Artikkelit

Kulkeeko EU kohti sosiaaliturvafederalismia?

Kansanedustaja Pia Kauma (kok) näkee, että EU:n lainsäädäntö ja rakenteet saattavat pitkällä aikavälillä johtaa sosiaaliturvan yhdenmukaistumiseen. ”Onko EU:n sosiaaliturvakehityksessä federalismin piirteitä? Onko Suomella vaara joutua tukishoppailun kohdemaaksi? Millaista kehitystä Suomi haluaa?” Kauma kyselee. ”Itse kuulun siihen enemmistöön, jonka mukaan Suomen tulee tässäkin asiassa olla yhteistyökykyinen ja avoin, mutta ei naiivi tai laskutaidoton. Tällaiset päätökset sitovat koko kansakuntaa hyvin pitkälle tulevaisuuteen,” hän jatkaa.

”Joissakin maissa sosiaaliturva on vakuutusperusteinen, joissakin muissa maissa taas asumisperusteinen. Suomen kaltaisissa asumisperusteisen sosiaaliturvan maissa edessä saattaa olla merkittävä kustannusten nousu, mikäli liikkuvuus Euroopan Unionin sisällä kasvaa paljon,” Kauma selostaa. Hän on sitä mieltä, että sosiaaliturvan yhdenmukaistamisen tulee ehdottomasti olla hallittua ja koordinoitua, etteivät korkean sosiaaliturvan jäsenmaiden kansalaiset joudu hallitsemattoman yhdentymiskehityksen maksumiehiksi. EU ei sinänsä pakota samankaltaistamaan sosiaaliturvaa, mutta vaivihkaa erilaisia lakiesityksiä komissiolta kuitenkin tulee.

Keskustelu on Kauman mielestä ajankohtainen, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän miettimään eurooppalaisen vakuutusperusteisen ja suomalaisen asumisperusteisen sosiaaliturvan yhteensovittamista. Tällä hetkellä eduskunta käsittelee hallituksen esitystä, jonka mukaan EU/ETA-maiden ulkopuoliset kansalaiset pääsevät eurooppalaisen sosiaaliturvan piiriin. Esityksen toteutuessa Suomen sosiaaliturvakustannukset kasvavat. ”On täysin hyväksyttävää, että Suomeen töihin perässä tulleet henkilöt saavat käyttää esimerkiksi suomalaisia terveydenhoito- ja päivähoitopalveluita. Mutta entä jos nämä henkilöt jäävät työttömiksi? Ja onko vaara, että syntyy esimerkiksi tekaistuja työprojekteja?” Kauma pohdiskelee.

Kauma on tehnyt aiheesta kirjallisen kysymyksen. Hänen mielestä pitkän aikavälin näkymien tulee olla nykyistä selvempiä, kun sosiaaliturvamallien yhteensovittamisesta valmistuu kokonaisuutta tarkasteleva sosiaali- ja terveysministeriön selvitys ensi keväänä.

Joutilaisuuden, vapaamatkustamisen ja toimettomuuden aika on ohi!

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ehdotti jokin aika sitten, että vastikkeettomat tuet pitäisi terveiltä ja työkykyisiltä poistaa kokonaan. Vaikka ajatus ei ollut se, että ihmisiä pitää jatkossa ikään kuin rangaista työnteolla, väitän että suurin osa suomalaisilta taputti hiljaa mielessään käsiään. Hyvä, että joku viimeinkin puuttuu tähän!

Osallistava sosiaaliturva onkin tulevaisuuden juttu. Meillä ei ole varaa antaa kenenkään kynnelle kykenevän vain levätä laakereillaan, kun muut uurastavat. Vapaamatkustamisen ja toimettomuuden aika todellakin on ohi.

