Lakihankkeet kirvoittavat väittelyn siitä, miten paljon viranomaistehtäviä voi luovuttaa yksityisyritysten hoteisiin.
Helsinkiläinen Marianne Särkiniemi puhuu varmasti monen autoilijan äänellä. Hänelle pysäköintivirheistä on rapsahtanut maksettavaa sekä kunnalliselta että yksityiseltä puolelta.
– En ole esimerkiksi huomannut jotakin merkkiä tai aika on vain päässyt ylittymään. Se on usein omaa syytä, mutta valitustiet saisivat olla selkeämmät. Tämä on kuin villi länsi. Ihmiset eivät tiedä omia oikeuksiaan.
Vuosia kestänyt epäselvä oikeustila korpeaa muitakin. Esimerkiksi yksin Kilpailu- ja kuluttajavirastolle tuli viime vuonna 1 300 kantelua yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.
Kun riittävän selkeää yksityistä pysäköinninvalvontaa säätelevää lakia ei ole, jotkut ihmiset ovat jättäneet yksityiseltä puolelta saamansa pysäköintivirhemaksun maksamatta ja taistelevat perintäfirmoja vastaan.
Rohkeimmat ja viitseliäimmät ovat vieneet virhemaksunsa oikeuden ratkottaviksi. Oikeudessa ohjenuorana kulkee vuoden 2011 korkeimman oikeuden linjaus yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.
Lakia on koetettu sorvata kymmenisen vuotta, mutta esitys on tyssännyt eduskunnassa joko perustuslakiin tai jäänyt ajan puutteessa käsittelemättä.
Viime vaalikaudella Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta laki näytti uponneen jonnekin norminpurun hetteikköön, eikä kukaan halunnut koskea asiaan tikullakaan.
Syväjäässä ollut lakihanke on kirvoittanut vihdoin korjaushalut
Riitoihinkin parkkialueilla johtanut laki halutaan vihdoin panna uusiksi eduskunnassa, jopa kahden aloitteen voimin.
Kansanedustaja Kimmo Kiljusen (sd.) käynnistämässä aloitteessa halutaan säätää laki, joka rajaa pysäköinninvalvonnan julkiseksi tehtäväksi. Aloitteen on allekirjoittanut yli puolet eduskunnasta eli 122 edustajaa.
Kiljusen aloitteen jälkeen eduskunnasta kirposi uusi aloite yksityisen pysäköinninvalvonnan(siirryt toiseen palveluun) aiempaa tiukemmasta sääntelystä.
Kansanedustaja Pia Kauman (kok.) toimenpidealoitteessa yksityistä pysäköinninvalvontaa ei haluta kokonaan kieltää. Aloitteen on allekirjoittanut 16 kokoomuksen kansanedustajaa.
Aiempina vuosina lakihankkeen ongelmien kanssa paininut entinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) kiteyttää nykyisen oikeustilan vailla lakia heikoksi.
– Ihminen, joka on tyytymätön hänelle määrättyyn pysäköintivirhemaksuun, voi hakea muutosta päätökseen kohtuuhinnalla ainoastaan kuluttajariitalautakunnasta. Mutta sekin vie aikaa. Monet yritykset myös uhkailevat ihmisiä perintätoimilla, ja moni puolestaan maksaa välttääkseen vaivan. Näin ikään kuin väsytystaktiikalla voi saada vääriäkin maksuja läpi.
”Se mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan”
Kimmo Kiljusen yli puolen eduskunnan allekirjoittajan lakialoitteessa pysäköinninvalvonta on kuntien eli julkisen puolen hoteissa.
Kiljunen kuitenkin hiukan toppuuttelee omaa ehdotustaan: tarkoitus ei ole siirtää pysäköinninvalvontaa aivan kokonaan pois yksityisiltä yrityksiltä.
– Valvonta olisi julkista vallankäyttöä, mutta kunta saa kuitenkin itse pyytää yrityksiä suorittamaan valvontaa. Päätösvalta pysäköinninvalvonnan ehdoista ja maksuista on kunnalla. Näin mukaan tulee puuttuva kohtuusharkinta. Valitustiet ovat normaaleja hallintovalituksia.
Väitetylle rahastukselle halutaan piste. Kiljunen lainaa vanhaa tuomarinohjetta.
– Se, mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan. Ei ole kohtuullista, että pysäköintiyrityksen tulos ja bonukset voivat riippua siitä, miten paljon rankaiset ihmisiä. Lisäksi tuntuu kohtuuttomalta myös se, että iso osa pysäköintifirmoista on ulkomaisen pääoman omistuksessa.
Siitä, pystyisivätkö kaikki kunnat pyörittämään omaa pysäköinninvalvontaa, on esitetty epäilyjä. Kiljunen on eri mieltä väitteestä, ettei kunnilla olisi varaa omaan valvontaan.
– Toki tiedän vain Vantaan tilanteen, mutta siellä pysäköinninvalvonta on kaupungille lohko, jossa leivotaan rahaa kaupungin kassaan. Eihän se muutoin olisi niin tuottoisa investointointikohde näille firmoillekaan.
