Nuoria naisia on jo puolet yliopistojen opiskelijoista, ja subjektiivinen päivähoito-oikeus on mahdollistanut pienten lasten äitien työssäkäynnin jouhevasti jo 1990-luvulta lähtien. Monilla mittareilla mitattuna Suomi onkin tasa-arvoinen maa, mutta yhtä asiaa meillä ei vain millään saada kuntoon. Miksi vauvan syntymisestä aiheutuvat vanhemmuuden kustannukset ovat edelleen vain äitien työnantajien vastuulla? Suurin osa vauvoistahan syntyy perheisiin eikä pelkästään äideille. Pitääkö tässä odottaa siihen saakka, että miehet ryhtyvät synnyttämään vai saataisiinko asia ehkä mahdollisesti jo sitä ennen paremmalle tolalle?
Raskaudesta ja lasten synnyttämisestä aiheutuvat kustannukset jakautuvat yhteiskunnassamme erittäin epätasaisesti etenkin naisvaltaisille aloille. Yhden vauvan aiheuttamat kustannukset työnantajalle ovat laskennallisesti noin 12 000 euroa, jos nainen ansaitsee raskaaksi tullessaan 2800 euroa kuukaudessa. Kustannukset ovat tietenkin suuremmat tai pienemmät sen mukaan, minkä suuruinen on raskaaksi tulevan naisen palkka. Kustannuksia aiheutuu muun muassa äitiysloma-ajan palkoista ja lasten sairasteluista. Vauvoista äitien työnantajille aiheutuu joka vuosi noin 700 miljoonan euron kustannukset, joista Kela korvaa vain osan.
Miksi naisvaltaisten alojen yrittäjien ja työntekijöiden pitäisi kärsiä lasten syntymisestä enemmän kuin miesvaltaisten? Syitä on vaikea keksiä. Onko kyse siitä, että naistyönantajat vain eivät ole uskaltaneet vaatia muutoksia? Vai ovatko muutokset kariutuneet siihen, että meillä on edelleen vain miehiä päättämässä näistä asioista sekä politiikassa että työmarkkinapöydissä? Suppea pikagallup eduskunnan pitkäaikaisten kansanedustajien keskuudessa paljasti, että suurin vastustus löytyy miesvaltaisten teollisuuden alojen työnantajapuolelta. Sen kanssa kustannuksia on yritetty joskus jakaa, mutta laihoin tuloksin.
Etelärannassakin pitäisi herätä tähän päivään ja huomata, että kansantalouden kasvua ei yksin miestyövoimalla hoideta. Kasvua saadaan aikaan vain, jos myös naiset, jopa synnytysikäiset naiset, ovat töissä. Teollisuuden työpaikoista on jo yli sata tuhatta siirtynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomesta pois. Juuri nyt, kun vienti sakkaa, on talouden kasvu vielä tavallistakin enemmän kotimaisen kysynnän ja palvelukysynnän varassa. Esimerkiksi hoivapalveluiden tarve vain kasvaa tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy, ja ketkäs muut kuin juuri naiset työskentelevät näillä aloilla? Eikä kyse ole pelkästään hoiva-alasta, vaan monesta myös monesta muusta. Oletko viime aikoina esimerkiksi kuullut kampaajayrittäjästä, joka olisi palkannut nuoren naisen töihin? Minä en, koska alalla toimitaan nykyään vuokraamalla tuoleja muille kampaajille. Nuori nainen on riski työnantajalle, koska sehän voi ryhtyä perustamaan perhettä. On aikamoinen riesa pienyrittäjälle ryhtyä etsimään sijaista, joka sekin saattaa aika pian aloittamisen jälkeen tulla raskaaksi.
Jos miesvaltaiset alat eivät kerran huoli kustannuksia jaettavakseen, voitaisiin meilläkin aivan hyvin siirtyä samanlaiseen malliin kuin länsinaapurissa, jossa kustannukset ovat olleet tasaisesti kaikkien veronmaksajien vastuulla jo vuosikausia. Miksi? Siksi, että on tajuttu, että vauvojen syntyminen on kansantaloudelle eduksi. Jonkun pitää maksaa tulevat eläkkeet sekä vaihtaa vaipat vanhusten hoitokodeissa myös niille miespuolisille vanhuksille tai yksineläjille, jotka ehkä toteavat, että tämän laskun maksu ei kuulu heille.
Ruotsissa vanhempainvakuutus rahoitetaan sosiaalimaksuin. Vanhempainvakuutuksen osuus on viimeisten vuosien aikana ollut keskimäärin 2,2 prosenttiyksikköä sairausvakuutusmaksusta, jota maksavat kaikki tuloveroa maksavat eli niin työntekijät kuin työnantajatkin. Tästä vakuutuksesta korvataan raskaudesta aiheutuneet kustannukset. Ehdotan, että Suomessakin tulisi vakavasti harkita työtuloihin sidottua vakuutusmallia.
Lopuksi vielä yksi tärkeä näkökulma: kun yrittäjän on otettava huomioon mahdollisuus, että naispuolinen työntekijä tulee raskaaksi, hän tietysti maksaa palkkaa tämän mahdollisuuden mukaan eli oletettavasti vähemmän kuin jos riskiä ei olisi. Tämä on osaltaan vaikuttanut naisvaltaisten alojen matalaan palkkaan, naisten uraesteisiin ja pätkätöiden lisääntymiseen. Kärsijänä ei ole siis vain ne naiset, jotka tulevat raskaaksi, vaan kaikki työmarkkinoille hakeutuvat naiset, koska työnantajat hinnoittelevat riskin kaikille naisille. Kustannusten vaikutukset ovat suuremmat ja jakautuvat paljon laajemmalle kuin äkkiseltään voisi kuvitella.
Väitän, että jos miehet synnyttäisivät vauvoja, niin vanhemmuuden kustannusten jako oikeudenmukaisesti olisi hoidettu jo aikapäiviä sitten.