Artikkelit

Kokoomusedustajat: Opiskelijavalintojen uudistuksessa edettävä harkiten

8.9. lähetetty tiedote

Kokoomusedustajat: Opiskelijavalintojen uudistuksessa edettävä harkiten

Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma, Markku Eestilä, Harri Jaskari, Jukka Kopra, Sanna Lauslahti, Sari Raassina, Kari Tolvanen ja Eero Suutari ovat jättäneet 7.9. kirjallisen kysymyksen opiskelijavalintojen uudistamisesta. He kehottavat opetus- ja kulttuuriministeriötä etenemään harkiten reformissa, jonka mukaisesti pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista pyritään luopumaan vuoteen 2018 mennessä. Muutokset tulevat vaikuttamaan lähivuosina kymmenien tuhansien suomalaisnuorten elämään ja opintosuunnitelmiin.

”Vaikka uudistuksessa on useita positiivisia piirteitä, olen huolestunut niistä lukio- ja ammattikouluikäisistä nuorista, erityisesti pojista, jotka eivät ole vielä innostuneet hakemaan hyviä arvosanoja ja joiden voidaan katsoa alisuoriutuvan ennen korkeakouluvalintoja”, Kauma toteaa.

”Nykyiseen pääsykoejärjestelmään liittyvien kalliiden valmennuskurssien on nähty luovan eriarvoisuutta, mutta jatkossa vastaava liiketoiminta todennäköisesti siirtyy lukio- ja ammattikouluihin”, Kopra lisää.

”Kun arvosanoista halutaan parhaat mahdolliset, saattaa myös keskiasteen koulutuksen suorittamisaika ja työelämään siirtyminen monilla venyä. Tämän seurauksena uudistuksen hyöty voikin jäädä odotettua vähäisemmäksi”, jatkaa Lauslahti.

”Lukion ja ylioppilaskirjoitusten aikaan perheissä saattaa olla nuoresta itsestään riippumattomia häiriötekijöitä, jotka vaikeuttavat keskittymistä ja hyviin arvosanoihin yltämistä”, Eestilä muistuttaa.

”Vielä ylioppilaskirjoitusten aikaan läheskään kaikilla ei ole tiedossa, mikä ammatti tai ala on loppujen lopuksi se kaikkein kiinnostavin ja sopivin. Siksi joissakin Euroopan maissa, kuten Sveitsissä, kaikki pääsevät ensimmäisenä vuonna yliopistoon ja karsinta on vasta toisen vuoden alussa. Miksi ei meilläkin voitaisi kokeilla vastaavaa mallia?” kysyy Jaskari.

”Pääsykokeita voi myös pitää hyvänä motivaatiomittarina tietyllä alalla opiskeluun, jolloin niistä luopuminen voi potentiaalisesti lisätä opiskelun keskeyttämistä sekä heikentää oppimistuloksia. Motivaation mittaaminen on tärkeää esim. lääketieteessä, jossa monialaisen tiedon soveltaminen on oleellista opinnoissa onnistumisessa”, toteaa Raassina.

”On hyvä, että nuorten pääsyä yliopistoihin ja korkeakouluihin uudistetaan, mutta samalla on tärkeää pitää yllä monenlaisia sisäänpääsyreittejä sekä ottaa oppia hyväksi todetuista käytännöistä muualla Euroopassa”, kansanedustajat toteavat.

 

Lisätietoja:

Pia Kauma, puh. 050 574 6764
Markku Eestilä, puh. 050 027 5689
Harri Jaskari, puh. 050 512 2874
Sanna Lauslahti, puh. 050 512 2380
Jukka Kopra, puh. 040 051 5066
Sari Raassina, puh. 050 523 2808
Eero Suutari, puh. 050 512 0594
Kari Tolvanen, puh. 040 583 5501

 

