Artikkelit

Raippavero määräaikaiseksi

Jukka Jalonen kysyi, voiko päättäjiin lainkaan luottaa eläkeasioissa (LV 3.8.). Hän viittasi esimerkkinä vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin, joita markinoitiin 1980- ja -90 -luvuilla verotuksellisesti oivallisena tapana varautua tuleviin eläkepäiviin. Sittemmin vakuutusten ehtoja on heikennetty niin merkittävästi, että niiden kysyntä on tyrehtynyt lähes kokonaan.Tein viime vuonna asiasta kirjallisen kysymyksen valtiovarainministeri Urpilaiselle, koska minustakin valtiovallan päätökset ovat tuntuneet epäoikeudenmukaisilta aivan tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Lisäeläkkeen ottajahan on ollut tyypillisesti alle 35-vuotias keskituloinen nainen, joka on säästänyt alle sadan euron kuukausivauhtia. Kyse ei siis ole mistään rikkaiden erityisedusta. En saanut ministeriltä tyydyttävää vastausta kysymykseeni.

Toisena esimerkkinä Jalonen mainitsi raippaveroksikin kutsutun kuuden prosentin lisäveron, joka tuli voimaan tämän vuoden alusta yli 45 000 vuodessa eläkettä ansaitseville.

Lisävero on ymmärrettävästi herättänyt suurta närää niiden noin 44000 eläkeläisen keskuudessa, joihin se kohdistuu erityisesti siksi, että vero on pysyvä.

Suomessa verotuksen oikeudenmukaisuus on ani harvoin eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavina, vaikka perustuslain 6. pykälä sanoo varsin yksiselitteisesti, että ”ihmiset ovat tasavertaisia lain edessä ja että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen tai iän perusteella”.

Verotuksen progressiivisuus onkin Suomessa täysin poliittinen kysymys. Jää näin ollen pitkälti kärkipoliitikoiden eli hallituksen ministerien oikeustajun varaan, miten mitäkin ihmisryhmää verotetaan. Se että eläkeläisillä ei ole mahdollisuuksia esimerkiksi lakkoilemalla ajaa omia oikeuksiaan, tekee tehdyistä veropäätöksistä erityisen epäoikeudenmukaisia. Eläkeläisten raippavero tuleekin muuttaa määräaikaiseksi ja palauttaa aiemmat veroprosentit voimaan vuodesta 2016 alkaen.

Pia Kauma kansanedustaja, kok. Espoo