Pia Kauman mukaan Ahvenanmaan aseman ratkaisua 1920-luvun alussa voi käyttää inspiraation lähteenä myös nykyisten konfliktien ratkaisussa.
Hän viittasi itsehallinnollisen alueen historiaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksessa Luxemburgissa. Sata vuotta sitten tilanne vaikutti luisuvan kohti pitkittynyttä konfliktia Suomen ja Ruotsin kiistellessä Ahvenanmaan hallinnasta.
– Ratkaisu neuvoteltiin silloisen Kansainliiton johdolla 1921. Suomi sai alueen itselleen, Ruotsi demilitarisoinnin kautta takuut siitä, ettei Ahvenanmaa ole sille turvallisuusuhka, ja ahvenanmaalaiset saivat itsehallinnon ja kansainvälisen yhteisön takuut ruotsin kielen ja ahvenanmaalaisen kulttuurin säilymisestä, Pia Kauma sanoi yli 50 Etyjin osallistujamaan kansanedustajista koostuvalle kuulijakunnalle.
Kansanedustaja huomautti, etteivät ahvenanmaalaiset olisi tuolloin halunneet itsehallintoa, eikä yksikään kiistan kolmesta osapuolesta ollut lainkaan tyytyväinen ratkaisuun.
– Mutta lopulta Ahvenanmaasta on tullut menestystarina, Pia Kauma sanoi.
– Se, miten Ahvenanmaan aluekiista aikanaan ratkaistiin, on osaltaan ollut luomassa Itämeren alueelle rauhaa ja vakautta. Suomen ja suomalaiset se on saanut lujasti uskomaan rauhanvälityksen mahdollisuuksiin, Kauma jatkoi.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada.
Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ministerineuvostolle ja ottaa kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin. Etyjin parlamentaarinen yleiskokous oli koolla Luxemburgissa 4.–8. heinäkuuta.
Verkkouutiset: 8.7.2019