7.11. julkaistu tiedote
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt 6.11. kirjallisen kysymyksen kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta ja väärinkäytösten ehkäisemisestä.
Kehitysyhteistyötä on viime vuosina kritisoitu muun muassa kohdemaiden korruption lisäämisestä. Tällä hetkellä Suomi ja muut budjettituen antajat seuraavat tansanialaisviranomaisten tutkintaa väärinkäytösepäilyistä, jotka liittyvät voimalaitos- ja sähkönmyyntisopimuksiin. Epäilyjen julkistamisen aikaan Suomi oli ehtinyt jo maksaa Tansanialle vuosittaista suoraa budjettitukea 11 miljoonaa euroa.
Viime vuonna Suomi ilmoitti perivänsä maalta takaisin 80 000 euroa paikallishallinnon uudistamiseen tarkoitettuja varoja, joita oli käytetty väärin muun muassa perusteetta maksettuihin tai liian suurin päivärahoihin sekä ylihintaan ostettuihin autoihin. Ulkoministeriön mukaan kaikki väärinkäytökset eivät edes tule nykyisellä valvonnalla ilmi. Varsinkin ruohonjuuritason valvonnassa on edelleen paljon kehitettävää.
”Julkisuuteen nousseet tapaukset herättävät vakavia kysymyksiä kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta varsinkin ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymysten suhteen. Vierailin itse äskettäin Sambiassa, jossa naisparlamentaarikot nostivat esille erityisesti maassa edelleen yleiset lapsiavioliitot sekä tyttöjen koulutuksen tiellä olevat esteet. Edistys näiden asioiden suhteen on ollut hyvin vähäistä, vaikka Sambia on ollut pitkään kehitysavun kohteena. Se on myös yksi Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyön kumppanimaista”, Kauma toteaa.
Paljon julkisuutta Dead Aid -teoksellaan vuonna 2009 saanut sambialaisekonomisti Dambisa Moyo on todennut suurten avustusvirtojen pääasiassa rapauttavan vastaanottajamaiden poliittisia järjestelmiä ja johtavan pysyviin riippuvuussuhteisiin.
”Yhdysvaltain hallituksen vuonna 2004 käynnistämä MCC-apujärjestelmä on havaittu William & Mary -yliopiston viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa onnistuneeksi esimerkiksi siitä, miten ehdollinen kehitysapu voi edistää uudistuksia kehitysmaissa perinteistä apua tehokkaammin. Ehdollisen rahoituksen perustana on avunantajien ja vastaanottajan yhdessä sopimien, mitattavien tavoitteiden saavuttaminen. Näihin periaatteisiin pohjautuvalla kehitysavulla on saatu merkittäviä tuloksia varsinkin korruption kitkemisessä sekä hallinnon ja yrityselämän kehittämisessä, mistä myös Suomella olisi syytä ottaa mallia omien apukäytäntöjensä uudistamisessa”, Kauma toteaa.
Lisätietoja
Pia Kauma, puh. +358 50 5746764