Onneksi ministerin ehdotus ei jäänyt vain puheen tasolle, vaan hallituksen muutama viikko sitten julkaisemassa rakennepaketissa oli myös konkreettisia ehdotuksia, joilla kannusteloukkuja päästään purkamaan. En kannata kansalaispalkkaa sellaisena kuin sitä on julkisuudessa esitetty. Siksi pidän tervetulleena nyt tehtyä esitystä, jossa sosiaaliturvaan tulee niin sanottu suojaosa. Se on palkkatulon osalta 300 euroa ja asumistuen osalta 400 euroa eli sen verran voi ihminen ansaita menettämättä heti työtuloista maksettavaa sosiaaliturvaa tai asumistukea. Esimerkiksi asumistuen osalta suojaosuuden on kaavailtu olevan kuusi kuukautta.

Suojaosien tavoitteena on saada entistä useampi suomalainen osallistumaan työmarkkinoille edes pienellä työpanoksella. On kuitenkin tärkeää, että kun mallin yksityiskohtia hiotaan, siinä huomioidaan myös ne, jotka ovat esimerkiksi toimeentulotuen varassa. Toimeentulotuen määräytymisperusteet kun ovat erilaiset kuin työttömyyspäivärahan ja asumistuen. Tavoitteena tulee olla, että kansalaiset ovat tässä asiassa samalla viivalla elämäntilanteesta riippumatta.

Toki ratkaisua tulee vielä kehittää myös sitä silmällä pitäen, että 300 – 400 euron työtä tekevät eivät jämähdä ainoastaan halpatyövoimaksi. Esimerkiksi Saksassa on käytössä niin sanottujen ”minitöiden” eli hyvin lyhytkestoisten tai matalasti palkattujen töiden järjestelmä sosiaaliturvan rinnalla. Malli on edistänyt työllisyyttä, mutta se ei ole ollut täysin ongelmaton. Kriitikoiden mukaan monet pienituloiset eivät ole päässeet osallisiksi vahvasta talouskasvusta, vaan ovat jääneet pysyvästi lyhytkestoisten, matalasti palkattujen töiden loukkuun. Työnantajien on helppo pitää palkka matalana ja työsuhde epävarmana, kun työntekijä elää muutoin sosiaaliturvan varassa. Toisaalta Saksan malli on laskenut työttömyyden alhaiseksi ja siten varmasti ehkäissyt monia sen haitallisia lieveilmiöitä, kuten syrjäytymistä. Kysymys kuuluu, miten varmistamme, että nämä osatyöt ovat oikeasti reitti takaisin täysipainoiseen työelämään, eivätkä este sinne paluulle?

Suomessa on monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä, jossa palapelin yhden palan siirtäminen saa aikaan arvaamattomia seurauksia. Sen takia tämänkin ratkaisun kaikkia seurannaisvaikutuksia tulee pohtia todella monelta kantilta. Esimerkiksi osatyökykyiset ovat henkilöitä, joista monet pystyisivät tekemään jonkin verran töitä, mutta eivät siinä tahdissa, jota tämän päivän työelämä edellyttää.

Voikin hyvällä syyllä kysyä, mikä yhteiskunnassamme on vialla, kun joka vuosi noin 8 000 henkilöä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Vuonna 2012 työkyvyttömyyseläkkeellä oli kaikkiaan 250 000 henkilöä, ja heistä yli 115 000 henkilöllä taustalla olivat mielenterveyteen liittyvät ongelmat. Esimerkiksi Ruotsissa mielenterveysongelmista kärsivä pyritään kuntouttamaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään, kun taas meillä Suomessa asenteet eivät ole yhtä kannustavia. Etenkin masennuksesta kärsivät ohjataan yleensä pitkälle sairauslomalle ja edelleen työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä kertoo ikävää kieltä suomalaisesta työkulttuurista.

Rakennepaketissa sovitut työmarkkinoiden uudistukset ovat kaksi askelta oikeaan suuntaan, mutta matkaa todellisten muutosten aikaansaamiseksi on vielä paljon jäljellä.

