Artikkelit

Etyjin aktivoiduttava terrorismin vastaisessa taistelussa

2.4.15 julkaistu tiedote

 

”Ukrainan tilanne on ajanut idän ja lännen suhteet kriisiin, jollaista emme ole nähneet sitten kylmän sodan loppumisen. Terrorismin vastainen taistelu on asia, joka yhdistää kaikkia Etyj-maita Vancouverista Vladivostokiin”, kansanedustaja Pia Kauma (kok.) toteaa.

Kauma toimii Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen raportoijana sotilas-poliittisissa kysymyksissä. Hän kiertää paraikaa Etyj-maiden edustustoja Suomessa. Tavoite on saada kesällä Helsingissä pidettävään kokoukseen esitys siitä, millä tavoin maat voisivat yhdistää voimansa terrorismin kitkemiseksi ja Ukrainan sodan leviämisen estämiseksi.

”Etyjin voima on sen maantieteellisessä laajuudessa sekä siinä, ettei Venäjä ole tällä hetkellä mukana muissa eurooppalaisia turvallisuuskysymyksiä käsittelevissä järjestöissä. Keskustelua tulee käydä myös kaikkia jäsenmaita yhdistävistä uhkista, koska niitä vastaan voimme taistella yhdistämällä voimamme.”, Kauma toteaa.

Parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu seuraavan kerran Helsingissä heinäkuussa. Finlandia-talolla järjestettävässä kokouksessa käsitellään eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän tämänhetkisiä haasteita sekä kunnioitetaan vuoden 1975 Helsingin ETYK-loppuasiakirjaa.

Rajat ylittävät uhat ja erityisesti terrorismin torjuminen ovat nousseet viime vuosina Etyjin kärkiteemoiksi.

”Etyjin perusperiaate on laaja-alainen turvallisuuskäsitys, joka pitää sisällään sotilaspolitiikan lisäksi energia- ja ihmisoikeuskysymykset. Kun pohtii Ukrainan tilannetta tai ISIS:iä vastaan käytävää taistelua, niin kaikki nämä ulottuvuudet ovat ilmiselvästi läsnä. Omassa raportissani tuon esiin näitä teemoja esimerkiksi poliisi- ja turvallisuusviranomaisten yhteistyön ja tiedustelutietojen vaihdon näkökulmasta. Ihmisoikeus- ja sananvapauskysymykset ovat olennainen osa tätä keskustelua”, Kauma jatkaa.

 

Lisätietoja
Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

Suomi ei voi piiloutua kansainvälisiltä kriiseiltä

Neljän vuoden eduskuntakausi on kulunut kuin siivillä uusiin asioihin perehtyessä. Tänä aikana myös Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Melkein puolitoista vuotta lehtiotsikoita hallinnut Ukrainan kriisi on romuttanut käsityksen siitä, ettei perinteinen maasota olisi enää nykypäivänä mahdollista. Kyllä se valitettavasti on. Voimme vain todeta, että onneksi me täällä Suomessa emme ole yksinäinen maa pohjoisessa, vaan osa Euroopan unionia ja sitä kautta osa suurempaa kansainvälistä yhteisöä. EU:n talouspakotteet ovat olleet myös Suomen keino osoittaa Venäjälle, että kansainvälistä oikeutta on rikottu emmekä voi hyväksyä sen toimia.

Samaan aikaan myös terrorismi on nostanut päätään. Syyrian sisällissodan raunioista noussut ja myös Irakin puolelle levinnyt ISIS-järjestö on luonut alueelle kaaosta äärimmäisellä väkivallallaan. Ääri-islamistit pyrkivät tietoisesti levittämään ideologiaansa varsinkin yhteiskunnasta syrjäytyneille ihmisille, jotka ovat erityisen alttiita tämäntyyppiselle propagandalle. Sekä Pariisin että Kööpenhaminan hyökkäyksissä osa tekijöistä oli radikalisoitunut vankila-aikanaan. Meidän tuleekin huolehtia, että vankiloista ei tule terrorismin korkeakouluja myöskään Suomessa. Lähtömaihinsa palaavat ISIS-taistelijat tulevat muodostamaan Euroopan maille selkeän uhan, johon meidän on kyettävä vastaamaan.

