Artikkelit

Luovilla aloilla toimivien verotus yhdenmukaiseksi

Helsingin Sanomissa 1.10.2014 julkaistu mielipidekirjoitus

 

Luovat alat tarjoavat tällä hetkellä työtä yli sadalletuhannelle suomalaiselle. Suomalaisen musiikin elinvoimaisuutta ja kansainvälistymistä edistävä Music Finland on arvioinut, että yksin musiikkialalla työskentelee noin 30 000 ihmistä. Heistä valtaosa on osa-aikaisia muusikoita, joiden ansiot koostuvat pääasiassa esiintymispalkkioista.

Musiikkia ei kuitenkaan synny ilman musiikintekijöitä, kuten säveltäjiä ja sanoittajia. He eivät saa työstään esiintymispalkkiota vaan elävät pääasiassa tekijänoikeusmaksuilla, joita verotetaan tällä hetkellä ansiotuloina.

Ongelma muodostuu siitä, että tuloja saattaa kertyä hyvin yhtenä tai kahtena peräkkäisenä vuotena, mutta sen jälkeen muutama vuosi voi olla taloudellisesti hyvinkin tiukkaa. Järjestelmä ei nykyisellään kannusta musiikintekijöitä panostamaan omaan kehittymiseensä, palkkaamaan henkilökuntaa eikä tekemään investointeja laitteisiin.

Muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa luovien alojen yrittäjyydellä ei ole vastaavia esteitä. Ruotsin verohallinto ei ole nähnyt asian suhteen mitään ongelmallista, ja sen seurauksena esimerkiksi musiikintekijä voi ohjata korvaukset omalle yritykselleen bruttomääräisenä eikä häneltä pidätetä ansiotuloperusteista ennakonpidätystä.

Suomalaisten alan toimijoiden tahto on, että myös täällä musiikintekijän tulee halutessaan saada tulouttaa tekijänoikeustulonsa määräysvallassaan olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tekijänoikeudet eivät siirtyisi mihinkään vaan säilyisivät edelleen kyseisellä henkilöllä, kuten tälläkin hetkellä. Luovan alan työntekijöiden ja yrittäjien yhteistyöelin Lyhty on myös asettunut tälle kannalle.

Kyse ei ole mistään verokikkailun mahdollistamiseksi tehtävästä holdingyhtiöjärjestelystä vaan aktiivisesta yritystoiminnasta, jossa musiikintekijät tuotaisiin samalle viivalle muiden alojen yrittäjien kanssa. Moni suomalaisartisti harkitseekin toimintansa siirtämistä ulkomaille, jos verotuskäytäntö pysyy täällä entisellään. Osa on näin jo tehnyt.

Valtion talousarvion kannalta kyse on pienestä muutoksesta, sillä aloitteen välittömät verovaikutukset jäisivät alle viiteen miljoonaan euroon. Yksittäisten artistien ja musiikintekijöiden kannalta uudistus olisi kuitenkin hyvinkin merkittävä, sillä se antaisi heille mahdollisuuden, mutta ei pakkoa, siirtyä harjoittamaan toimintaansa yritysmuodossa.

Näin suomalaisilla musiikintekijöillä olisi samanlainen mahdollisuus toiminnan laajentamiseen kuin eurooppalaisilla kanssakilpailijoillaan.

Vuonna 2012 musiikkivienti toi Suomeen noin 36 miljoonaa euroa. Ruotsissa vastaava luku oli 130 miljoonaa euroa.

Suomalaisella musiikkialalla on paljon kasvupotentiaalia, jota ei ole vielä hyödynnetty. Menestykseen tarvitaan monia uudistuksia ja satsauksia, jota pääsemme edes lähelle läntistä naapuriamme. Mutta ensimmäinen niistä on se, että puramme juuri tämänkaltaiset turhat esteet.

 

Pia Kauma
kansanedustaja (kok), Espoo
Tommi Läntinen
muusikko, biisintekijä, yrittäjä, Espoo

 

Luovien alojen verokohtelu vaatii välittömiä uudistuksia

26.6.2014 julkaistu tiedote

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt 25.6. lakialoitteen luovien alojen verotuksen uudistamiseksi tavalla, joka huomioisi paremmin alan yritystoimintaluonteen. Aloitteella on Kauman lisäksi 50 allekirjoittajaa.

Tekijänoikeusjärjestöjen tilittämien tekijänoikeuskorvausten verokohtelua ei voi nykyisessä muodossaan pitää tasa-arvoisena suhteessa muihin yrittäjiin. Koska yritystoiminnan mielekäs harjoittaminen ei ole mahdollista, on moni menestyvä tekijä siirtänyt toimintansa kokonaan ulkomaille.

”Lakialoite pyrkii uudistamaan luovia aloja koskevaa lainsäädäntöä niiltä kohdin, jotka eivät selvästikään vastaa enää nykytilannetta ja jotka muodostavat Suomelle vakavan kilpailukykyhaitan. Muutoksen jälkeen musiikintekijöillä on paremmat mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa, investoida ja satsata markkinointiin sekä palkata ihmisiä, joiden avulla kasvattaa toimintaansa. Tuloja voisi jatkossa myös tasata hyvien ja huonojen vuosien välillä, kuten muillakin aloilla”, Kauma toteaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja Teosto järjestivät aiheesta seminaarin eduskunnan Kansalaisinfossa 17.6. Teosto ja sen jäsenjärjestöt ovat jo aiemmin ehdottaneet musiikintekijöiden verotuksen uudistamista suuntaan, joka mahdollistaisi tekijänoikeusjärjestöltä saatujen henkilökohtaisten tekijänoikeuskorvausten ohjaamisen tekijän määräysvallassa olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tällä hetkellä korvaukset lasketaan ansiotuloksi, jota ei voi tulouttaa tekijän omalle yritykselle.

”Esimerkiksi kansainvälisesti menestyneen Sunrise Avenue -yhtyeen Samu Haber on siirtynyt Ruotsin tekijänoikeusjärjestö Stimin asiakkaaksi, jonka kautta tekijänoikeuskorvaukset on mahdollista ohjata yhtiölle. Lakialoitteessa esitetyt muutokset muistuttavatkin pitkälti Ruotsissa käytössä olevaa mallia. Suomi on jäämässä luovien alojen kilpailukyvyssä pahasti muiden jalkoihin, eivätkä uudistukset voi enää odottaa”, Kauma toteaa.

 

Lisätietoja
Pia Kauma, puh. +358 50 5746764