Ruotsinopetuksen pakollisuus esteenä kieliosaamisen kehittämiselle

21.8.2014 julkaistu tiedote

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ilmaisee 21.8. jättämässään kirjallisessa kysymyksessä huolensa peruskoulun kieltenopetuksen uudistustarpeesta. Vaikka kieli- ja kulttuuriosaamisen merkityksestä globaaleilla markkinoilla vallitsee laaja yhteisymmärrys, on vieraiden kielten opiskelu peruskouluissa ja lukioissa selvästi yksipuolistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin osa oppilaista (79 % vuonna 2009) opiskelee vain minimimäärän eli kaksi kieltä, jotka ovat lähes aina ruotsi ja englanti. Vain vajaa viidennes on opiskellut kolmea vierasta kieltä ja alle prosentti neljää vierasta kieltä.

”Suomen kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta on olennaista, että koulutusjärjestelmämme antaa koululaisille vahvan ja monipuolisen kielitaidon. Opetuksen järjestäminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi varsinkin pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla”, Kauma toteaa.

Perusopetuksessa opiskeltavat kielet jakautuvat nykytilanteen mukaan oppimäärältään pakollisiin ja valinnaisiin kieliin. Vaikka kunnille on sallittu tiettyä joustavuutta kieliopetuksen järjestämisen suhteen, tulee oppilaiden opiskella äidinkielensä ja toisen kotimaisen kielen lisäksi vähintään yhtä ja enintään kolmea muuta kieltä.

”Kielen lyhyen opiskeluajan vuoksi vain harva ehtii saavuttaa osaamistasoa, joka mahdollistaisi ruotsin sujuvan käyttämisen työelämässä tai muissa yhteyksissä. Ruotsin pakollisuus myös heikentää merkittävästi opiskelumotivaatiota. Tilastokeskuksen kielitaitokyselyn mukaan ruotsia vieraana kielenä osaa vastaajien oman arvion mukaan taitavasti vain 4 % ja kohtuullisesti 25 % suomalaisista, minkä valossa opiskeluun käytetty aika ja resurssit tuottavat heikkoa tulosta”, Kauma toteaa.

Koska kielten oppiminen on tehokkainta nuorena, tulisi opinnot voida aloittaa nykyistä aiemmin, esimerkiksi jo päiväkodissa. Positiivisena kehityksenä voidaan mainita tietyt Helsingin koulut, joissa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun voi aloittaa jo 1. tai 2. luokalla. Myös kielikylpyluokat on todettu tehokkaaksi tavaksi vauhdittaa kielten omaksumista jo nuorempana.

”Kielikylpyluokkien potentiaalia laskee kuitenkin nykyisellään se, että ne koskevat toistaiseksi vain ruotsinkielistä opetusta. Niiden avaamista laajemmalle kielivalikoimalle tulisikin harkita jo lähivuosina. Kansainvälisen yhteistyön ja liike-elämän kannalta venäjän, espanjan ja kiinan kaltaisten kielten opiskelu ruotsin tilalla avaisi uusia ovia nuorille ja olisi samalla hyödyksi koko Suomen taloudelle. Yrityselämän edustajilta onkin viime vuosina kuultu useita kannanottoja monipuolisemman kieltenopetuksen puolesta”, Kauma toteaa.

 

Lisätietoja
Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

 

 

Suomella ei ole enää varaa toimia koko maailman ilmaisena korkeakouluna

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 25.6.2014

 

Seppo Sainion mielestä (HS 23.6.) EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille esitetyt lukukausimaksut ovat uhka suomalaisten yliopistojen kansainvälisyydelle. Jotkut ovat myös väittäneet, että ulkomaiset opiskelijat maksavat heihin käytetyn rahan takaisin veroina. Väitteen tueksi ei kuitenkaan löydy riittävän pitkän aikavälin faktapohjaa.

Keskustelusta on puuttunut analyyttinen pohdinta. Esimerkiksi Tanskassa vuonna 2006 käyttöönotetut lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille eivät ole vähentäneet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää, vaan on käynyt juuri päinvastoin. Alkuvaiheen jälkeen opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa. Tanskan korkeakouluministeriön mukaan lukukausimaksut ovat nopeuttaneet opintoja sekä lisänneet Tanskaan jäävien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuutta. Jopa kolme neljästä maahan jääneestä on löytänyt työpaikan.