Emme voi ummistaa silmiä kummaltakaan kriisiltä, sillä mikään turvallisuusuhka ei ole enää yksinomaan paikallinen. Miten Suomi voi omalla toiminnallaan tehdä maailmasta turvallisemman paikan lapsillemme? Paljon arvokasta työtä on jo tehty. Käsittelimme tällä viikolla eduskunnassa Irakin koulutusoperaatiota, joka on monella tapaa erittäin vaarallinen projekti. ISIS-järjestön mielettömät julmuudet ovat kaikkien tiedossa. Meidänkin tulee silti kantaa kortemme järjestön pysäyttämiseksi. Norja ja Tanska ovat jo päättäneet omasta osallistumisestaan, minkä lisäksi myös Ruotsi todennäköisesti lähettää kouluttajia. Tämä avaa samalla mahdollisuuden syventää pohjoismaista yhteistyötä kriisinhallinnassa.

Suomi voi olla ylpeä aktiivisesta sitoutumisestaan rauhantyöhön niin Euroopan unionin, YK:n kuin esimerkiksi Etyjin kautta. Etyjin rooli on noussut erityisen tärkeäksi Ukrainan kriisin yhteydessä, sillä sitä pidetään kaikkien osapuolten kannalta neutraalina rauhanjärjestönä. Konfliktin alkuvaiheessa Etyj teki kaikkensa pitääkseen keskusteluyhteyttä yllä Ukrainan, Venäjän ja separatistien välillä. Tällä hetkellä tulitaukoa valvoo järjestön laaja kenttäoperaatio, jota Suomikin on vahvasti tukenut.

Vaikka uutisia lukiessa kansainvälinen turvallisuustilanne saattaakin näyttää ajoittain toivottomalta, voimme olla tyytyväisiä siihen, että kansainvälinen yhteisö oli hereillä ja yhdisti nopeasti voimansa ISIS-järjestöä vastaan. Sen taistelijat ovat kärsineet raskaita tappioita ja sen eteneminen on ollut hyytymässä niin Syyrian kuin Irakinkin puolella. Myös Ukrainaa koskevassa neuvottelupöydässä on kaikesta huolimatta saavutettu nimenomaan kansainvälisen yhteistyön avulla jo paljon.

Suomen tulee jatkaa aktiivista toimintaansa rauhan puolesta. Eristäytyminen tai vastuun pakoilu ei ole missään tapauksessa meidän tiemme.

Suomen suunnattava enemmän kehitysapua Ukrainan humanitaarisen katastrofin lievittämiseen

20.2. julkaistu tiedote

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt 20.2. kirjallisen kysymyksen Suomen humanitaarisen avun lisäämisestä Ukrainan konfliktialueille.

”Ukrainan kriisi on johtanut vakavaan humanitaariseen katastrofiin. Viimeisen kuukauden raskaat taistelut Donetskin alueella ovat aiheuttaneet massiivista tuhoa rakennuksille ja infrastruktuurille. Alueen peruspalvelut ovat käytännössä romahtaneet eikä apua ole voitu toimittaa kaikkialla perille heikon turvallisuustilanteen vuoksi”, Etyjin poliittisen ja turvallisuuskomitean raportoijana toimiva Kauma toteaa.

Viime kevään jälkeen Venäjä-mielisten kapinallisten ja hallituksen välisissä taisteluissa on YK:n arvion mukaan kuollut jo yli 5000 ihmistä. Yli 600 000 ihmistä on paennut konfliktia naapurimaihin. Myös maan sisäisistä pakolaisista on tullut Ukrainalle kasvava ongelma. Venäjään liitetyltä Krimin niemimaalta ja maan itäosien konfliktialueilta on lähtenyt pakoon muualle Ukrainaan jo lähes miljoona ihmistä.

Suomen ulkoministeriö on koordinoinut humanitaarista apuaan UNHCR:n kautta. Viime elokuussa tehdyn apusuunnitelman koko on yhteensä noin 25 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 500 000 euroa.

