Artikkelit

Tunnelimetrolle oli hyvät perustelut

HELSINGIN SANOMAT, MIELIPIDE 12.10.2016

Pehr-Olof Lindh syyttää Espoon kokoomuksen pitkäaikaista metrovastaisuutta siitä, että Länsimetroa ei rakennettu maan päällä kulkevaksi, vaan tunnelissa (HS 11.10.). Varauksia maanpäällisille raiteille ei tehty, ja nyt kauniit merelliset maisemat jäävät metromatkustajilta näkemättä.

Käytännössä metro olisi voinut kulkea maan päällä Lauttasaaren länsirannasta Karhusaareen. Tapiolan jälkeen olisi voitu nousta pintaan Niittykummussa suunnilleen McDonaldsin kohdalla ja maan päällä olisi voitu jatkaa Matinkylään. Länsiväylän kohdalla olisi jouduttu joko kovin korkealle sillalle tai maan alle. Ja jos olisi menty maan alle, pintaan ei olisi päästy ennen Matinkylän asemaa. Siinä tapauksessa pintaan olisi päästy vasta Finnoon kosteikon reunassa.

Metro vaatii pinnassa kulkiessaan noin 30 metriä leveän alueen, ja matkaa Tapiolan länsipuolella maan pinnalla olisi tullut noin 1,2 kilometriä. Länsiväylän liittymän vaatiman rajauksen huomioiden neliömetrejä olisi menetetty noin 2500 kerrostaloasunnon verran. Valtio edellytti asuntorakentamisen lisäämistä myöntämälleen 30 prosentin avustukselle, joten lisää saatavat asuinneliöiöt oli otettava huomioon, jotta tuki todella saatiin.

Pinnassa oleva metro olisi aiheuttanut myös merkittävän estevaikutuksen. Kaikki liikenne sen yli olisi pitänyt olla eritasossa eli alikulkuina tai siltoina. Estevaikutus olisi kaupunkirakenteen kannalta ollut hankala asia. Se olisi vaikuttanut paljon toimintojen keskinäiseen sijoittumiseen sekä niiden välille järjestettävien yhteyksien sujuvuuteen ja toteutuskustannuksiin.

Espoon kokoomuksen valtuustoryhmä otti metropäätöstä tehdessään huomioon kaupunkisuunnittelun kokonaisuuden vaatimukset. Siksi päädyttiin maan alla eikä päällä kulkeviin raiteisiin.

Pia Kauma
Valtuustoryhmän pj. (Kok)
Espoo

Aikooko hallitus muuttaa päätöstään Länsimetron jatkosta?

14.5.2014 julkaistu tiedote. Länsiväylän uutinen aiheesta löytyy täältä.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Pia Kauma on jättänyt 14.5. kirjallisen kysymyksen Länsimetron jatkoon liittyen. Espoolla olisi halukkuutta ja tekniset valmiudet toteuttaa noin 800 miljoonaa euroa maksava jatkohanke Matinkylästä Kivenlahteen tai Saunalahteen heti ensimmäisen vaiheen louhintatöiden päätyttyä. Tuoreimmassa kehyspäätöksessä metrolinjan jatkaminen ei kuitenkaan saanut rahoitusta.

”Espoo ei voi toteuttaa tavoitteeksi asetettua raiteisiin tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta ilman päätöstä Länsimetron jatkosta. Esimerkiksi Espoonlahti on jo nyt 55 000 asukkaan kaupunkikeskus, jonka kehittäminen edellyttäisi tuekseen metrolinjaa. On myös muistettava, että toimiva Länsimetro Espoonlahteen saakka palvelisi hyvin laajaa maantieteellistä aluetta. Metropolialuehan tuottaa jo noin kolmanneksen koko maan kansantulosta”, Kauma toteaa.

Metrolinjan jatkaminen heti louhintojen päätyttyä olisi taloudellisesti tehokasta, sillä se säästäisi arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa jatkohanke toteutettaisiin vasta myöhemmin.

”Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan Suomen työttömyys on 9,5 prosenttia ja ilman työtä on yli 250 000 suomalaista. Näiden lukujen valossa infrastruktuuriprojektien työllistävää vaikutusta olisi hyödynnettävä entistä voimakkaammin”, Kauma toteaa.

Metron rakentaminen on työllistänyt kaikkiaan noin 15 000 henkilötyövuoden verran: työmaalla 7000, rakennustuoteteollisuudessa 2000 ja rakentamista palvelevissa tehtävissä noin 6000 henkilötyövuotta. Rakenteilla olevan metrolinjan varrella on käynnissä tai käynnistymässä noin 4–5 miljardin euron investoinnit, joiden työllistävä vaikutus on VTT:n arvioiden mukaan noin 65 000–80 000 henkilötyövuotta. Metron jatkamisen työllisyysvaikutukset tulisivat olemaan samaa luokkaa, eli noin 12 000 henkilötyövuotta suoranaisissa infrastruktuuri-investoinneissa ja yli 60 000 henkilötyövuotta siihen liittyvissä kiinteistörakentamisen investoinneissa.

”Liikenneministerin vaihtumisen johdosta aiempaa päätöstä olisi tarkasteltava uudelleen. Kun hallitus on jo tehnyt toimenpiteitä talouskasvun aikaansaamiseksi, niin eikö olisi johdonmukaista tukea juuri tämänkaltaisia projekteja, joissa kaupungit itse ovat aktiivisia ja joilla saadaan työllistettyä tuhansia työntekijöitä?” Kauma kysyy.

 

Lisätietoja

Pia Kauma, puh. +358 50 5746764