Vuonna 2009 lähes neljä miljoonaa nuorta opiskeli korkeakoulussa maansa ulkopuolella, ja määrä on vain lisääntynyt. Yksin Suomessa on tällä hetkellä noin 20 000 ulkomaista korkeakouluopiskelijaa. Heistä noin kaksi kolmasosaa tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, lähinnä Kiinasta ja Venäjältä.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden joidenkin tuhansien eurojen suuruiset lukukausimaksut toisivat hyvän lisän yliopistojen rahoitukseen. Myös mahdollisuus vähentää lukukausimaksut verotuksessa esimerkiksi viiden vuoden ajan valmistumisen jälkeen olisi tehokas kannustin jäädä tänne hyödyntämään työmarkkinoitamme.

Koulutuksellamme on PISA-menestyksemme ansiosta erinomainen maine.  EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille asetettavien lukukausimaksujen kautta kansainvälistyviä markkinoita voitaisiin vihdoin hyödyntää. Se olisi myös hyvä mahdollisuus avittaa orastavaa koulutusvientiämme. Nykyisessä taloustilanteessa Suomella ei ole enää varaa toimia koko maailman ilmaisena korkeakouluna.

Pia Kauma
kansanedustaja (kok.)
Espoo

Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja kiirehdittävä koulutusviennin kehittämiseksi

13.6.2014 julkaistu tiedote

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kehottaa 12.6. jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitusta kiirehtimään lukukausimaksujen käyttöönottoa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille. Edustaja Arto Satosen jo aiemmin jättämä lakialoite muuttaisi nykykäytäntöä siten, että kyseisiltä opiskelijoilta perittäisiin korkeakoulujen oman harkinnan mukaisesti 3500–12000 euron suuruinen lukukausimaksu. Valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin jäävät ulkomaiset opiskelijat voisivat vähentää maksamansa lukukausimaksut viiden vuoden aikana verotuksessa.

”Esimerkiksi Tanskassa vuonna 2006 käyttöönotetut lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille eivät ole vähentäneet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Maksujen käyttöönoton yhteydessä tapahtunut pieni tilastollinen notkahdus korjaantui nopeasti, minkä jälkeen opiskelijamäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa”, Kauma toteaa.

Tanskan korkeakouluministeriön mukaan lukukausimaksut ovat nopeuttaneet opintoja ja lisänneet maahan jäävien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuutta, joista jopa kolme neljästä on löytänyt työpaikan. Myös EU/ETA-alueen sisäpuolelta tulevien vuosittaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on 2,5-kertaistunut lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen.

”Koulutuksen kysyntä on ollut globaalisti jatkuvassa kasvussa ja ihmiset ovat myös valmiita maksamaan korkealaatuisista tutkinnoista. Vuonna 2009 lähes neljä miljoonaa nuorta opiskeli korkeakoulussa maansa ulkopuolella ja määrä on sittemmin vain lisääntynyt”, Kauma toteaa.

Lukukausimaksuja on useaan otteeseen kritisoitu sillä perusteella, että suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisyys saattaisi kärsiä maksujen karkottaessa ulkomaiset opiskelijat. On myös esitetty, että ulkomaiset opiskelijat maksaisivat heihin käytetyn investoinnin takaisin veroina, vaikka väitteen tueksi ei olekaan löydettävissä riittävän luotettavaa ja puolueetonta pitkän aikavälin tutkimusaineistoa.

”Tämä osoittaa luottamuksen puutetta kotimaista koulutusta kohtaan, jonka kansainvälinen maine on edelleen erittäin korkealla muun muassa Pisa-tutkimusten ja muiden vertailujen vuoksi. Suomalainen koulutus on tuote, jolle löytyisi kysyntää eri puolilla maailmaa”, Kauma toteaa.

