Kevään abiturienttien ylioppilaskirjoitukset ovat nyt ohi. Jos kokeet menivät hyvin ja lukiosta on tulossa hyvät arvosanat, niin nuori voi huokaista helpotuksesta. Väylä jatko-opintoihin aukeaa todennäköisesti helposti.
Samanlaista helpotuksen tunnetta ei välttämättä tule kuitenkaan niille, joilla jostain syystä eivät ylioppilaskirjoitukset ja lukio ylipäätään menneet aivan nappiin. Motivaatio oli hakusessa, kotona oli ongelmia tai jostain syystä keskittyminen oli vaikeaa.
Meillä Suomessa ongelmana on se, että opiskeluajat ovat pitkiä ja opiskelemaan mennään myöhemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tästä syystä korkeakouluissa ja yliopistoissa tehtiin pari vuotta sitten opiskelijavalintaan liittyviä muutoksia. Tavoite oli, että sekä opiskelemaan meno että opinnoista valmistuminen nopeutuisivat.
Vuodesta 2020 alkaen todistusvalinta tulee olemaan pääväylä haettaessa yliopistoihin ja korkeakouluihin. Esimerkiksi kauppatieteellisen alan yhteisvalinta uudistui jo vuonna 2018 niin, että aiemman 20 prosentin sijaan todistuskiintiössä valittiin peräti 60 prosenttia uusista opiskelijoista. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun todistuvalinnassa sisäänpääsyyn vaadittiin vähintään yksi laudatur ja neljä eximiaa.
Vaikka on hyvä, että erinomaisista lukiosuorituksista palkitaan helpommalla sisäänpääsyllä, neljän nuoren äitinä ja paljon nuorten huolenaiheita kuulleena en ole kuitenkaan aivan tyytyväinen näihin muutoksiin. Miten käy niiden nuorten, joilla lukioarvosanoissa on paljon toivomisen varaa ja innostus oppimiseen tulee vasta myöhemmin? Entä pysyvätkö pojat kelkassa?
Uudistus aikaistaa paineita jo lukiovuosille, ja esimerkiksi Espoossa lukioihin pääsyn keskiarvorajatkin ovat nousseet huimaa vauhtia. Kilpailu opiskelupaikoista ja paikasta auringossa alkaa jo paljon nykyistä varhemmin eli jo yläkouluiässä. Ja entä jos ylioppilaskirjoitusten aikaan oppilas on sairaana tai perheessä sellaisia ongelmia, että keskittyminen lukemiseen on vaikeaa?
On erittäin tärkeää, että lukiotodistuksen ohella myös muut sisäänpääsyväylät etenkin yliopistotasoisiin oppilaitoksiin pidetään auki. Pääsykokeet ja avoimen yliopiston kautta opintojen suorittaminen ovat hyvä tapa näyttää motivaatiota juuri sille alalle, johon on pyrkimässä.
Niille, joille tulokset olivat pettymys, voi lohdutukseksi sanoa, että arvosanoja voi onneksi korottaa. Kuluneella eduskuntakaudella tehdyn lukiouudistuksen myötä syksyn 2019 tutkinnosta alkaen hyväksytyn kokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa.
Minusta meidän päättäjien perustehtävä on antaa nuorille näkymä hyvästä ja valoisasta tulevaisuudesta. Ei ole hyvä, että ovia suljetaan liian aikaisin. Usein oman alan löytyminen vaatii aikaa ja kypsyttelyä, joten valinnan tekemiseen on oltava mahdollisuus myös myöhemmin.
Kun työelämässä on varauduttava olemaan aikaisempia sukupolvia pidempään, voi ammatin vaihtokin tulla eteen vielä monta kertaa. Vaikka se alkuun voi kuulostaa hurjalta, tarkemmin ajateltuna ammatinvaihto ei ehkä ole ollenkaan hassumpi ajatus.
Sitä paitsi on niin paljon mielenkiintoisia ammatteja, joista tänä päivänä ei vielä edes tarkkaan tiedetä. Vaihtoehtoja onneksi on.