Englannin kieli on noussut entistäkin määräävämpään asemaan Suomessa opiskeltavien kielten joukossa, sanovat kokoomusedustajat. Samaan aikaan esimerkikis ranskan, saksan ja espanjan osaaminen on kaventunut pitkään
Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen suomalaisten kielitaidon kaventumisesta sekä kieliopintojen houkuttavuuden lisäämisestä, kokoomus kertoo tiedotteessaan. Kysymyksen on allekirjoittanut Kauman lisäksi kymmenen muuta kokoomusedustajaa.
Kysymyksen taustalla on tiedotteen mukaan huoli siitä, kuinka englannin kieli on noussut entistäkin määräävämpään asemaan Suomessa opiskeltavien kielten joukossa. Samaan aikaan muiden kielten, kuten ranskan, saksan ja espanjan osaaminen on kaventunut jo pitkään.
”Tilastoja kun katsoo, niin hälytyskellojen pitäisi soida. Lukioissa lyhyen ranskan ja saksan kokeeseen ilmoittautuneiden yo-kirjoittajien määrä on pudonnut lähes puoleen kymmenessä vuodessa. Sama on nähtävissä myös italian ja espanjan kielissä. Olemme todella huolestuttavalla uralla. Hallituksen on puututtava tähän nyt, eikä huomenna.”, tilittää Kauma tiedotteessa.
Kielten opiskelun kaventuminen näkyy myös ammatillisella toisella asteella. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 ranskaa opiskeli yli 1 900 ja saksaa yli 2 000 henkilöä. Vastaavat luvut olivat vuonna 2018 molemmissa kielissä enää alle 800 opiskelijaa. Myös korkeakouluissa kyseisten kielten opiskelumäärät ovat vähentyneet.
”Kielten opiskelijoiden jatkuva väheneminen koulutusasteesta riippumatta on huolestuttava ilmiö. Ellei hallitus ryhdy pikaisiin toimiin, niin suomalaisten kielivaranto tulee köyhtymään surullisen yksipuoliseksi. Edunvalvontamme ja elinkeinoelämämme tulee maksamaan siitä kovan hinnan. Miten voimme vaikuttaa oikeissa pöydissä, kun huippuvirkoihin valitaan ne, joilla on monipuolista kieliosaamista? Entä miten voimme menestyä kansainvälisessä kaupassa, joka yhä enenevässä määrin edellyttää kieli- ja kulttuuriosaamista?”, kysyy Anne-Mari Virolainen tiedotteessa.
Kielitaidon kaventumista on tiedotteen mukaan osaltaan kiihdyttänyt viimeisimmät koulutusuudistukset.
”Ensimmäisiä virheaskelia otettiin jo vuonna 2006, kun reaalikokeen uudistus johti kielten opiskelun vähenemiseen. Myös korkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysjärjestelmä on tuonut tähän omat murheensa. On nurinkurista, että ranskan kielen koulutusohjelmaan pyrkivä saa pitkän matematiikan laudaturista enemmän pisteitä kuin pitkän ranskan laudaturista.”, toteaa Matias Marttinen
Kielen opiskelussa myös motivaatio ja sitoutuminen pitkäaikaiseen työhön on tärkeää, sanotaan tiedotteessa. Usein kuitenkin kurssien käytännön järjestelyt voivat tulla esteeksi.
”Kielten opiskelu tarvitsee kunnianpalautuksen. Sääliksi käy opettajia ja oppilaita, joiden kielikurssilla saattaa olla ensimmäisenä lukiovuonna kymmeniä oppilaita, mutta toisena vuonna alle puolet aloittaneista ja lopulta vain jokunen tai ei yhtään kirjoittajaa ylioppilaskirjoituksissa. Nuoret kaipaavat konkretiaa kielitaidon hyödyllisyydestä, motivointia sekä kielituntien sijoittelua keskelle päivää.”, sanoo Ville Kaunisto.
”Kun opiskelija haluaa laajentaa kieliosaamistaan, tulee hänellä olla varmuus siitä, että suunnitellut kielikurssit myös järjestyvät. Hallituksen on hyödynnettävä digitaalisen oppimisen mahdollisuuksia kunniahimoisemmin, jotta erityisesti pienemmät oppilaitokset voisivat yhteistyötä hyödyntäen saada kursseille riittävän määrän opiskelijoita. Lisäksi olisi toivottavaa, että korkeakouluissa muokattaisiin pääsyvaatimuksia siten, että se nykyistä paremmin kannustaisi kielten opiskeluun jo lukiovaiheessa”, päättää Kauma.
Kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneet kansanedustajat:
Pia Kauma kok
Ilkka Kanerva kok
Anne-Mari Virolainen kok
Sofia Vikman kok
Pihla Keto-Huovinen kok
Ville Kaunisto kok
Matias Marttinen kok
Timo Heinonen kok
Anna-Kaisa Ikonen kok
Jukka Kopra kok
Sari Sarkomaa kok