Jämäkkyyttä maahanmuuttoon

Suomessa tarvitaan osaajia ja työtätekeviä yhteiskuntamme rakentajia myös ulkomailta. Heille työlupien pitää järjestyä nopeasti.

Maahanmuuttajilta tulee edellyttää aktiivista työelämään ja koulutukseen osallistumista, kuten muultakin väestöltä. Suomen kieltä on opiskeltava ja yhteiskuntamme säännöt osattava. Maastamme turvaa hakeva henkilö ei saa olla vaaraksi muille. Vakaviin rikoksiin syyllistyneet on palautettava lähtömaihinsa.

Se, että emme ole vaatineet esimerkiksi suomen kielen osaamista pidempiaikaisen oleskeluluvan saamisessa, on johtanut merkittäviin tulkkauskustannuksiin, kun osa maahamme tulleista ei selviä julkisissa palveluissa asioimisesta suomen kielellä vuosikausien maassa asumisen jälkeenkään. Esimerkiksi Tanskassa ja monissa Euroopan maissa maan kielen hallinta on edellytyksenä pidempiaikaiselle oleskeluluvalle ja sosiaaliturvalle.

Humanitäärisessä maahanmuutossa painopiste siirrettävä turvapaikanhakijoista pakolaisleireiltä tulleisiin

Maahanmuutto ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ovat muuttaneet myös turvallisuusympäristöämme. Muun rikollisuuden ohella myös terrorismin uhka on kasvanut. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisissa Ranskan ja Belgian terroriteoissa rikoksentekijöiden radikalisoituminen tapahtui vankilassa, joten on ensiarvoisen tärkeää, että myös Suomessa on ajantasaista osaamista.

Vuonna 2017 vain alle puolet Suomesta turvapaikkaa hakeneista ulkomaalaisista sai myönteisen päätöksen. Tämä tarkoittaa, että enemmistö turvapaikanhakijoista oli liikkeellä muista syistä kuin kansainvälisen suojelun tarpeesta. Nykyisessä turvapaikkajärjestelmässä on monenlaisia ongelmia. Yksi on perusteettomat uusintahakemukset, joita käytetään palautusten estämiseksi. Pysyvä oleskelulupa pitäisi voida myöntää vain henkilöille, jotka eivät uhkaa yhteiskunnan yleistä turvallisuutta ja jotka haluavat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Turvapaikkahakemusten käsittely tulisikin keskittää EU:n rajoille esimerkiksi yhteistyössä YK:n pakolaisapujärjestö UNHCR:n kanssa. Euroopan unioni on edennyt asiassa hitaasti, koska tähän mennessä maat ovat olleet vastahakoisia keskusten perustamiseen omaan maahansa.

Jatkossa EU: n tulee kehittää järjestelmää siten, että kansainvälistä suojelua saavat henkilöt tulisivat pääasiassa vain pakolaisleireiltä. Silloin suojaa saisivat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat naiset ja lapset, kun tällä hetkellä turvapaikanhakijoista suuri osa on ollut verrattain nuoria miehiä. Nykyinen järjestelmä ei toimi ja se tulee muuttaa. Vuoden 2015 kaltainen turvapaikanhakija-aalto voi uusiutua, eritoten kun huomioidaan Afrikan väestömäärän kasvu ja nuoria koskeva tulevaisuuden näköalattomuus, joka on ongelma erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Myös Venäjä voi eräänlaisena hybridisodankäynnin muotona ohjata suuren osan esimerkiksi Moskovan alueen siirtotyöläisistä Suomen itärajalle. Lainsäädäntömme ja viranomaistoimintamme pitää olla valmistautunut myös tämänkaltaiseen tilanteeseen.