Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) osallistuu Pohjois-Makedoniassa tällä viikolla järjestettävään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin ulkoministerikokoukseen, kertoi ulkoministeriö keskiviikkona.
Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin kutsuminen Etyjin ulkoministerikokoukseen ei vaikuta Suomen suunnitelmiin, kertoi myös Suomen Etyj-suurlähettiläs Vesa Häkkinen aiemmin keskiviikkona STT:lle.
– Kansainvälisten järjestöjen isoihin tilaisuuksiin kutsutaan yleensä kaikki (jäsenmaat). Viime vuonna poikkeuksellista oli, että Puola ei puheenjohtajamaana myöntänyt Lavroville maahantulolupaa.
Häkkinen sanoo ymmärtävänsä hyvin, miksi Lavrovin saapuminen kokoukseen herättää vastustusta ja kysymyksiä käytännön järjestelyistä. Häkkisen mukaan Suomi pitää Etyjiä kuitenkin tärkeänä keskusteluareenana ja tukee puheenjohtajamaa Pohjois-Makedonian päätöstä, vaikka tuomitseekin Venäjän toimet.
– Ei siinä (puheenjohtajamaan päätöksessä) ole nokan koputtamista.
Häkkinen myös huomauttaa, että Baltian maista Viro oli viime metreille asti ehdolla ensi vuoden puheenjohtajamaaksi, mutta Venäjä ja Valko-Venäjä torppasivat valinnan.
Suomi tuomitsee Venäjän toimet Etyjissä
Ulkoministeri Valtonen kommentoi asiaa Naton päämajassa Brysselissä toteamalla, että Etyj perustettiin lähes 50 vuotta sitten Helsingissä idän ja lännen tapaamispaikaksi, ei samanmielisten valtioiden järjestöksi.
– Tässä maailmantilanteessa olemme valitettavasti yhä tilanteessa, jossa emme kaikki todellakaan ole samaa mieltä. Mutta vuoropuhelua on oltava, ja luulen, että tässä järjestössä sitä voidaan saavuttaa jossain mitassa myös Venäjän kanssa, Valtonen vastasi englanniksi toimittajien kysymykseen ennen ulkoministerikokousta.
Valtosen mukaan Suomi toivoo Etyjin kuitenkin selviytyvän vaikeuksistaan, koska järjestö hoitaa monia tärkeitä tehtäviä Euroopan pitkän aikavälin vakauden ja turvallisuuden kannalta.
Naton ulkoministerikokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Valtonen sanoi myös, että Etyjistä ja sen periaatteista ei tule luopua, vaikka autoritaarista valtaa on säilytetty ja jopa voimistettu viime vuosina Venäjällä ja Valko-Venäjällä.
– On tärkeää, että Venäjän ei anneta käyttää järjestöä omiin viheliäisiin tarkoituksiinsa ja esimerkiksi väärinkäyttää veto-oikeutta niin kuin on tehnyt. Suomi tulee kertomaan Etyj-ministerikokouksessa vahvan viestinsä siitä, että me tuomitsemme erittäin jyrkästi Venäjän toiminnan Ukrainassa ja myös sen käyttämät toimet Etyjissä ja tulemme puhumaan sen puolesta, että Etyj säilyy tulevaisuudessakin.
Venäjä torppasi Viron puheenjohtajuuden
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajan Pia Kauman (kok.) mukaan torstaina alkavan kokouksen tavoitteena on tehdä virallisia päätöksiä muun muassa ensi vuoden puheenjohtajamaasta, budjetista sekä täytettävistä virka-asemista.
Järjestöllä ei ole edelleenkään hyväksyttyä budjettia, ja sen neljän tärkeimmän johtopestin jatkajista ei ole päätetty. Näistä esimerkiksi Etyjin pääsihteerin Helga Schmidin kausi on päättymässä ensi sunnuntaina.
57 jäsenmaan Etyjissä päätöksiltä vaaditaan yksimielisyyttä eli vähintään sitä, ettei kukaan vastusta tehtyä esitystä.