”Kehitysapua on kritisoitu viime aikoina julkisuudessa tehottomuudesta. Projektien todellinen vaikuttavuus on usein jäänyt heikoksi kohdemaiden korruption ja muiden ongelmien vuoksi. Ukrainan kriisialueilla on meneillään akuutti hätätilanne, jossa Suomen avulla voisi olla tärkeä vaikutus. Lähialueemme humanitaarisen katastrofin lieventämisen tulisi olla ulkoministeriön prioriteettilistan kärjessä. Konfliktin eskaloituminen on edelleen todellinen riski”, Kauma toteaa.

 

 

Lisätietoja

Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

 

Etyjin jatkettava ponnisteluja rauhan saavuttamiseksi Ukrainassa

Eduskuntatiedotuksen tiedote 19.2.

 
Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Pia Kauma (kok.) muistuttaa, että Etyj on ainoa eurooppalainen turvallisuuskysymyksiä käsittelevä järjestö, jossa Venäjä on juuri nyt mukana. Siksi sen rooli on Ukrainan kriisissä ratkaiseva. Kauma puhui yleiskokouksen poliittisen komitean kokouksessa Wienissä torstaina iltapäivällä.

Kauma esitteli kokouksessa luonnostaan raportiksi, joka hän valmistelee Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Helsingissä ensi kesänä pidettävään istuntoon. Ensi kesänä tulee kuluneeksi 40 vuotta Helsingin Ety-kokouksesta, josta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö sai alkunsa.

– Sen sijaan, että saisimme juhlia Etyjin saavutuksia, Eurooppaa uhkaa pahin kriisi sitten kylmän sodan, Kauma huomautti.

Kesään mennessä tilanteet ehtivät muuttua moneen kertaan, mutta tällä hetkellä on Kauman mukaan tärkeintä, että Ukrainan konfliktin kunnioittaisivat sopimusta tulitauosta ja raskaiden aseiden pois vetämisestä. Minskin tulitaukosopimus on neuvoteltu Etyjin johdolla ja järjestön rooli on ratkaiseva myös jatkossa.

– Etyjin pitää pystyä neuvottelemaan kaikkien konfliktin osapuolten kanssa. Ketään ei voi jättää diplomaattisen prosessin ulkopuolelle. Etyjin voima on sen maantieteellisessä laajuudessa sekä siinä, että Venäjä ei tällä hetkellä ole mukana muissa eurooppalaisia turvallisuuskysymyksiä käsittelevissä järjestöissä.

Venäjä ilmoitti tammikuussa, ettei se osallistu Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaan vuonna 2015 vastalauseena sille, että Venäjän valtuuskunnan osallistumista komitea- ja yleiskokoustyöskentelyyn rajoitettiin.

Kauma painotti myös riittävien resurssien ja poliittisen tuen turvaamista Etyjin monitorointimissioille Ukrainassa.

Raportissaan ”European Security Architecture in the light of the Helsinki principles: Lessons learned and new challenges” Kauma käsittelee myös muita turvallisuuskysymyksiä kuten ääriliikkeiden ja terrorismin muodostamia uhkia Euroopalle.

– Isisin kaltaiset terroristijärjestöt ovat merkittävä yhteinen uhka ja vihollinen kaikkien Etyj-maiden kansalaisille. Sen takia Etyjin tulee taistella yhdessä sitä ja sen kaltaisia uhkia vastaan, Kauma totesi.

Kauma valittiin Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen poliittisia ja turvallisuusasioita käsittelevän komitean raportoijaksi kaksi vuotta sitten kesällä. Raportoijan tehtävä on Etyjissä vaikutusvaltainen, sillä raportoija pääsee muotoilemaan yleiskokouksen päätöslauselmien kannanottoja. Komiteoita ja raportoijia on yleiskokouksessa yhteensä vain kolme. Kauma on ensimmäinen suomalainen raportoija yleiskokouksen historiassa.

Poliittinen komitea (General Committee on Political Affairs and Security) käsittelee yleiskokoukseen tulevia aiheita turvallisuuspolitiikan näkökulmasta, minkä lisäksi sen toimialaan kuuluvat Etyjin jäsenvaltioiden väliset suhteet ja luottamusta herättävät toimet.

 

 

European Security Architecture in the light of the Helsinki principles: Lessons learned and new challenges

Etyjin talvi-istunnossa Wienissä 19.2. pitämäni puhe


 

 

Mr. Chairperson, Ladies and Gentlemen.