Kaikkien kynnelle kykenevien työpanosta tarvitaan

TIEDOTE

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on tyytyväinen valtioneuvoston rakennepaketin työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Erityisen hyvänä Kauma pitää päätöstä sosiaaliturvaan tulevasta suojaosasta. Sen ansiosta työtön voi ansaita palkkatuloa 300 euroon asti menettämättä heti työtuloista maksettavaa sosiaaliturvaa ja 400 euroon asti menettämättä heti asumistukea. Hallituksen tavoitteena on saada entistä useampi suomalainen osallistumaan työmarkkinoille edes pienellä työpanoksella. Kauman mukaan on tärkeää, että kun mallin yksityiskohtia hiotaan, siinä huomioidaan myös ne, jotka ovat toimeentulotuen varassa. ”Tavoitteen tulee olla, että kansalaiset ovat tässä asiassa samalla viivalla elämäntilanteesta riippumatta,” Kauma kertoo.

Suojaosuuspäätöksessä on Kauman mukaan kyseessä tervetullut merkki erittäin toivottavasta ajattelutavan muutoksesta Suomessa. Jokainen työkykyinen aikuinen kuuluu töihin, vaikka olisi jonkinlaisen sosiaaliturvan piirissä – ja toisaalta jokaisella pitää olla mahdollisuus tehdä töitä oman kykynsä, terveytensä ja elämäntilanteensa mukaan. Kauma kuitenkin muistuttaa, että hallituksen esittämää ratkaisua tulee vielä kehittää siten, että 300 – 400 euron työtä tekevät eivät jämähdä ainoastaan halpatyövoimaksi. Esimerkiksi Saksassa on käytössä niin sanottujen ”minitöiden” eli hyvin lyhytkestoisten tai matalasti palkattujen töiden järjestelmä sosiaaliturvan rinnalla. Malli on edistänyt työllisyyttä, mutta se ei ole ollut täysin ongelmaton. Kauman mielestä hallituksen tulee varmistaa, että nämä osatyöt ovat oikeasti reitti takaisin täysipainoiseen työelämään, eivätkä este sinne paluulle.

”Suomella ei ole varaa siihen, että yksikään työkykyinen, terve aikuinen lepäilee laakereillaan tai jättää ottamatta vastaan hänelle tarjottua työtä,” Kauma linjaa. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon kesällä tekemää keskustelunavausta osallistavasta sosiaaliturvasta Kauma pitää erittäin tervetulleena. Elinkeinoelämässä uransa ennen kansanedustajuutta tehnyt Kauma kokee, että työ on paitsi jokaisen velvollisuus, myös oikeus: ”Työ tuo sisältöä elämään, antaa mahdollisuuden kantaa vastuuta itsestä ja muista sekä saa ihmisen kokemaan itsensä tarpeelliseksi. Sitähän me kaikki haluamme.”

Kauma kuitenkin muistuttaa, että Suomessa on monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä, jonka uudistamista työn tekemiseen kannustavaan suuntaan täytyy jatkaa määrätietoisesti. Osallistavasta sosiaaliturvasta on käytävä perusteellinen keskustelu. Työn tarjonnan lisääminen on oleellista työllisyyden kehitykselle.

Kauma toivoo, että erityisesti osatyökykyisten työllistymisen ehtoja helpotetaan. ”Joka vuosi noin 8 000 henkilöä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Kun vuonna 2012 oli työkyvyttömyyseläkkeellä kaikkiaan 250 000 henkilöä, heistä yli 115 000 henkilöllä taustalla olivat mielenterveyteen liittyvät ongelmat,” Kauma selostaa. ”Esimerkiksi Ruotsissa mielenterveysongelmista kärsivä pyritään kuntouttamaan mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään, kun taas meillä Suomessa asenteet eivät ole yhtä kannustavia. Liian usein etenkin masennuksesta kärsivät ohjataan sairauslomalle ja edelleen työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä kertoo ikävää kieltä suomalaisesta työkulttuurista,” Kauma jatkaa. Hän pitää hyvänä, että ministeri Risikko onkin asettanut työryhmän valmistelemaan toimintamallia osatyökykyisten auttamisen parantamiseksi.

”Rakennepaketissa sovitut työmarkkinoiden uudistukset ovat kaksi askelta oikeaan suuntaan, mutta matkaa todellisten muutosten aikaansaamiseksi on vielä paljon jäljellä,” Kauma summaa.

Lisätiedot

Kansanedustaja Pia Kauma 050 57 46 764