Nuorissa on tulevaisuus. Kun tämän päivän nuoria kuuntelee, heiltä välittyy usein kuitenkin huolta tulevaisuudesta. Minne pääsen opiskelemaan, mistä saan työpaikan ja uskallanko perustaa perheen? Maailma näyttää epävarmalta, ja mielessä on monia kysymyksiä.
Jotta nuori voisi suunnitella elämäänsä, hän tarvitsee ainakin koulutusta ja ammatin. Sen jälkeen moni muukin asia näyttää valoisammalta.
Erityisesti korkeakouluissa opiskelupaikkoja on kuitenkin liian vähän. Kevään 2025 korkeakoulujen yhteishaussa 148 000 hakijaa kilpaili noin 55 000 opiskelupaikasta. Jopa 63 prosenttia hakijoista jäi täysin ilman opiskelupaikkaa. Luvut ovat olleet samaa luokkaa jo monta vuotta.
Osalle nuorista välivuosi on odotettu mahdollisuus pohtia, mitä haluaa aikuisena tehdä. Mutta monille kielteinen hakupäätös on todella kipeä paikka, ja aina joku joutuu jäämään epätoivotulle välivuodelle. Se siirtää tulevaisuuden suunnitelmat taas yhdellä vuodella eteenpäin.
Tilanne, jossa vain joka kolmas hakija pääsee korkeakoulutuksen piiriin, on kestämätön. Siksi Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrän nostamisesta noin 40 prosentista lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Juuri nyt hallitus valmistelee uudistusta, jonka myötä korkeakoulututkinnon voisi suorittaa kokonaan avoimen väylän kautta. Opiskelu olisi entistä vapaampaa ja joustavampaa, ja koulutustaso saataisiin nousuun. Nykyään avointen opintojen opintopiste saa maksaa korkeintaan 45 euroa, mutta maksusääntelyä viedään todennäköisesti vapaampaan suuntaan, jotta korkeakoulut voisivat rahoittaa toimintaansa entistä paremmin myös avointen opintojen kautta.
Uudistusta ovat jotkut jo ehtineet kritisoimaan sillä, että se mahdollistaisi korkeakoulututkinnon ostamisen ja olisi mahdollinen vain rikkaille. Väite on perätön. Avoimen väylän opinnot olisivat yhtä vaativat kuin muissakin opinnoissa. Myös maksut on tarkoitus pitää kohtuullisina, ja maksuton korkeakoulututkinto jäisi edelleen korkeakoulututkinnon ”pääväyläksi”.
Vielä nopeammin hallitus on valmistelemassa lisäksi niin kutsuttua opintosetelimallia. Opintosetelillä opiskelijat saisivat suorittaa maksutta 30 opintopistettä yhden lukuvuoden aikana. Ilman opiskelupaikkaa jääneet voisivat siten aloittaa korkeakouluopintonsa ilman taloudellisia esteitä. Malli tukisi myös heitä, jotka suunnittelevat suorittavansa koko korkeakoulututkintonsa avoimen väylän kautta. Mallin on tarkoitus tulla voimaan jo vuoden 2026 lopussa.
Jokainen nuori tarvitaan rakentamaan paitsi omaa valoisaa tulevaisuuttaan, myös tulevaisuuden Suomea.
PIA KAUMA
KANSANEDUSTAJA (KOK)
Juttu julkaistu alun perin Iltalehdessä 12.11.2025.