaisena päätös rikkoisi eläkeläisille annetun lupauksen eläkejärjestelmän luotettavuudesta. Jos indeksileikkaus vielä toteutettaisiin vain yli 2000 euroa kuukaudessa eläkettä ansaitseville, kuten perussuomalaiset ovat ehdottaneet, ongelmaksi muodostuisi myös leikkauskohdistusten keinotekoinen raja. Miten perusteltaisiin 2010 euroa kuukaudessa ansaitsevalle indeksileikkaus, kun 1990 euroa kuukaudessa ansaitsevalta indeksiä ei leikattaisi?

Eläkeindeksin leikkaus ei sitä paitsi olisi järkevää verokertymänkään kannalta. Kun eläkkeet eivät nousisi elinkustannusindeksin mukana, ne tuottaisivat ennakoitua vähemmän verotuloja myös valtion budjettiin. Eläkeläisten suuren lukumäärän takia heidän maksamiensa verojen lisäksi myös heidän palveluihinsa käyttämän rahan vähentymisellä olisi laajaa vaikutusta myös yrityksiin ja työpaikkoihin.

Keskustelussa on lisäksi muistettava, ettei eläkeläisten tulotasossa pääsääntöisesti ole hurraamista nytkään. Miesten keskimääräinen eläke vuonna 2025 oli 2388 euroa, naisten 1930 euroa ja mediaanieläke 1886 euroa kuukaudessa. Toisin kuin työikäisten, on eläkeläisten mahdollisuudet ansaita lisätuloja rajoitetummat erityisesti, mitä iäkkäämmästä eläkeläisestä puhutaan.  Kun arjen kustannukset muun muassa polttoaineiden hinnannousun myötä ovat jo pidemmän aikaa olleet nousussa, ei kukaan varmasti pääse sanomaan, että keskimääräinen eläkeläinen varsinaisesti kylpisi rahassa. Jos eläkeindeksiä leikataan, se tarkoittaa vähemmän rahaa ruokaan, lääkkeisiin, asumiseen ja jokapäiväiseen elämään. Osa joutuisi turvautumaan asumistukeen ja muihin tukiin. 

Maksussa olevat ja ansaitut eläkkeet on jätettävä rauhaan. Julkisen talouden sopeutukset on etsittävä sieltä, missä ne suurimmat ongelmatkin ovat eli valtion talouden menopuolelta. Niiden ylisuureen kasvuun eivät eläkeläiset ole syyllisiä. Menokarsinta on meidän poliitikoiden tehtävä.

 

 

Blogi julkaistu alun perin Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalla.

Jaa tämä artikkeli somessa:
TwitterFacebookLinkedIn