As we all know, the year 2015 is a special year. It is the 40th anniversary of the Helsinki Final Act, which was the key founding document of the OSCE. Instead of celebrating the progress made in the implementation of the Organization’s core principles, we unfortunately face the worst crisis of European Security since the end of the Cold War.

In my speech, I will outline the most pressing security challenges that are facing the Organization right now: the crisis in and around Ukraine and the fight against terrorism. I will also bring into discussion some themes and ideas for my upcoming report. I hope this will encourage you to debate on how to move forward.

Dear Colleagues,

For the past year, the OSCE has worked hard in pursuing a diplomatic solution to the crisis in and around Ukraine. This effort has involved high-level diplomacy and on-the-ground monitoring and military visits. The Organization has repeatedly expressed grave concern of the military activities and the use of heavy weapons in the civilian areas. Preventing the conflict from spilling over beyond Ukraine’s borders has been a clear priority. We must also make sure that eastern Ukraine does not become a new frozen conflict. The worryingly long list of unresolved conflicts already includes regions such as Transnistria, Nagorno-Karabakh, South Ossetia and Abkhazia. The OSCE has a direct mandate to work towards resolving them, but a lot remains to be done.

The immediate and most urgent step now in Ukraine is for all sides to respect the ceasefire agreement and start withdrawing heavy weapons from the frontline. Russian Foreign Minister Sergei Lavrov has said in Munich this month, like many others, that the crisis cannot be settled using military force. President Petro Poroshenko of Ukraine also stated in a press briefing in January that “a simple military solution to the conflict does not exist”. The prisoner exchange last December was a sign of the concrete steps that can be taken when the parties are committed to dialogue.

The Trilateral Contact Group, which includes representatives from Ukraine, the Russian Federation and the OSCE, has played an important role in this task. It agreed on the Minsk Protocol and Memorandum in September 2014, which still represents, together with last weeks’ Minsk Agreement, a strong basis for a peaceful settlement of the crisis.

As you know, Serbia recently assumed its OSCE Chairmanship. And as the current Chairperson-in-Office Mr. Dačić has said, the package of measures for the implementation of the Minsk Agreements is yet another reminder of what can be accomplished through joint efforts. As you know, the basis for the Minsk protocol was a ceasefire that is to be monitored and verified by the OSCE. Last week, after 17 hours of negotiations in Minsk, Chancellor Angela Merkel of Germany stated that “we should not have any illusions – an enormous amount of work is still ahead.” But that “the agreement presents a genuine chance of improvement, a ray of hope.”

We must continue to be actively engaged with all sides in the conflict. No one should be isolated or left out of the diplomatic process. The strength of the OSCE lies in its wide membership and ability to find common ground – no other regional security organization has mandate to operate in such a wide geographical area. As we all know, the OSCE is at the moment the only organization in the European security architecture which includes Russia as a member. This is especially clear after the recent disagreements in the Council of Europe.

This makes the Organization a critical actor in conflict prevention and resolution in Eastern Europe but also Central Asia. It is easy to agree with what the Swiss Foreign Minister and last year’s OSCE Chairperson-in-Office Didier Burkhalter said on his Central Asian visit last November, that “there is much potential in the region”. And that “we are always ready to engage, work on prevention and offer expertise”.

As we all remember, Mongolia became the Organization’s newest participating State in 2012. That decision was taken by consensus and was an important step forward in addressing the security challenges in the region.

Working towards peace starts with pragmatic solutions that increase security and prevent conflicts from escalating or spilling over into neighboring areas. Collective security and human rights have been the principles guiding the Organization’s actions in Ukraine.

In addition to the deployment of the Special Monitoring Mission, inspection teams were sent to the affected area already several months ago within the framework of the Vienna Document. Both the High Commissioner on National Minorities and the Representative on Freedom of the Media as well as ODIHR have supported civil society actors and worked to ensure the freedom of expression.

It should be noted that the ability to deploy field missions is one of the Organization’s biggest assets. We must make sure that operations such as the Special Monitoring Mission are supported by adequate financial resources as well as political support from different countries. As Ukraine’s President Poroshenko has repeatedly said, the expansion of the Mission and the effective monitoring of the Ukrainian-Russian border will be vital to the peace process.

