Inkoon terästehdashanke sisältää erittäin merkittäviä riskejä

Norjalainen Blastr Green Steel -yritys suunnittelee jättimäistä terästehdasta Inkooseen.

Tavoitteena on tehdas, jonka hiilidioksidipäästöt olisivat 90 prosenttia pienemmät kuin perinteisellä terästehtaalla. Paperilla tämä kuulostaa hienolta, eikä kukaan varmasti vastusta jopa yli neljän miljardin euron investointia läntiselle Uudellemaalle. Hankkeeseen ei pidä kuitenkaan suhtautua sinisilmäisesti.

Vaikka suunnitellun terästehtaan hiilidioksipäästöt olisivat nykytekniikalla tuotettua vähäisemmät, olisivat ne silti määrältään peräti satoja tuhansia tonneja vuodessa. Ne myös etäännyttäisivät Suomea merkittävästi niistä päästötavoitteista, joihin on jo sitouduttu. Lisäksi tehtaasta syntyisi hiukkaspäästöjä, rikkioksidipäästöjä ja typen oksideja sekä raskasmetalleja, kuten lyijyä ja elohopeaa. Tuotannosta aiheutuvien jätteiden varastointi tulisi vaatimaan suuren kaatopaikan tehtaan yhteyteen. Lisäksi prosessijätevesiä ohjattaisiin Itämereen miljoonia litroja vuorokaudessa. Mukana kulkeutuisi metalleja ja raskasmetalleja vieden meren jo entuudestaan kehnoa tilannetta entistäkin huonommaksi.

Tehdasalue sijaitsisi Inkoon keskusta-alueen sekä useiden luonnonsuojelualueiden läheisyydessä. Perinteinen saaristomiljöö muuttuisi teollisuusalueeksi. Rekka- ja rahtirallista, rautaromun lastaamisesta satamassa sekä tuotannosta itsessään aiheutuva melu ja tärinä kantautuisivat merialueella kilometrien, jopa kymmenien kilometrien päähän. Tämä huomioiden, ja mikäli hanke suurista riskeistä huolimatta halutaan toteuttaa, voisi tarkoituksenmukaista olla esimerkiksi Hangon Koverharin nostaminen uudelleen vaihtoehtoiseksi sijaintipaikaksi. Hangollahan on pitkät perinteet teollisuusalueena. Sen syväsatama ja jääolosuhteet ovat Inkoota paremmat, ja rautatien ja muun infrastruktuurin osalta se tarjoaisi paremman logistiikan.

Terästehdas olisi myös jättimäinen sähkösyöppö. Sen jatkuva kuormitus sähköverkolle olisi arviolta 1400-1700MW, joka vastaa Olkiluoto 3:n tuotantotehoa. Suomeen on suunnitteilla merkittävä määrä uusia tuulivoimaloita, joiden tuottamaa halpaa energiaa norjalainen yritys varmasti tavoittelee. Vastaavanlainen hanke Norjassa tosin kaatui erityisesti paikallisten tuulivoiman rakentamiseen kohdistaman vastustuksen takia. Avoimeksi myös jää, miten katettaisiin tehtaan energiantarve tuulettomina ja kylminä jaksoina, jolloin kohtuuhintaiselle sähkölle olisi tarvetta myös ihmisten kodeissa.

Blastr Green Steel on käytännössä terästeollisuuden start up -yritys ilman olemassa olevaa liiketoimintaa. Vastaavaa hanketta ei ole vielä toteutettu missään. Kun tähän yhdistetään projektin toistaiseksi alimittainen rahoitus, on vastuullisten päättäjien syytä olla huolissaan, ettei paperilla hienolta näyttänyt terästehdas lopulta kaadu veronmaksajien niskaan. Peruuttamatonta haittaa luonnolle, merelle ja saaristomaisemalle ei voi korvata edes rahalla.

Pia Kauma

Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja ja vapaa-ajan inkoolainen

 

Juttu julkaistu Kirkkonummen sanomissa.

Jaa tämä artikkeli somessa:
TwitterFacebookLinkedIn