Kansanedustaja Pia Kauma ja kokoomuslaiset toimenpidealoitteen allekirjoittajat ponnistavat omassa hankkeessaan toiselta pohjalta.
– Emme halunneet allekirjoittaa Kiljusen aloitetta, koska siihen oli kirjattu yksityisen pysäköinninvalvonnan kielto. Se olisi liian raju toimenpide. Kyllähän yksittäisillä omistajilla täytyy olla oikeus valvoa, kuka pysäköi kiinteistön alueella ja millä ehdoilla.
Myös Kauma sanoo, että oikeustila ilman selkeää lakia on epämääräinen ja villi.
– Ihmiset eivät tiedä, mitkä ovat oikeudet valittaa, kun lappu räpsähtää tuulilasiin. Valitusoikeus on kehno. Se voi olla esimerkiksi ulkoistettu puhelinpalvelulle tai nettifirmalle, josta ei saa ketään kiinni. Moni katsoo, että on helpompi maksaa kuin käyttää aikaa ja rahaa hankalaan valittamiseen.
Ennakkotapaus torppaisi kaikki yksityisten yritysten palvelut kunnille?
Viranomaistehtävän ja yksityisen pysäköinninvalvonnan välinen rajanveto on politiikan ja valtiosääntöoikeuden kovaa ydintä.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen sanoo, että hän itse rajaisi pysäköinninvalvonnan vain kuntien tehtäväksi.
Kiljusen aloitteen on allekirjoittanut moni sellainenkin kansanedustaja, joka ei yritysten toimintaa tyystin suostuisi siirtämään kunnille. Aloitteen allekirjoittajia on kaikista puolueista.
–Jos tässä voisin vain oman kantani sanoa, tekisin yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ehdottomasta vain julkisen sektorin toimintaa.
Kokoomuksen Pia Kauma piirtää rajan yksityisessä pysäköinninvalvonnassa vasemmisto–oikeisto-akselille.
– Vasemmisto haluaa pitää julkiset tehtävät pelkästään julkisina. Keskustalla ja oikeistolla on enemmän joustavuutta tässä suhteessa.
Taustalla on perustuslain pykälä 124: hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle.(siirryt toiseen palveluun) Niin sanotun demokratian itsesuojelupykälän mukaan tehtävät julkiselta sektorilta voidaan yleensä antaa vain lailla yksityisen hoidettavaksi.
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma pelkää, että yksityistä pysäköinninvalvontaa suitsivasta laista muodostuisi ennakkotapaus, jolla on vaikutuksia vaikkapa kuntien sote-palveluihin.
– Mitä vaikutuksia lailla olisi muille viranomaistehtäville, jotka on jo luovutettu yksityiselle toimijalle? En halua, että tästä tulee ennakkotapaus. Moni kunta olisi pulassa, jos yksityistä sektoria ei voisi hyödyntää vaikkapa terveyspalvelujen tarjoamisessa.
Vain muutamista ylilyönneistä syntynyt liian iso poru?
Myös Suomen Pysäköintialan Liiton puheenjohtaja eli yrittäjiä edustava Juha Sirelius sanoo, että pysäköintialalle tarvitaan sääntelyä.
Sireliuksen mukaan alan tavat ovat kuitenkin vuosien varrella siistiytyneet.
– Vakiintunut käytäntö on ollut olemassa jo pitkään. On harmi, että muutamista ylilyönneistä on syntynyt näin iso poru. Toki ymmärrämme, että väärät käytänteet on korjattava.
Sireliuksen mukaan luvanvaraisuus voisi olla hyvä ratkaisu.
– Selkeät pelisäännöt auttaisivat asiaa. Sitä olemme toivoneet aikaisemminkin. Luvanvaraisuus voisi olla yksi ratkaisuista.
Sireliuksen mukaan riita-asiat ovat vuosien saatossa vähentyneet.
– Jos yksityisellä puolella annetaan noin 300 000 valvontamaksua, niin ainoastaan murto-osalle haetaan päätöstä oikeudesta. Puhutaan reilusti alle promillen osuudesta.
Sireliuksen mukaan julkisella puolella kymmenellä suurimmalla kaupungilla on noin 400 000 pysäköintivirhemaksua.
– Meillä yksityisellä puolella on joustavampaa, sillä mitätöintiprosentti kulkee 2–6 välillä.
Kun Sireliukselta kysyy, mitä pysäköinninvalvonnan rajaaminen lailla julkiseksi tehtäväksi tarkoittaisi yrityksille, Sirelius paukauttaa, ettei esitys tule tällaisenaan etenemään.
– Koska kunnallisella puolella ei ole resursseja hoitaa näitä asioita, kiinteistön omistajat ovat lähes aina valinneet yksityisen pysäköinninvalvonnan kunnallisen sijaan. Ja on myös kuntia, joissa ei ole kunnallista pysäköinninvalvontaa lainkaan. Ne kunnat joutuisivat muiden kanssa eriarvoiseen tilanteeseen, jos tällainen käytäntö ei olisi mahdollista.
Kansanedustajien aloitteet – laki- ja toimenpidealoite – tullevat etenemään eduskunnassa käsittelyynsä rintarinnan.
YLE 18.4.2020