Osallistuin kevään aikana kohta nimitettävän hallituksen neljän puolueen hallitusneuvotteluihin lähes seitsemän viikon ajan työn ja sosiaaliturvan uudistamisen neuvottelupöydässä. Marinin hallituksen jäljiltä velkaista julkista taloutta lähdetään laittamaan kuntoon uudessa hallitusohjelmassa työn linjalla.
Jokainen maa on omanlaisensa, mutta tulevan hallituksen mallina on erityisesti Tanskan joustoturvaa mukaillen seuraavat kolme asiaa: joustavat ja työnantajan riskiä vähentävät työmarkkinat, työtöntä työnhakijaa aktiivisesti ja yksilöidysti työnhaussa auttavat palvelut sekä työttömyysturva, joka kannustaa ottamaan työtä vastaan.
Suomi on ajautunut tielle, jossa menot eli pysyvät tulonsiirrot ja palvelut ovat samalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa, mutta tulot ovat selvästi muita Pohjoismaita pienemmät. Ainoa kestävä tapa tämän tien katkaisemiseen on työnteon lisääminen. Siksi työlainsäädännön ja sosiaaliturvan uudistuksia tarvitaan.
Työnantajan riskiä palkata uusi työntekijä vähennetään tuoreessa hallitusohjelmassa lisäämällä paikallista sopimista. Kun tällä hetkellä noin 20 000 järjestäytynyttä yritystä pystyy paikallisesti sopimaan, jatkossa ainakin 70 000 muutakin yritystä pystyy näin tekemään, mahdollisesti jopa enemmän. Jatkossa työantajan ja työntekijän välinen sopiminen ei siis ole enää riippuvaista siitä, onko yritys järjestäytynyt vai ei. Hallitus on sopinut myös muista muutoksista työlainsäädäntöön, kuten siitä, että työntekijän takaisinottovelvoite poistuu alle 50 henkilöä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, sekä siitä, että määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta.
Jatkossa työnhakijaa myös aidosti autetaan löytämään uusi työpaikka. Olen itse ollut elämässäni kolmessa eri vaiheessa työttömänä, ja joka kerta olen jäänyt yksin lähettelemään hakemuksia. TE-toimisto tai kukaan muukaan ei ole ollut edes kiinnostunut, saanko töitä vai en.
Tulevan hallituksen mallissa työttömän alkukartoitukseen tullaan panostamaan, ja asiakkaidensa työhistorian ja osaamisen tuntevat työttömyyskassat pääsevät auttamaan työpaikan löytämisessä. Myös muita toimijoita ja erityisasiantuntijoita hyödynnetään, jotta esimerkiksi 60 vuoden ikää lähestyvää työnhakijaa tai ilman ammattiosaamista oleva nuorta ei syrjäytetä kotiin.
Kolmas asia on ansioturvan porrastaminen, jossa kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 prosentin tasolle alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 prosentin tasolle. Työssäoloehto pidentyy puolesta vuodesta 12 kuukauteen.
Vuosien varrella Suomeen on rakentunut kymmenistä sosiaaliturvan eri muodoista koostuva tukihärdelli, joka ei kannusta ottamaan työtä vastaan yksinkertaisesti siitä syystä, että työstä saatava, käteen jäävä tulo ei ole riittävästi suurempi kuin erilaisista tuista käteen jäävä tulo. Joissain tapauksissa se voi olla jopa pienempi. Näin ollen syy olla ottamatta tarjottua työtä vastaan ei läheskään aina ole työttömän työnhakijan, vaan järjestelmän. Tätä lähdemme nyt muuttamaan.
Hallitusohjelmassa on toki paljon muutakin, mutta kaiken kaikkiaan Suomessa tehdään nyt viimeinkin ne uudistukset, jotka muissa Pohjoismaissa on tehty jo vuosikausia sitten.