Artikkelit

Suomen suunnattava enemmän kehitysapua Ukrainan humanitaarisen katastrofin lievittämiseen

20.2. julkaistu tiedote

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt 20.2. kirjallisen kysymyksen Suomen humanitaarisen avun lisäämisestä Ukrainan konfliktialueille.

”Ukrainan kriisi on johtanut vakavaan humanitaariseen katastrofiin. Viimeisen kuukauden raskaat taistelut Donetskin alueella ovat aiheuttaneet massiivista tuhoa rakennuksille ja infrastruktuurille. Alueen peruspalvelut ovat käytännössä romahtaneet eikä apua ole voitu toimittaa kaikkialla perille heikon turvallisuustilanteen vuoksi”, Etyjin poliittisen ja turvallisuuskomitean raportoijana toimiva Kauma toteaa.

Viime kevään jälkeen Venäjä-mielisten kapinallisten ja hallituksen välisissä taisteluissa on YK:n arvion mukaan kuollut jo yli 5000 ihmistä. Yli 600 000 ihmistä on paennut konfliktia naapurimaihin. Myös maan sisäisistä pakolaisista on tullut Ukrainalle kasvava ongelma. Venäjään liitetyltä Krimin niemimaalta ja maan itäosien konfliktialueilta on lähtenyt pakoon muualle Ukrainaan jo lähes miljoona ihmistä.

Suomen ulkoministeriö on koordinoinut humanitaarista apuaan UNHCR:n kautta. Viime elokuussa tehdyn apusuunnitelman koko on yhteensä noin 25 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on 500 000 euroa.

”Kehitysapua on kritisoitu viime aikoina julkisuudessa tehottomuudesta. Projektien todellinen vaikuttavuus on usein jäänyt heikoksi kohdemaiden korruption ja muiden ongelmien vuoksi. Ukrainan kriisialueilla on meneillään akuutti hätätilanne, jossa Suomen avulla voisi olla tärkeä vaikutus. Lähialueemme humanitaarisen katastrofin lieventämisen tulisi olla ulkoministeriön prioriteettilistan kärjessä. Konfliktin eskaloituminen on edelleen todellinen riski”, Kauma toteaa.

 

 

Lisätietoja

Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

 

Ryhmäpuhe kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta

Valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan

vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä

21.5.2014

Kansanedustaja Pia Kauma

 

Arvoisa puhemies!

Kauppa- ja kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa ja vuosien saatossa on saavutettu myös rohkaisevia tuloksia – äärimmäinen köyhyys on vähentynyt sadoilla miljoonilla ja lapsista jo lähes 90 % pääsee kouluun. Osa YK:n vuosituhattavoitteista toteutui jopa etuajassa. Suurin syy hyvinvoinnin kasvuun on ollut globaalin kaupan esteiden purkaminen WTO:n ja EU:n puitteissa sekä sen mahdollistama kaupan kasvu, josta kehittyvät maat ovat hyötyneet. Positiiviset merkit eivät kuitenkaan tarkoita sitä, ettei työtä olisi vielä tekemättä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi keskittyy kehitysyhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden yhteiskuntien tukemiseen, markkinatalouden ja demokratian vahvistamiseen ja korruption ja veronkierron kitkemiseen. Tavoitteet kuulostavat itsestään selviltä, mutta toteutuakseen ne tarvitsevat paljon johdonmukaista työtä. Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta on arvioitava säännöllisesti ja epäkohtiin puututtava, kuten on tehtykin. Vain näin voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia.

Kauppa- ja kehitysyhteistyön tarkoitus ei ole toimia pysyvänä instrumenttina maiden tukemiseksi, vaan olla apuna ja tukena kehittyvien maiden markkinatalouden ja oikeusvaltion synnyttämisessä. Keskeisessä roolissa ovat paitsi toimiva ja vastuullinen markkinatalous, myös maiden omien verojärjestelmien kehittämisellä lisääntyvät verotulot. Kehitysyhteistyökumppanuus on onnistunutta, kun yhä useampi maa voi irrottautua avun vastaanotosta ja pärjää omillaan. Hyvä esimerkki on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani Vietnam, joka parhaillaan neuvottelee kauppasopimuksesta EU:n kanssa.

 

Arvoisa puhemies,

Ihmiskunnan suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, väestönkasvuun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Näitä haasteita ei voi ratkaista vain valtioiden kesken kansainvälisin sopimuksin. Päätökset on tuotava käytännöksi ihmisten arjessa ja uusi teknologia sekä innovaatiot on laitettava palvelemaan ihmisiä. Kolmannen sektorin lisäksi mukaan tarvitaan myös yrityksiä.

Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa vuodelta 2012 linjataan, että korkotukiluottoinstrumenttia korvaavia uusia yhteistyömuotoja kehitetään yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Tähän on panostettava, sillä esimerkiksi suomalaisilla cleantech yrityksillä on paljon annettavaa globaalien haasteiden torjunnassa. Parhaimmillaan kehitysyhteistyö voi olla hyödyllistä sekä suomalaisille yrityksille että kumppanimaalle. Esimerkiksi Sri Lankassa sadat koulut, terveyskeskukset ja kaivot saavat nykyään energiansa suomalaisyrityksen toimittamien aurinkopaneelien ansiosta.

Koska kehitysyhteistyö on osa ulkopolitiikkaa, on sen oltava tavoitteellista ja tuloksellista kuten muidenkin politiikan sektoreiden. Erityistä huomiota kehitysyhteistyössä pitääkin kiinnittää kumppaneiden ja projektien määrään ja valintaan – hajottamalla resurssit liian moneen kohteeseen ei aina saavuteta parasta mahdollista lopputulosta eikä liioin osallistumalla vain muiden maiden vetämiin projekteihin.

Suomi tekee kehitysyhteistyötä paitsi kahdenvälisesti, myös Euroopan unionin ja YK:n kautta. On tärkeää, että Suomen painopisteet, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantaminen tai haavoittuvimpien ihmisryhmien suojelu, tulevat esille kaikilla areenoilla. Tärkeää on myös hyvien käytäntöjen levittäminen. Esimerkiksi Suomen vesiohjelman avulla Etiopiassa kaksi miljoonaa ihmistä on päässyt puhtaan veden jakelun piiriin, kun paikalliset yhteisöt ovat ottaneet vastuun vesihuollon järjestämisestä. Toimintamalli on monistettu kansalliseksi ja otettu käyttöön Etiopian maaseudulla. Yhtälailla se voitaisiin ottaa laajemminkin käyttöön.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja haluaa osoittaa tukensa pitkäjänteiselle työlle. Saavutuksia ei mitata vain apuun kulunein euroin. Tärkeää on saavuttaa tuloksia, jotka ovat kestäviä niin inhimillisesti kuin ympäristönkin näkökulmasta.