– Minun ymmärrykseni siitä, että minkä takia Pohjois-Makedonia on pitänyt tärkeänä Lavrovin kutsumista, on se, että näistä asioista saataisiin päätös, hän sanoo STT:lle.
Ensi vuoden puheenjohtajamaaksi oli pitkään ehdolla Viro, jolla oli Kauman mukaan myös EU:n yhtenäinen tuki. Venäjä kuitenkin torppasi valinnan, minkä jälkeen vaihtoehdoksi nousi Malta.
Nykyisen puheenjohtajan Pohjois-Makedonian ulkoministeri Bujar Osmani kertoi maanantaina viestipalvelu X:ssä, että Malta on suostunut ottamaan hoitaakseen puheenjohtajuuden ensi vuonna.
Viron ulkoministerin Margus Tsahknan mukaan maa ei peru omaa ehdokkuuttaan, mutta on valmis hyväksymään Pohjois-Makedonian esittämän ratkaisun, koska Viron puheenjohtajuus on käytännössä estetty.
– Venäjän tavoitteena on suistaa Etyj raiteilta, mutta emme aio antaa heille tilaisuutta järjestön tuhoamiseen, Tsahkna kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Ukraina ja Baltian maat boikotoivat kokousta
Ukrainan ja Baltian maiden ulkoministerit ilmoittivat tiistaina, että he eivät aio osallistua kokoukseen, koska myös Lavrov on kutsuttu. Uutistoimisto AFP kertoi tiistaina, että Bulgaria on suostunut avaamaan ilmatilansa Lavrovin koneelle, jotta tämä voisi lentää Pohjois-Makedonian pääkaupunkiin Skopjeen.
Baltian maiden ulkoministereiden tiistaina julkistaman yhteisen lausunnon mukaan Lavrovin läsnäolo kokouksessa antaa Venäjällä aseita sen oman propagandan levittämiseen ja vahvistaa Venäjän kansainvälistä asemaa maan aloittamasta hyökkäyssodasta huolimatta. Asiasta kertoi tiistaina Viron yleisradioyhtiö EER.
Se, että Baltian maat ja Ukraina boikotoivat tapaamista, ei Kauman mukaan vaikuta varsinaisesti Etyjin päätöksentekoon.
– Tämä on ihan selvä kannanotto, että he vastustavat Venäjän läsnäoloa ja sitä, että Venäjän annetaan jatkaa tässä organisaatiossa.
Kauman mukaan onkin paljon pohdittu sitä, pitäisikö Ukrainaan helmikuussa 2022 hyökännyt Venäjä poistaa rauhaa tavoittelevasta järjestöstä.
– Ja sitä, pitäisikö sääntöjä yrittää muuttaa sillä tavalla, että tällainen näin räikeästi sääntöjä rikkova maa voitaisiin sulkea ulkopuolelle esimerkiksi väliaikaisesti. Pysyvästi ulkopuolelle sulkeminen veisi pohjan koko tämän tyyppisen järjestön toimimiselta, koska lähtökohtahan on ollut, että tuodaan saman pöydän ääreen ne maat, jotka ovat eri mieltä asioista, Kauma jatkaa.
Suomi puheenjohtajaksi juhlavuonna 2025
Suomen valinta Etyjin vuoden 2025 puheenjohtajamaaksi on jo tehty, joten Venäjä tai Valko-Venäjä ei voi enää estää tuoreen Naton jäsenmaan nousua Etyjin johtoon.
Järjestöä pitää Kauman mukaan uudistaa tähän aikaan ja katsoa esimerkiksi sitä, pitääkö päätöksentekomekanismeja muuttaa.
– Odotusarvo on se, että nimenomaan Suomi ottaa sen suuren vastuun, että millä tavalla organisaatiota uudistetaan, sanoo Kauma.
Juttu julkaistu alun perin Savon Seudun Sanomissa.