Dear Colleagues,

Then a few words on security challenges besides Ukraine. Namely, the unresolved conflicts and instability in Europe’s broader neighborhood, especially in North Africa and the Middle East, are having a growing impact on security in the OSCE region. These include transnational threats such as terrorism and illegal trade in narcotics, weapons and people. Increasing cooperation between criminal networks and ideologically-motivated terrorists has created a new generation of hybrid threats.

The horrific attacks in Paris and Copenhagen have shown Europe that it cannot consider itself isolated from events around the world. As the Danish Prime Minister Helle Thorning-Schmidt said, “we have experienced the ugly taste of fear and powerlessness that terror aims to create. But a free society has a duty to fight back.” I find it very easy to agree with this statement.

The OSCE has a wide-ranging counter-terrorism mandate. Last December, the 57 participating States adopted a Ministerial Declaration supporting the implementation of UN Security Council Resolution 2178 on the threat of foreign terrorist fighters and Resolution 2133 on countering kidnapping and hostage-taking committed by terrorist groups. This mandates further efforts combatting terrorism and violent extremism.

The weakness of many states in North Africa and the Middle East has produced a rich breeding ground for terrorism. The security of Europe demands that we remain involved in increasing stability in this region and beyond. The threat of terrorism extends globally, as we have seen with the terrible acts of violence committed by Nigeria’s Islamist group Boko Haram. The inhumane actions by ISIS, including unspeakable acts of violence against women and children, demand a rapid response from the international community.

There should also be increased efforts to combat extremism and radicalization also at home. The successful integration of immigrants is a key factor in preventing home-grown terrorism. Organizations such as ISIS are active and aggressive in their online propaganda efforts. They know that people who are on the margins of society can be easy to recruit to extremist causes. Prisons have been shown to be a problem, too. In both the Paris and Copenhagen attacks, the terrorists had been influenced by their time in prison. The prison system must be organized in a way that prevents radicalization and the spread of extremist ideology to inmates.

The OSCE has been active in raising awareness and promoting effective counter-narratives to extremist propaganda. Each violent group has its own characteristics that need to be properly understood and taken into account when developing these counter-narratives. This is critical in the fight against radicalization.

Terrorism is a common threat for all OSCE participating States. Truly, a common enemy. This should encourage us to be even more active in finding a resolution to the crisis in and around Ukraine. We owe all this to our children that they can grow up in a continent that is peaceful, secure and free of violence.

Now, to sum up: the cornerstones of European security architecture have relied on shared democratic values. They include the inviolability of borders and the peaceful settlement of conflicts.

The OSCE has contributed to Europe’s military security through the negotiation of ground-breaking agreements on arms control. The Treaty on Conventional Forces in Europe has significantly reduced the amounts of conventional arms deployed in Europe.

We should not forget that the OSCE has had a central role in regulating the most difficult European security crises of the past decades, for example in Bosnia and Kosovo. But there is no denying that the rapidly evolving geopolitical landscape presents new pressing challenges. The OSCE’s existing capacities must be reformed to cope with them.

The Helsinki Final Act set out the founding vision for a community of states united by the concept of common, comprehensive and indivisible security. The participating States have agreed to a concerted effort to make real progress towards building a security community by the 40th anniversary of the CSCE conference in Helsinki.

This will no doubt be difficult. It demands a strong sense of cooperation and common political will from all participating States. I truly hope we can come together at such a critical time for enhancing the security of Europe.

Thank you.

Suomen oltava valmiina lähialueensa sotilaallisen painopisteen muuttumiseen

16.1. julkaistu tiedote

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt 16.1. kirjallisen kysymyksen Suomen turvallisuusympäristön painopisteen muuttumisesta ja siihen valmistautumisesta.

Venäjän yleisesikunnan päällikkö Valeri Gerasimov ilmoitti tammikuussa, että maa aikoo lisätä sotilaallista voimaansa erityisesti pohjoisilla alueilla. Lähikuukausien aikana Venäjä tulee myös avaamaan pohjoisilla alueillaan jopa toistakymmentä uutta sotilaslentokenttää. Suomen rajan lähellä sijaitsevan Alakurtin sotilastukikohdan uudelleenavaaminen on myös nähty osana tätä kehityslinjaa.

