Artikkelit

Diabeteshoidon alueellisesta tasa-arvosta on huolehdittava

15.9. lähetetty tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt 15.9. kirjallisen kysymyksen diabeteshoidon alueellisesta tasa-arvosta. Hän kehottaa sosiaali- ja terveysministeriötä turvaamaan modernin hoidon saatavuuden kaikkialla Suomessa.

Tyypin 1 diabetes kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää merkittävästi siihen liittyvien pitkäaikaiskomplikaatioiden takia. Se on merkittävä dialyysihoidon, näkövammaisuuden ja alaraaja-amputaatioiden aiheuttaja sekä riskitekijä myös sepelvaltimotaudin kehittymisessä.

”Tutkimusten mukaan tärkein ehkäisevä keino näiden komplikaatioiden syntymisessä on mahdollisimman hyvä glukoositasapaino. Sen seurannan kulmakivenä on oman motivaation lisäksi itsetehdyt verensokerimittaukset ja moderni insuliinihoito, eli pumppu- tai monipistoshoito. Tyypin 1 diabetekselle on kuitenkin tyypillistä verensokerin nopea ja arvaamaton käyttäytyminen, vaikka hiilihydraattien arviointi ja insuliinin annosteluperiaatteet olisivatkin kunnossa”, Kauma toteaa.

Monipistoshoidossa potilaan on pistettävä insuliinia 5–8 kertaa sekä sormenpäihin 4–10 kertaa päivässä. Pistemittaus ei kuitenkaan anna tietoa siihen, mihin suuntaan sokeritasapaino on muuttumassa. Nykyaikaisempi tapa seurata kulloistakin verensokeritasoa on käyttää sensoria eli laitetta, joka mittaa jatkuvasti verensokeritasoa. Verensokerin saa selville lukijalla ilman sormenpäästä otettavaa verinäytettä. Vielä edistyksellisemmät sensorit ovat yhteydessä pumpun kanssa, joka hälyttää liiallisista verensokerin vaihteluista. Tulevaisuudessa pumput tulevat myös annostelemaan insuliinin verensokeriarvojen mukaisesti.

”Tämän suhteen diabeteksesta kärsivät suomalaiset ovat kuitenkin tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen. Hoidon apuvälineet kustantaa kotikunta, mutta sensoreita myönnetään tällä hetkellä hyvin rajoitetusti niiden korkean hinnan vuoksi”, Kauma toteaa.

”Modernin sensorin lisäkustannus on vähintään 1000 euroa vuodessa verrattuna perinteiseen hoitoon. Paremman hoidon tuottamat säästöt tulevat ajan kuluessa, sillä komplikaatiot, sairauslomat sekä ennenaikaiset eläköitymiset vähenevät”, Kauma toteaa.

Toisaalta käytännöt vaihtelevat alueittain, sillä esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirissä sensoreita on hankittu enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Myös Helsinki on ollut hyvin tiukka laitteiden myöntämisessä.

”Ruotsissa uuden hoitoteknologian käyttöön on siirrytty Suomea nopeammin, vaikka esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiiri onkin toiminut kotimaisena alan edelläkävijänä. Kuntien suhtautuminen asiaan on selvästi muuttumassa, mutta hitaasti ja eri tahtiin”, Kauma toteaa.

Jousenkaaren koulu korjataan perusteellisesti

LÄNSIVÄYLÄ 17.-18.12.2016

Länsiväylän mukaan Jousenkaaren kouluun tehdään nyt vain hätäkorjauksia. (LV 10.-11.12.). Uutisesta saattaa saada väärän kuvan tilanteesta, joten tässä hiukan täsmennystä.

Jousenkaaren kouluun tehdään kyllä täysremontti, mutta hiukan eri tavalla kuin kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto aiemmin esitti. Teknisen toimen toimialajohtaja päätti käyttää otto-oikeutta ja tuoda jaoston päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, koska jaoston päättämiä kuuden miljoonan euron väistötiloja pidettiin kalliina. Myöskään korjauksen toteutusaikataulu ja -tapa eivät olleet parhaat mahdolliset.

Kokouksessaan 5.12. kaupunginhallitus päättikin, että Jousenkaaren kouluun tehdään koulun elinkaarta pidentävä korjaus vuoden 2017 aikana, jolloin koulun alapohja korjataan, ja oppilaat palaavat takaisin 1.1.2018 alkaen. Jousenkaaren nyt tehtävä korjaus on itse asiassa peruskorjauksen 1. vaihe, koska peruskorjauksen myöhemmissä vaiheissa ajalla 2022-24 perustusta ja pohjalaattaa ei enää tarvitse korjata. Tuolloinkin toki tarvitaan väistötilat, mutta näin sekä väistö että peruskorjaus ja mahdollinen laajennus voidaan tehdä suunnitelmallisemmin eikä kalliilla pikaratkaisuilla.

Tapiolan alueella myös useat muut koulut tarvitsevat väistötiloja, joten tästä syystä päätimme selvittää alueen koulu- ja väistötilojen riittävyyden ensi keväänä kokonaisuudessaan.

Kaupungin investointiohjelmasta vuosille 2017-2026 näkyy, että Espoo satsaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Olemme rakentamassa peräti 9 uutta koulua ja 26 päiväkotia sekä peruskorjaamassa 18 koulua ja 13 päiväkotia. Talousarvioneuvotteluissa päätimme vielä lisätä10 miljoonaa rahaa, jotka käytetään homekoulujen korjauksiin.

Kokoomusryhmä haluaa rakentaa ja korjata kouluja suunnitelmallisesti ja taloudellisesti sekä uusia rahoitusmuotoja ja toteutustapoja etsien. Kaikki espoolaislapset ansaitsevat terveet ja toimivat tilat riippumatta siitä, missä he asuvat.

Pia Kauma
Valtuustoryhmän pj. (Kok.)
Kaupunginhallituksen jäsen
Espoo