Helsingin Sanomissa 1.10.2014 julkaistu mielipidekirjoitus
Luovat alat tarjoavat tällä hetkellä työtä yli sadalletuhannelle suomalaiselle. Suomalaisen musiikin elinvoimaisuutta ja kansainvälistymistä edistävä Music Finland on arvioinut, että yksin musiikkialalla työskentelee noin 30 000 ihmistä. Heistä valtaosa on osa-aikaisia muusikoita, joiden ansiot koostuvat pääasiassa esiintymispalkkioista.
Musiikkia ei kuitenkaan synny ilman musiikintekijöitä, kuten säveltäjiä ja sanoittajia. He eivät saa työstään esiintymispalkkiota vaan elävät pääasiassa tekijänoikeusmaksuilla, joita verotetaan tällä hetkellä ansiotuloina.
Ongelma muodostuu siitä, että tuloja saattaa kertyä hyvin yhtenä tai kahtena peräkkäisenä vuotena, mutta sen jälkeen muutama vuosi voi olla taloudellisesti hyvinkin tiukkaa. Järjestelmä ei nykyisellään kannusta musiikintekijöitä panostamaan omaan kehittymiseensä, palkkaamaan henkilökuntaa eikä tekemään investointeja laitteisiin.
Muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa luovien alojen yrittäjyydellä ei ole vastaavia esteitä. Ruotsin verohallinto ei ole nähnyt asian suhteen mitään ongelmallista, ja sen seurauksena esimerkiksi musiikintekijä voi ohjata korvaukset omalle yritykselleen bruttomääräisenä eikä häneltä pidätetä ansiotuloperusteista ennakonpidätystä.
Suomalaisten alan toimijoiden tahto on, että myös täällä musiikintekijän tulee halutessaan saada tulouttaa tekijänoikeustulonsa määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tekijänoikeudet eivät siirtyisi mihinkään vaan säilyisivät edelleen kyseisellä henkilöllä, kuten tälläkin hetkellä. Luovan alan työntekijöiden ja yrittäjien yhteistyöelin Lyhty on myös asettunut tälle kannalle.
Kyse ei ole mistään verokikkailun mahdollistamiseksi tehtävästä holdingyhtiöjärjestelystä vaan aktiivisesta yritystoiminnasta, jossa musiikintekijät tuotaisiin samalle viivalle muiden alojen yrittäjien kanssa. Moni suomalaisartisti harkitseekin toimintansa siirtämistä ulkomaille, jos verotuskäytäntö pysyy täällä entisellään. Osa on näin jo tehnyt.
Valtion talousarvion kannalta kyse on pienestä muutoksesta, sillä aloitteen välittömät verovaikutukset jäisivät alle viiteen miljoonaan euroon. Yksittäisten artistien ja musiikintekijöiden kannalta uudistus olisi kuitenkin hyvinkin merkittävä, sillä se antaisi heille mahdollisuuden, mutta ei pakkoa, siirtyä harjoittamaan toimintaansa yritysmuodossa.
Näin suomalaisilla musiikintekijöillä olisi samanlainen mahdollisuus toiminnan laajentamiseen kuin eurooppalaisilla kanssakilpailijoillaan.
Vuonna 2012 musiikkivienti toi Suomeen noin 36 miljoonaa euroa. Ruotsissa vastaava luku oli 130 miljoonaa euroa.
Suomalaisella musiikkialalla on paljon kasvupotentiaalia, jota ei ole vielä hyödynnetty. Menestykseen tarvitaan monia uudistuksia ja satsauksia, jota pääsemme edes lähelle läntistä naapuriamme. Mutta ensimmäinen niistä on se, että puramme juuri tämänkaltaiset turhat esteet.
Pia Kauma
kansanedustaja (kok), Espoo
Tommi Läntinen
muusikko, biisintekijä, yrittäjä, Espoo