Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) on pettynyt oikeusministeriön torstaina 5.11. lausuntokierrokselle lähettämään pakkoavioliittojen kumoamista koskevaan esitysluonnokseen. Esitysluonnoksen mukaan pakkoavioliiton kumoaminen mahdollistettaisiin tavalla, jonka oikeusvaikutukset vastaisivat pitkälti avioeron oikeusvaikutuksia. Esitysluonnos ei sisällä ehdotusta pakkoavioliittojen kriminalisoimiseksi. Kauman mukaan esitysluonnos on oikeansuuntainen, mutta jättää työn naisten oikeuksien edistämisen osalta puolitiehen.
”Pakottaminen avioliittoon on kriminalisoitava ja pakkoavioliiton purkaminen ilman odotusaikaa mahdollistettava. Hallituksen esitysluonnos ei valitettavasti tee kumpaakaan. Ehdotus ei sisällä esitystä pakkoavioliittojen kriminalisoimiseksi. Esitetty kumoamismalli taas on nykytilaa parempi, mutta se jättää silti uhrin harteille normaalia avioerotilannetta vastaavan kuuden kuukauden odotusajan ennen kuin pakkoavioliiton saa puretuksi. Tämä on kohtuutonta. Pakkoavioliitto on voitava purkaa ilman odotusaikaa mitätöimällä”, Kauma sanoo.
Kauma on ehdottanut lakialoitteessaan (LA 39/2019 vp) pakkoavioliiton mitätöinnin mahdollistamista hakemuksesta. Kauman ehdottamalla pakkoavioliiton mitätöinnin mahdollistamisella vältettäisiin hallituksen esitysluonnokseen sisältyvä uhrin harmiksi koituva 6 kuukauden odotusaika. Aloitteessa esitetään lisäksi pakkoavioliittojen kriminalisointia erillisillä rikoslain pykälillä. Kauman mukaan kriminalisoinnin puuttuminen esitysluonnoksesta on vakava puute, joka on korjattu jo monissa muissa Euroopan maissa.
”Avioliittoon pakottaminen on jo nimenomaisesti kriminalisoitu monessa Euroopan maassa kuten Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Pakkoavioliittojen kriminalisoinnilla annamme länsimaisena yhteiskuntana selkeän viestin, että Suomi ei hyväksy avioliittoon pakottamista”, painottaa Kauma.
Eduskunta käsitteli viime viikolla kansalaisaloitteen tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä ja päätti edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Kauman mukaan samoihin välttämättömiin toimenpiteisiin tulee ryhtyä pakkoavioliittoihin liittyvän lainsäädännön kohdalla. Kauman mukaan tyttöjen silpominen ja pakkoavioliitot ovat esimerkkejä maahanmuuton myötä Suomeen juurtuneista toimintatavoista, joita ei tule hyväksyä.
”Esimerkiksi pääkaupunkiseudun lastensuojelussa on ollut tapauksia, joissa tyttö on itse hakeutunut lastensuojelun asiakkaaksi peläten pakkoavioliittoa. Tästä huolimatta on saattanut käydä niin, että tyttö päästään kuitenkin naittamaan perheen lomamatkan aikana. Avioliittoon pakottamisen ohella lomasesonkeihin liittyy aiheellinen huoli, että leikkaamattomia tyttöjä viedään vanhempien lähtömäihin silvottaviksi”, huomauttaa Kauma.
Kauma muistuttaa, että avioliittoon pakottaminen on määritelty ihmisoikeusloukkaukseksi useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, kuten YK:n naisten oikeuksien sopimuksessa ja Istanbulin sopimuksessa eli Euroopan neuvoston yleissopimuksessa lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen jo vuonna 2015, ja naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä (GREVIO) on kehottanut painokkaasti Suomen viranomaisia harkitsemaan pakkoavioliiton sisällyttämistä rikoslakiin erikseen määriteltynä. Kauma painottaa, että nykyisen lainsäädännön puutteet on korjattava ensi tilassa.
Tiedote 9.11.2020