”Venäjän toimet eivät ole olleet monilta osin täysin avoimia, sillä maa on noudattanut Etyjin turvallisuutta käsittelevää Wienin asiakirjaa niin niukasti kuin vain mahdollista. Asiakirjan sallimat tarkastuskäynnit oli käytetty loppuun viime vuoden osalta jo maaliskuussa, eikä Venäjä toistuvista pyynnöistä huolimatta mahdollistanut ylimääräisiä tarkastuksia kriisialueilla”, Etyjin poliittisen ja turvallisuuskomitean raportoijana toimiva Kauma toteaa.

Harjoitusrajojen ylittymistä ei ole voitu virallisesti vahvistaa, minkä lisäksi Venäjä on aktiivisesti hyödyntänyt asiakirjan porsaanreikää, jossa ilmoitusraja koskee vain saman johdon alaisuudessa toimivia joukkoja. Maa on myös hyödyntänyt suhteettomasti ns. valmiusharjoituksia, joista ei tarvitse virallisesti ilmoittaa ennen niiden alkamista. Valmiusharjoitusten aikarajojen rikkomisesta Venäjä sai huomautuksia useilta mailta viime kesänä.

”Sotilaallinen painopiste on siirtymässä jälleen lähialueillemme, erityisesti Itämeren alueelle. Suomen kannalta turvattomuutta lisää Naton turvatakuiden puuttuminen, minkä vuoksi mahdollisessa konfliktitilanteessa jäisimme hyvin todennäköisesti yksin. Pohjoismaisesta sotilaallisesta yhteistyöstä ei olisi myöskään saatavilla konkreettista hyötyä ennen merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia, joiden toteutumiseen voi mennä useita vuosia”, Kauma toteaa.

 

Lisätietoja

Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

 

Etyjin toimittava viipymättä Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi

3.3.2014 julkaistu tiedote.

 

”Venäjän toimet Krimin niemimaalla ovat räikeästi kansainvälisen oikeuden vastaisia ja rikkovat Ukrainan alueellista itsemääräämisoikeutta”, toteaa kokoomuksen kansanedustaja ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin raportoija Pia Kauma.

Kriisin osapuolien välisen poliittisen dialogin vahvistamiseksi olisi viipymättä luotava selvitysvaltuuskunta ja kontaktiryhmä, jotka tulisivat toimimaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin johtamina. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama antoivat tälle tukensa jo aiemmin yhteisessä kannanotossaan.

”Ukrainan uuden pääministerin mukaan Ukrainan valtion rahoja on kadonnut viimeisen kolmen vuoden aikana ulkomaisille tileille noin 50 miljardia euroa. Jos tämä tieto osoittautuu oikeaksi, tulee kansainvälisen yhteisön toimia viipymättä varojen palauttamiseksi Ukrainan kansalle”, Kauma toteaa.

Kansainvälisen yhteisön on pidettävä rivinsä yhtenäisinä ja ponnisteltava aktiivisesti rauhanomaisen ratkaisun löytämiseksi. Kaikkien osapuolien tulee tehdä parhaansa sen varmistamiseksi, ettei kriisi pääse eskaloitumaan nykyistä pidemmälle. Samalla on myös selvitettävä, miten Ukrainaa voidaan tukea taloudellisesti ja millaisilla toimilla voidaan parantaa alueen humanitaarista tilannetta.

”Etyjin asevalvontasopimuksia ollaan parhaillaan päivittämässä vastaamaan uusiin turvallisuusuhkiin. Kybersodankäynti, terrorismi, pienaseiden kauppa ja esimerkiksi miehittämättömät lennokit ovat esimerkkejä kehittyvän turvallisuuspoliittisen kentän uusista elementeistä, joihin vastaaminen vaatii uusia ratkaisuja myös Etyjiltä”, Kauma toteaa.

Toisaalta Ukrainan kriisi osoittaa, miten konventionaalisten asevoimien rooli kansainvälisissä kriiseissä ei ole kadonnut mihinkään. Etyjin asevalvonnan ja valtioiden välistä luottamusta lisäävien mekanismien tulee myös jatkossa kiinnittää erityistä huomiota taistelupanssarivaunujen ja tykistöaseiden kaltaiseen perinteiseen sotilaskalustoon.

 

Lisätietoja:

Pia Kauma, puh. +358 50 5746764