Artikkelit

Vienti kaksinkertaistuu vasta kun opimme innovaatioiden kaupallistamisen

Kirjoitus on julkaistu pienin muokkauksin Helsingin Sanomissa 30.6.2018 ja Kauppalehdessä 2.7.2018.

Suomalaisten yritysten menestymistä edistävän Team Finland –verkoston tavoitteeksi on asetettu pienten ja keskisuurten yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on oikea, sillä kymmenen suurimman yrityksen osuus vuoden 2016 tavaraviennistä oli lähes kolmannes. Pk-yritysten osuus jäi 16 prosenttiin, vaikka juuri niillä olisi paljon annettavaa viennin kasvattamisessa.

Pk-yrityksillä kasvun jarruna on, että tuotekehitysprosessin jälkeen rahaa, osaamista tai draivia ei enää riitä kaupallistamiseen, vaikka se olisi läpimurron kannalta oleellisin vaihe.

Maailman talousfoorumin raportissa vuosilta 2016-2017 Suomi sijoittui kolmanneksi innovaatiokyvyssä, mutta putosi sijalle 84 markkinoinnissa. Eroa kehittämisen ja markkinoinnin välille ei pitäisi edes tehdä, koska vasta markkinoilla selviää tuotteen ja sen ympärille rakennetun stoorin todellinen arvo. Ainoa tapa oppia ymmärtämään, mitä markkinat oikeasti tarvitsevat on, että lopetamme norsunluutornissa tehtävän kehittämisen.

Myös uusien innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen on tärkeää, sillä paraskaan teknologia ei ole menestyksen tae, vaan se kuinka se konseptoidaan tuotteeksi ja miten sitä myydään. Tuotteen tai palvelun ympärille pitää luoda kokonainen ekosysteemi, jotta se saadaan tehokkaasti markkinoille. Se tarkoittaa esimerkiksi asiakkaiden osallistamista tuotekehitykseen, oikeiden myyntikanavien valitsemista sekä markkinointia ja myyntiä.

EU-rahoitusta kaupallistamiseen on ollut saatavissa Horizon 2020 SME-ohjelmasta, mutta vain noin 10 prosenttia suomalaisista hakijayrityksistä on sitä saanut. EU:n vuotuinen kokonaisbudjetti on myös osoittautunut riittämättömäksi.

Pk-yritysten viennin merkittävää kasvu edellyttää, että rahoitusta on saatava lisää, ja sen sääntöjä uusittava. Sekä EU:n että Suomen omat säännöt rajoittavat kaupallistamisen annettavaa tukea. Business Finlandin myöntämässä de minimis –tuessa on rajaus, jonka mukaan tukea ei tulisi myöntää esimerkiksi jakeluverkon perustamiseen, toimintaan muissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa. Ajatus on vanhanaikainen, koska kaupallistamista ei voi tehdä olematta markkinalla fyysisesti asiakkaiden saatavilla.

Kansalliset tukemme ovat myös osin epätäsmällisesti määriteltyjä. Suoran vientituen myöntäminen on kiellettyä, mutta viennin edistäminen sallittua. Rajanveto näiden kahden välillä on usein epäselvä. Julkinen tuki kansainvälistymiselle on myös laskenut rajusti, ja kasvuohjelmien päättyminen uhkaa leikata pk-yritysten palveluita.

Sekä Euroopan unionin että Suomen on satsattava kaupallistamiseen kunnianhimoisemmin. Hienoinkaan teknologia tai keksintö ei hyödytä ketään, jos kukaan ei kuule siitä tai se jää vain pienen piirin käyttöön rajallisilla Suomen markkinoilla. EU:n meneillään olevassa rahoituskehyksessä keskeinen tavoite on uudistaa toimintaa. Nyt on aika toimia.

Pia Kauma
KTM, kansanedustaja (kok.)
Espoo

Marjaana Karjalainen
Kansainvälistymiskonsultti
Milano

Missä viipyvät opetus- ja viestintäministerin toimet koulutusviennin edistämiseksi?

TIEDOTE

15.4.2014

 

Missä viipyvät opetus- ja viestintäministerin toimet koulutusviennin edistämiseksi?

Kokoomuksen kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Pia Kauma on jättänyt 11.4. kirjallisen kysymyksen ulkomailla toimivien suomalaisten koulujen toimintaedellytysten turvaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö poisti hiljattain Espanjan Aurinkorannikolla vuodesta 1991 lähtien toimineen suomalaisen koulun valtionosuuden sellaisilta oppilailta, jotka asuvat pysyvästi ulkomailla.

”Ministeriön linjaus rikkoi 20 vuotta voimassa olleen käytännön tuen osalta ja päätöksen vuoksi Aurinkorannan suomalaista koulua uhkaa lopettaminen. Uusi tulkinta voi vaikeuttaa jatkossa myös esimerkiksi Moskovan ja Pietarin suomalaisten koulujen toimintaa ja tätä kautta heikentää suomalaisten kansainvälistä osaamista. Ministeri Kiuru ei ole vieraillut paikan päällä Espanjassa useista pyynnöistä huolimatta”, Kauma toteaa.

”Suomalainen koulu on vahva brändi. Jos koulutusvientimme olisi samalla tasolla kuin Ison-Britannian ja Uuden-Seelannin kaltaisilla alan huippumailla, olisi sen vuotuinen arvo 2 miljardin euron paikkeilla. Tämä tarkoittaisi 30 000 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä vienti on kuitenkin vain joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Opetusministerillä on ratkaisun avaimet kädessään, mutta hän ei suostu käyttämään niitä. Miksei?” Kauma kysyy.

Suomen tavaravienti laski tammikuussa yhdeksän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, joten uusille tuotteille ja palveluille olisi kipeästi tarvetta. Toisaalta palveluiden viennin lisääntymisellä on viime vuosina pystytty paikkaamaan tavaraviennin romahdusta. Koulutusviennillä olisikin potentiaalia voimakkaaksi kasvualaksi, mutta kotimainen lainsäädäntö asettaa merkittäviä esteitä sen kehittämiselle. Ulkomaiset yritykset voivat tällä hetkellä tarjota Suomessa yksityistä ja maksullista korkeakouluopetusta, mutta laki kieltää saman kotimaisilta yrityksiltä.

”Miksi opetus- ja viestintäministeri Kiuru tyytyy vain seuraamaan vierestä, kun koulutussektorimme toimintaedellytyksiä murennetaan niin kotimaassa kuin ulkosuomalaistenkin koulujen osalta? Alan kehityksen jarruttaminen turhien lainsäädännöllisten esteiden vuoksi tässä taloudellisessa tilanteessa on täysin käsittämätöntä”, Kauma toteaa.

 

Lisätietoja:

Pia Kauma, puh. +358 50 5746764