Eduskunta sai keskiviikkona pääministerin ilmoituksen ”EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymiskokonaisuudesta” eli heinäkuussa Brysselissä sovitusta elpymispaketista.
Keskustelun debatin aloittaneen SDP:n Kimmo Kiljusen mielestä kyseessä oli aivan erinomaisesti viety neuvotteluprosessi ja erinomainen tulos. Hänen mukaansa hallitus kykeni viemään läpi tiukat kriteerit siihen suuntaan, mitä eduskunta oli halunnut.
Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen sanoi, ettei hän ole varma, nouseeko kaikkien EU-maiden kilpailukyky nyt tehtävillä kansallisilla elvytyssuunnitelmilla taloudellisen uudistumisen myötä.
Keskustan Anne Kalmari peräänkuulutti kiitoksia maataloustukien turvaamisesta ja piti tuloksia hienona.
RKP:n Anders Adlercreutz kysyi, mikä olisi ollut vaihtoehto.
– Tässä muutamat sanovat, että tämä sopimus olisi pitänyt hylätä, että oltaisiin jotenkin paremmassa tilanteessa ilman tätä sopimusta. Kehotan kyllä pohtimaan, onko asia oikeasti näin vai tuntuuko vain helpolta täällä sanoa, että se oli huono, ei olisi pitänyt ottaa, Suomen asema olisi parempi ilman tätä sopimusta, Anders Adlercreutz sanoi.
– Jos hetken pohditte niin uskon, että tekin päädytte sydämissänne ihan samaan ratkaisuun kuin mihin hallitus päätyi, että me tarvitsemme tätä sopimusta, ja on hyvä, että se saatiin ongelmineenkin aikaiseksi.
Kristillisdemokraattien Peter Östman pääsi vastaamaan Adlercreutzille.
– Mikä olisi ollut se vaihtoehto? No, parempi sopimus tietysti, Peter Östman sanoi.
Toistuuko tämä?
Kokoomuksen Pia Kauma totesi pääministeri Sanna Marinin (sd.) useassa yhteydessä todenneen, että tämä elpymisväline on ”poikkeuksellinen ja kertaluonteinen”. Esimerkiksi Saksassa Marinin puoluetoveri-valtiovarainministeri kuitenkin sanoo kyseessä olevan ”EU:n talouspolitiikan pitkäaikaiskeino”.
– On vain ajan kysymys, koska meillä on seuraava kriisi. Onko tämä paketti kertaluonteinen ja poikkeuksellinen, vai toistuuko tämä jo muutaman vuoden kuluttua?, Pia Kauma kysyi pääministeriltä.
Hieman myöhemmin puhunut kokoomusjohtaja Petteri Orpo viittasi Pia Kauman puheenvuoroon.
– Onko tämä väliaikainen, kertaluonteinen ratkaisu, vai tuleeko tästä pysyvä tapa? Olen oppinut lukemaan niin, että jos Saksan valtiovarainministeri sanoo, niin sillä on aika paljon painoarvoa. Tämä on aivan olennainen kysymys, Petteri Orpo painotti.
Orpo sanoi kokoomuksen pitävän tärkeänä Suomen kuulumista läntiseen yhteisöön turvallisuusratkaisunakin. Hänen mielestään flirttailu EU-erolla on Suomelle vaarallista.
– Mutta Suomessa pitää voida käydä kriittistä keskustelua siitä miten Eurooppa päättää. Meille isompi asia on Eurooppa kuin venytetty sopu.
Suomen etu
Hallituspuolue keskustan Hannu Hoskonen ilmoitti, että ”tämä on sellainen paketti, jota allekirjoittanut ei voi mitenkään hyväksyä”.
– Aikanaan Maastrichtin sopimukseen tehtiin pykälät pienien jäsenmaiden suojaksi, ettei isojen maiden maksuja tarvitse maksaa. Nyt me olemme purkamassa tämän suojan, ja sitä minä en mitenkään, arvoisa puhemies, voi hyväksyä. Tämä suoja on nyt mennyttä, ja se on karmea virhe, Hannu Hoskonen sanoi.
– Kansanäänestyksellä aikanaan Suomi saatiin EU:hun, itsekin äänestin sen puolesta. Mutta nyt kun näitä ehtoja lähdetään muuttamaan, niin eikö näitä pitäisi demokraattisessa prosessissa uudestaan käsitellä? Tällaista minä en voi hyväksyä.
SDP:n Antti Lindtman kysyi, olisiko Suomen etu, että paketti olisi kaadettu.
– Olisiko Suomen etu, että Eurooppa ei toipuisi? Olisiko se pienen reunavaltion etu, joka elää viennistä?, Antti Lindtman kysyi.
Lindtman tivasi perussuomalaisilta, ajavatko he todella Suomen EU-eroa vai eivät.
Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi pääministerille tehtyihin kysymyksiin kertaluonteisuudesta.
– Ei ole pysyvä tapa. Tämä on kertaluonteinen ja määräaikainen, kolmen vuoden kuluttua tämä väline lakkaa olemasta. Jos se haluttaisiin uudestaan pystyttää, niin koko tämä ruljanssi tarvittaisiin uudestaan – mukaan lukien Suomen eduskunnan päätös, Tytti Tuppurainen sanoi.
– Onko tämä nyt velkojen yhteisvastuuta? Ei ole. Nimenomaan Suomen esityksestä jokainen maa vastaa vain omasta osastaan kokonaisuudesta. Se on poikkeuksellisen tarkkarajaisesti sovittu. Veloista ei ole yhteisvastuuta.
Verkkouutiset 9.9.2020