Olen huolissani uusista suunnitelluista rajoituksista asunnonostajille

Kansanedustajan mukaan liiallinen sääntely takaisinmaksuajoissa tai lainamäärissä vain pahentaisi nykyistä kehitystä.

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on huolissaan uusista suunnitelluista rajoituksista asunnonostajille.

Suomen Pankki ehdotti toukokuun alussa useita rajoituksia kotitalouksien ja talonyhtiöiden velanottoon, kuten velkakattoa sekä rajoituksia lainojen pituuksiin.

– Rajoittamissääntelyssä tulee noudattaa tiukkaa välttämättömyysharkintaa. Enempää ei tarvitse tehdä kuin mikä on ehdottoman tarpeellista. Yliampuvat makrovakaushuolet johtavat herkästi kasvua tarpeettomasti näivettävään sääntelyyn sekä kotitalouksien vaurastumisen mahdollisuuksien kapenemiseen. Huoli kotitalouksien velkaantumisesta ei saa johtaa ojasta allikkoon, Pia Kauma toteaa tiedotteessa.

Suomen Pankin tilastojen mukaan asuntolainojen osuus kotitalouksien tuloista ei ole kasvanut merkittävästi 2010-luvun puolivälistä, vaikka kokonaisuutena velkaantuneisuus on noussut.

– Kasvu on siis syntynyt muista kuin asuntolainoista, esimerkiksi asuntoyhteisöjen lainoista. Luottokanta on kasvanut nopeimmin vakuudettomissa kulutusluotoissa, Kauma jatkaa.

Kansanedustajan mukaan alueellinen tarkastelu antaisi arvokasta tietoa sääntelyn valmisteluun. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tarjontaa suurempi asuntojen kysyntä ajaa hintoja ylöspäin.

– Kun asunto on kalliimpi, tarvitaan suurempi laina. Monelle keskituloisellekin asunnon hankinta pääkaupunkiseudulta on tekemätön paikka. Johtaako tämä tilanteeseen, jossa asuntovarallisuuden arvo kasvaa niillä, joilla sitä on valmiiksi? Olen huolissani osin jo toteutuneesta asuntovarallisuuden kautta tapahtuvasta varallisuuserojen kasvusta. Liiallinen sääntely esimerkiksi takaisinmaksuajoissa tai enimmäislainamäärissä vain pahentaisi kehitystä, Pia Kauma sanoo.

– 2010-luvun puolivälistä asuntovelan osuus tuloista on selvästi jarruttanut, mutta asuntojen kysyntä ja kasvavat hinnat purkautuvat väkisin johonkin suuntaan. Vaikuttaa siltä, että kysyntä on purkautunut osin talonyhtiölainojen kasvuun. Sopii kysyä onko asuntoon liittyvän velan kasvu vain oire taudista, joka on asuntorakentamisen liian niukka kaavoitus ja tiukkenevan sääntelyn tuomat kustannukset, Kauma kysyy.

Talouskasvulle ja vaurastumiselle ei saa asettaa tarpeettomia esteitä

Silmiä ei pitäisi ummistaa myöskään korkean velkaantumisen aiheuttamilta riskeiltä. Pia Kauma huomauttaa, että euromääräisesti suurin volyymi on asuntolainoissa ja siksi niihin liittyy suurin huoli makrovakauden näkökulmasta. Maksuaikojen pitenemistä ja muita ehtojen nopeita muutoksia tulisi pitää silmällä.

Voimakkaan rajoittavan sääntelyn tulee kuitenkin perustua tarkkaan syy-seuraussuhteiden analysointiin.

– Nyt makrovakaussääntelystä käytävää keskustelua ohjaa voittopuolisesti kaikkien lainojen kokonaismäärät. On monta järkeenkäypää syytä ajatella, että erilaiset lainat aiheuttavat erilaisia riskejä. Vakuudettomien kulutusluottojen kannan kasvulla vaikuttaa olevan selvä yhteys maksuhäiriömerkintöjen kasvuun.

– Huoli korkeasta velkaantuneisuudesta on yhteinen, kuten huoli sen sisältämistä laajemmista riskeistä. Järkevää olisi edetä askel kerrallaan lähtien positiivisesta luottorekisteristä. Jo se helpottaa pankkien omaa riskiarviointia. Parhaimmillaan tämä markkinoiden toimintaa parantava ratkaisu tekee velkakattosääntelyn tarpeettomaksi. Jos kaikki velat, velanhoitomenot ja muut keskeiset luottojen tiedot olisi koottuna yhteen rekisteriin, voisimme saada lisäksi tilaisuuden tutkia kotitalouksien velanhoitokykyä tarkemmin; miten eri tyyppiset kotitalouksien lainarakenteet vaikuttavat maksukykyyn, Pia Kauma sanoo.

Hänen mukaansa raskasta sääntelyä ei voida tehdä niin, että rajoitetaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman monia vain varmuuden vuoksi.

– Emme halua asettaa tarpeettomia esteitä talouden kasvulle ja ihmisten vaurastumiselle. Emmehän ammu tykillä kärpästä, Kauma kysyy.

Juttu julkaistu Verkkouutisissa

Jaa tämä artikkeli somessa:
TwitterFacebookLinkedIn