Artikkelit

Ryhmäpuhe kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta

Valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan

vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä

21.5.2014

Kansanedustaja Pia Kauma

 

Arvoisa puhemies!

Kauppa- ja kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa ja vuosien saatossa on saavutettu myös rohkaisevia tuloksia – äärimmäinen köyhyys on vähentynyt sadoilla miljoonilla ja lapsista jo lähes 90 % pääsee kouluun. Osa YK:n vuosituhattavoitteista toteutui jopa etuajassa. Suurin syy hyvinvoinnin kasvuun on ollut globaalin kaupan esteiden purkaminen WTO:n ja EU:n puitteissa sekä sen mahdollistama kaupan kasvu, josta kehittyvät maat ovat hyötyneet. Positiiviset merkit eivät kuitenkaan tarkoita sitä, ettei työtä olisi vielä tekemättä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi keskittyy kehitysyhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden yhteiskuntien tukemiseen, markkinatalouden ja demokratian vahvistamiseen ja korruption ja veronkierron kitkemiseen. Tavoitteet kuulostavat itsestään selviltä, mutta toteutuakseen ne tarvitsevat paljon johdonmukaista työtä. Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta on arvioitava säännöllisesti ja epäkohtiin puututtava, kuten on tehtykin. Vain näin voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia.

Kauppa- ja kehitysyhteistyön tarkoitus ei ole toimia pysyvänä instrumenttina maiden tukemiseksi, vaan olla apuna ja tukena kehittyvien maiden markkinatalouden ja oikeusvaltion synnyttämisessä. Keskeisessä roolissa ovat paitsi toimiva ja vastuullinen markkinatalous, myös maiden omien verojärjestelmien kehittämisellä lisääntyvät verotulot. Kehitysyhteistyökumppanuus on onnistunutta, kun yhä useampi maa voi irrottautua avun vastaanotosta ja pärjää omillaan. Hyvä esimerkki on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani Vietnam, joka parhaillaan neuvottelee kauppasopimuksesta EU:n kanssa.

 

Arvoisa puhemies,

Ihmiskunnan suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, väestönkasvuun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Näitä haasteita ei voi ratkaista vain valtioiden kesken kansainvälisin sopimuksin. Päätökset on tuotava käytännöksi ihmisten arjessa ja uusi teknologia sekä innovaatiot on laitettava palvelemaan ihmisiä. Kolmannen sektorin lisäksi mukaan tarvitaan myös yrityksiä.

Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa vuodelta 2012 linjataan, että korkotukiluottoinstrumenttia korvaavia uusia yhteistyömuotoja kehitetään yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Tähän on panostettava, sillä esimerkiksi suomalaisilla cleantech yrityksillä on paljon annettavaa globaalien haasteiden torjunnassa. Parhaimmillaan kehitysyhteistyö voi olla hyödyllistä sekä suomalaisille yrityksille että kumppanimaalle. Esimerkiksi Sri Lankassa sadat koulut, terveyskeskukset ja kaivot saavat nykyään energiansa suomalaisyrityksen toimittamien aurinkopaneelien ansiosta.

Koska kehitysyhteistyö on osa ulkopolitiikkaa, on sen oltava tavoitteellista ja tuloksellista kuten muidenkin politiikan sektoreiden. Erityistä huomiota kehitysyhteistyössä pitääkin kiinnittää kumppaneiden ja projektien määrään ja valintaan – hajottamalla resurssit liian moneen kohteeseen ei aina saavuteta parasta mahdollista lopputulosta eikä liioin osallistumalla vain muiden maiden vetämiin projekteihin.

Suomi tekee kehitysyhteistyötä paitsi kahdenvälisesti, myös Euroopan unionin ja YK:n kautta. On tärkeää, että Suomen painopisteet, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantaminen tai haavoittuvimpien ihmisryhmien suojelu, tulevat esille kaikilla areenoilla. Tärkeää on myös hyvien käytäntöjen levittäminen. Esimerkiksi Suomen vesiohjelman avulla Etiopiassa kaksi miljoonaa ihmistä on päässyt puhtaan veden jakelun piiriin, kun paikalliset yhteisöt ovat ottaneet vastuun vesihuollon järjestämisestä. Toimintamalli on monistettu kansalliseksi ja otettu käyttöön Etiopian maaseudulla. Yhtälailla se voitaisiin ottaa laajemminkin käyttöön.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja haluaa osoittaa tukensa pitkäjänteiselle työlle. Saavutuksia ei mitata vain apuun kulunein euroin. Tärkeää on saavuttaa tuloksia, jotka ovat kestäviä niin inhimillisesti kuin ympäristönkin näkökulmasta.

Arktisen alueen pelisäännöt laadittava nyt

TIEDOTE 2.7.13

Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) pitää tärkeänä, että arktisen alueen ympäristöön ja kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvät pelisäännöt mietitään valmiiksi, ennen kuin massiiviset investoinnit alueella alkavat lähivuosina. Kauma puhui Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Turkin Istanbulissa tiistaina 2. heinäkuuta.

– Pohjoista jäämerta voi sanoa Etyjin sisämereksi, sillä kaikki sen rantavaltiot kuuluvat Etyjiin. Siksi aiheesta on hyvä puhua täällä, Kauma totesi.

Hän muistutti, että lähes 30 prosenttia maailman kalansaaliista tulee arktisilta meriltä ja neljännes maailman kaasu- ja öljyvarannosta sijaitsee alueella.

– Kaupallinen potentiaali on valtava. Nyt on aika luoda pelisäännöt, jotta toiminta olisi ekologisesti ja taloudellisesti kestävää, kun kaupalliset toimijat ilmaantuvat alueelle. Kestävä kehitys luo puitteet myös Arktisen alueen vakaudelle ja turvallisuudelle, Kauma sanoo.

Arktisen neuvoston ministerikokous päätti toukokuussa Kiirunassa arktisen talousfoorumin perustamisesta. Foorumin tavoitteena on kerätä yhteen kaupallisesta toiminnasta kiinnostuneet tahot ja kehittää yhteisiä pelisääntöjä. Kauman mukaan arktinen talousfoorumi on hyvä esimerkki yhteistyöstä, joka arktinen alue kaipaa.

– Yhteistyöhön tarvitaan niin kansainvälistä merenkulkujärjestöä kuin kaupallisiakin toimijoita. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon esimerkiksi Koillisväylän avautuminen lisää liikennettä. Öljyonnettomuuksiin pitää kuitenkin varautua ja vastuukysymysten olla selvillä, ennen kuin kaupallinen liikenne suuressa mittakaavassa alkaa, Kauma totesi.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin.

Parlamentaarinen yleiskokous on koolla Turkin pääkaupungissa Istanbulissa 29.6.–3.7.2013. Kokoukseen osallistuu yli 250 kansanedustajaa Etyjin jäsenmaista. Suomen Etyj-valtuuskuntaan kuuluvat Pia Kauman lisäksi Ilkka Kanerva (puheenjohtaja, kok.), Ismo Soukola (varapuheenjohtaja, ps.), Saara Karhu (sd.), Johannes Koskinen (sd.) ja Markku Rossi (kesk.).

 

Lisätiedot:

Kansanedustaja Pia Kauma 050 574 6764