”Lukukausimaksujen kautta koulutuksen kansainvälistyviä markkinoita voitaisiin vihdoin hyödyntää täysimääräisesti. Nykytilanne tarkoittaa käytännössä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden subventoimista suomalaisin verovaroin, mitä on taloudellisesti tiukkoina aikoina vaikea ymmärtää”, Kauma toteaa.

Lisätietoja
Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

 

Missä viipyvät opetus- ja viestintäministerin toimet koulutusviennin edistämiseksi?

TIEDOTE

15.4.2014

 

Missä viipyvät opetus- ja viestintäministerin toimet koulutusviennin edistämiseksi?

Kokoomuksen kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Pia Kauma on jättänyt 11.4. kirjallisen kysymyksen ulkomailla toimivien suomalaisten koulujen toimintaedellytysten turvaamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö poisti hiljattain Espanjan Aurinkorannikolla vuodesta 1991 lähtien toimineen suomalaisen koulun valtionosuuden sellaisilta oppilailta, jotka asuvat pysyvästi ulkomailla.

”Ministeriön linjaus rikkoi 20 vuotta voimassa olleen käytännön tuen osalta ja päätöksen vuoksi Aurinkorannan suomalaista koulua uhkaa lopettaminen. Uusi tulkinta voi vaikeuttaa jatkossa myös esimerkiksi Moskovan ja Pietarin suomalaisten koulujen toimintaa ja tätä kautta heikentää suomalaisten kansainvälistä osaamista. Ministeri Kiuru ei ole vieraillut paikan päällä Espanjassa useista pyynnöistä huolimatta”, Kauma toteaa.

”Suomalainen koulu on vahva brändi. Jos koulutusvientimme olisi samalla tasolla kuin Ison-Britannian ja Uuden-Seelannin kaltaisilla alan huippumailla, olisi sen vuotuinen arvo 2 miljardin euron paikkeilla. Tämä tarkoittaisi 30 000 uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä vienti on kuitenkin vain joitakin kymmeniä miljoonia euroja. Opetusministerillä on ratkaisun avaimet kädessään, mutta hän ei suostu käyttämään niitä. Miksei?” Kauma kysyy.

Suomen tavaravienti laski tammikuussa yhdeksän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna, joten uusille tuotteille ja palveluille olisi kipeästi tarvetta. Toisaalta palveluiden viennin lisääntymisellä on viime vuosina pystytty paikkaamaan tavaraviennin romahdusta. Koulutusviennillä olisikin potentiaalia voimakkaaksi kasvualaksi, mutta kotimainen lainsäädäntö asettaa merkittäviä esteitä sen kehittämiselle. Ulkomaiset yritykset voivat tällä hetkellä tarjota Suomessa yksityistä ja maksullista korkeakouluopetusta, mutta laki kieltää saman kotimaisilta yrityksiltä.

”Miksi opetus- ja viestintäministeri Kiuru tyytyy vain seuraamaan vierestä, kun koulutussektorimme toimintaedellytyksiä murennetaan niin kotimaassa kuin ulkosuomalaistenkin koulujen osalta? Alan kehityksen jarruttaminen turhien lainsäädännöllisten esteiden vuoksi tässä taloudellisessa tilanteessa on täysin käsittämätöntä”, Kauma toteaa.

 

Lisätietoja:

Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

Fuengirolan suomalaiskoulu ahtaalla? Oppilaiden tukia leikattiin

Verkkouutiset 14.4.2014:

”Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) on huolestunut erityisesti Espanjan Aurinkorannikolla Fuengirolassa sijaitsevasta suomalaiskoulusta. Oppilaiden valtionosuuksia koskeva opetusministeriön päätös voi hänen mukaansa vaikeuttaa jatkossa myös esimerkiksi Moskovan ja Pietarin suomalaisten koulujen toimintaa.

Pia Kauma kysyy kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, miten se aikoo toimia turvatakseen ulkomailla toimivien suomalaisten koulujen toimintaedellytykset jatkossa.”

Koko uutinen luettavissa täällä.