Venäläisten tekemät kiinteistö- ja asuntohankinnat on estettävä tehokkaammin

Useat tiedotusvälineet uutisoivat aiemmin syksyllä, että venäläinen ostaja on hankkimassa noin sadan huoneen kokoisen entisen Lohikon vanhainkodin, joka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Niinisalon varuskunnasta ja eteläisen Suomen suurimmasta ampuma-alueesta.

Uutinen hätkähdytti, sillä Venäjä käy edelleen hyökkäyssotaa Ukrainassa ja haluja vihamieliseen toimintaan myös muilla lähialueilla löytyy takuuvarmasti.

Kyseessä oli vain yksi esimerkkitapaus, ja silti lakimuutokset venäläisten eli käytännössä EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisten kiinteistöostojen luvanvaraisuudesta ovat edenneet hyvin hitaasti tai tuotu eduskunnalle puutteellisina. Hyvä esimerkki on lokakuussa eduskunnalle annettu lakiesitys, jossa kiristetään ulkomaalaisten kiinteistökauppojen valvontaa niin, että valtiolla olisi etuosto-oikeus, jos se olisi tarpeen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi tai mikäli kiinteistö sijaitsisi alle kilometrin etäisyydellä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kohteista.

Ongelmana kuitenkin on, että lain ja valvonnan ulkopuolelle ovat edelleen jäämässä asunto-osakkeet, asunto-osakeyhtiömuotoiset liikehuoneistot ja vuokrahuoneistot. Turvallisuusviranomaisten mukaan laitonta tiedustelua voidaan aivan yhtä helposti harjoittaa myös asunnoista tai vuokrakohteista. Itä- ja Kaakkois-Suomessa tiedetään, että yksittäisillä, pienilläkin asunnoilla voi olla jopa kymmeniä venäläisosakkaita. Oletettavasti usealla heistä taka-ajatus on ollut se, että pienikin osaomistus oikeuttaisi helpommin viisumiin ja siten oleskeluun Suomessa.

Voi myös kysyä, miksi valtion etuosto-oikeus syntyy vasta silloin, jos turvaväli strategiseen kohteeseen on alle kilometrin. Droonien lennättämisen ja telekuuntelun kannalta etäisyys on aivan liian lyhyt. Ja miten valvotaan niitä kiinteistöjä ja asuntoja, jotka on hankittu jo aiemmin?

Tein jo 19.4. kirjallisen kysymyksen hallitukselle asunto-osakkeiden ja vuokrahuoneistojen hankkimisen muuttamisesta luvanvaraiseksi EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille henkilöille. Tähän sain 3.5. vastaukseksi, että ”Puolustusministeriö on helmikuussa 2022 käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa perehdytään eri työkaluihin, joita hyödyntämällä pystyttäisiin valvomaan muita kiinteistön vallankäytön mekanismeja, kuin suoraa omistusoikeutta.”

Kun tutkimushanke on perustettu jo yli puoli vuotta sitten, niin ihmetystä herättää, miksi tutkimustulosten saaminen kestää niin pitkään tilanteessa, jossa tarvittaisiin ripeitä toimia. Samalla voisi pohtia, kannattaisiko kaikki vastaavat asunto- ja kiinteistöhankinnat ainakin toistaiseksi estää kokonaan.

Pia Kauma

Kansanedustaja (kok.)

Espoo

 

Jaa tämä artikkeli somessa:
TwitterFacebookLinkedIn