Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen pysyvä komitea tuomitsee jyrkin sanoin Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Kokouksessa puhuneet Suomen edustajat Vilhelm Junnila (ps.) ja Pia Kauma (kok.) pohtivat myös, miten Etyj voi päästä eteenpäin tilanteesta, jossa yksi sen Etyjin osallistujavaltioista törkeästi rikkoo kaikkia järjestön ja kansainvälisen oikeuden periaatteita.
”Diplomatia alkaa kunnioituksesta, mutta Venäjän häpeällinen hyökkäys Ukrainaan osoittaa täydellistä kunnioituksen puutetta suvereenia valtiota ja kansainvälistä yhteisöä kohtaan. Samaan aikaan he väittävät, etteivät ole hyökänneet maahan, mutta vaativat Ukrainaa antautumaan. Miten Etyj voi rakentaa vuoropuhelua ja etsiä ratkaisuja, jos Venäjän ja läntisen maailman tilannekuva on näin erilainen”, Junnila ihmetteli puheessaan pysyvän komitean etäkokouksessa perjantai-iltana.
Yleiskokouksen varapuheenjohtaja Pia Kauma toivoi kansainvälisen yhteisön katsovan peiliin ja miettivän, olisiko jotain voitu tehdä jo aiemmin toisin.
”Venäjä on yli kymmenen vuotta käyttäytynyt aggressiivisesti muita Etyj-maita kohtaan Etelä-Ossetiassa, Abhasiassa ja Krimillä. Se on rajoittanut kokoontumis- ja sananvapautta sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja käyttänyt veto-oikeuttaan pysäyttääkseen kehityksen Etyjissä. Kansainvälinen yhteisö nosti liian monta kertaa rimaa sille, mikä on hyväksyttävää käytöstä. Nyt naamio on poistettu ja näemme, että kaikki tapahtunut oli osa Venäjän suurempaa suunnitelmaa”, Kauma totesi.
”Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta”
Kokouksessa kuultiin myös Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban ja entisen presidentin Petro Poroshenkon puheet. Kuleban puheenvuoron luki Ukrainan Etyj-suurlähettiläs. Ukrainalaisten sanoma oli, että Ukrainan kansa taistelee koko Euroopan puolesta.
Vaikka Etyjin keinot järjestönä ovat nykytilanteessa vähissä, Junnila vaati tulitaukoa ja toivoi, että Etyjin osallistujavaltiot tekisivät voitavansa Venäjän hyökkäyksen lopettamiseksi.
”Nyt tarvitaan rohkeutta toimia. Voimme pelätä seurauksia itsellemme, mutta toimettomuuden seuraukset voivat olla pahempia maailmalle”, hän muistutti.
Vaikka Etyjin olemassaolon ja roolin pohtiminen voi akuutin kriisin keskellä tuntua toivottomalta, Kauma siirsi jo katsetta tulevaisuuteen. Hän muistutti, että vuonna 2025 tulee kuluneeksi viisikymmentä vuotta Helsingin Ety-kokouksesta.
”Parlamentaarisen yleiskokouksen pitää keskustella siitä, miten voimme parantaa työtapojamme, vaikuttavuuttamme ja tehokkuuttamme. Suomi toimii hallitustenvälisen Etyjin puheenjohtajamaana vuonna 2025 ja haluamme olla tukemassa tätä prosessia”, Kauma päätti.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.