Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma esittää kirjallisessa kysymyksessään tappiontasausjärjestelmän väliaikaista muuttamista.
Kauman ehdotuksella mahdollistettaisiin yrityksille useassa Euroopan maassa vakituisesti käytössä oleva takautuvan tappiontasauksen malli (niin sanottu Carry Back).
Kysymyksessä esitetyssä mallissa yritys saisi takautuvasti vähentää vuodelle 2020 ennakoituja tappioita joko vuoden 2019 tai vuosien 2018–2019 voitoistaan erikseen säädettävään enimmäismäärään asti.
Kauma ehdottaa, että vähennettävien tappioiden enimmäismäärä voisi olla esimerkiksi miljoona euroa edellisvuosien voitoista. Norjassa, jossa malli on nimenomaan koronatoimena otettu käyttöön, vastaava maksimivähennys on 2,6 miljoonaa euroa.
– Nykyinen malli sallii tappioiden tasauksen pääsääntöisesti kymmenen vuoden aikana sitä mukaa, kun tuloa syntyy (niin sanottu Carry Forward). Joillakin toimialoilla yritysten myynti on kuitenkin romahtanut rajoitusten ja poikkeusolojen takia jopa yli 80 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, eikä voitollisia tilikausia tappion tasaamista varten ole välttämättä heti näkyvissä, Kauma toteaa tiedotteessa.
Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto pitää ehdotusta nopeana ja aidosti pieniä ja keskisuuria yrityksiä auttavana toimenpiteenä.
Autto muistuttaa, että nykyinen tappiontasausjärjestelmä ei tunnista esimerkiksi tilannetta, jossa yritys joutuu itsestään riippumattomista syistä supistamaan toimintaansa merkittävästi eikä se voi itse toiminnallaan myöskään vaikuttaa toimintaedellytysten normalisoitumiseen.
– Takautuva tappiontasaus on kiinteä osa verolainsäädäntöä useassa eurooppalaisessa maassa, kuten Saksassa ja Ranskassa. Norjassa malli otettiin käyttöön nimenomaisesti erillisenä kriisitoimena koronatilanteen vakavuudesta johtuen, Autto sanoo.
Edustajat muistuttavat, että mallin käyttöön ottaminen vähentäisi kuluvan vuoden verotuloja, mutta kasvattaisi niitä myöhemmin, kun yritykset eivät voisi vähentää tämän vuoden tappiota enää tulevien vuosien voitoista.
– Julkisen talouden näkökulmasta toimen lopulliseksi menetykseksi jäisi pääasiassa vain verotuksen ajoitukseen liittyvä korkokustannusten pieni kasvu. Suomalaisten yritysten ja niistä elantonsa saavien suomalaisten näkökulmasta kyse on yritystoiminnan ja näin toimeentulon säilymisestä, Kauma ja Autto toteavat.
Verkkouutiset: 4.12.2020