Artikkelit

Homekoulut laitetaan kuntoon

JULKAISTU ESPOON KOKOOMUKSEN NETTISIVUILLA 21.3.2017 JA LÄNSIVÄYLÄ-LEHDEN AREENA-PALSTALLA 5.4.2017

Espoo valittiin viime vuonna Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi. Turvallisuustilastoissa olimme maan kärjessä, samoin oppimista mittaavissa PISA-tuloksissa. Saavutuksia siis on.
Homekoulujen korjauksista emme kuitenkaan saa vielä sulkaa hattuumme. Sen tietää jokainen, jonka oma lapsi on saanut koulussa iho- tai astmaoireita. Vanhemmat ovat syystäkin vihaisia.

Vaikka koulujen kiinteistönhoitoa on kehitetty ja ennakkohuollotkin tehdään systemaattisesti, ovat toimet riittämättömiä. Tarvitaan myös laiteinvestointeja ja isoja kertakorjauksia, joilla ennaltaehkäistään ongelmat.

Korjaukset ja uudet koulut vaativat tietenkin myös rahaa. Rahoitukselle on vaihtoehtoja, kuten se että osa kouluista voidaan siirtää koulurahastoon investointiohjelman ulkopuolelle. Kaupunki voi alkuvaiheessa myös liisata koulun sen rakentaneelta yritykseltä. Näin toimitaan esimerkiksi Karhusuon ja Niipperin kouluissa. Kalliiden arkkitehtonisten ratkaisujen sijaan voidaan myös lisätä tyyppikoulujen määrää. Niissä kustannukset pysyvät kurissa, kun samantapaista tilaratkaisua käytetään useammassa koulussa sikäli, kun Museovirasto ja kaupunkikuva sen mahdollistavat.

Pysyviä väistötilojakin tarvitaan. Esimerkiksi Tapiolan osalta kaupunginhallitus päätti jo viime vuoden puolella, että tämän kevään aikana asiasta tehdään selvitys.
Some-aikana mikä tahansa koulu on helppo leimata homekouluksi kahdessa tunnissa. Päättäjinä joudumme turvautumaan viralliseen tietoon, mutta usein se on jo vanhentunutta siinä vaiheessa, kun pitäisi jo vastata huolestuneille vanhemmille. Viestintää on terävöitettävä.

Napakka asioihin reagointi edellyttää tosiasioiden tunnustamista. Virallinen investointiohjelma ei näytä kertovan koko totuutta. Vähän väliä korjattaviksi ilmaantuu kouluja, joiden oirehtivista lapsista päättäjät saavat tietää vasta lehdistä lukemalla.
Homekouluista on laaja yhteisymmärrys kaikkien puolueiden kesken. Ne laitetaan kuntoon seuraavan valtuustokauden aikana riippumatta siitä, minkä nimisiä henkilöitä tai mitä puolueita salissa istuu.

Pia Kauma
Valtuustoryhmän pj. (Kok)
Mikko Peltokorpi
Valtuutettu (kok),
Kiinteistönpidon asiantuntija (Kok.)

Länsimetrosta johtuva velkaantuminen ei saa estää homekoulujen korjausta

LÄNSIVÄYLÄ AREENA 16.-17.4.2016

Viime aikoina on taas uutisoitu espoolaiskouluista, joista on paljastunut kosteusongelmia ja hometta. Tiistilän koulun sisäilmaa tutkitaan ja luokkiin on viety ilmanpuhdistimia. Jousenkaaren koulussa alkoivat korjaukset pari kuukautta sitten. Niipperin koulu jouduttiin sulkemaan vain muutama viikko satatuhatta euroa maksaneiden korjausten jälkeen.

Vaikka osassa rakennuksista ongelmien syynä on puutteellinen vuosihuolto, isoin ongelma on se, että suuri osa kouluistamme on rakennettu 1970-80 –luvuilla. Siksi monet rakennuksista vaativat jo ikänsä puolesta korjauksia samaan aikaan. Listalla on noin 15 koulua, ja määrä kasvaa. Pitkä korjauslista on hankala, koska myös oppilasmäärät kasvavat 800-1000 lapsella vuodessa. Hätäväistötiloissa on jo nyt noin 3600 oppilasta.

Koulujen korjausta ripeässä tahdissa hankaloittaa Espoon velkaantuminen. Kun kaupunki suurenee yli 4000 asukkaalla vuodessa, on selvää että pelkillä kumipyörillä ei kaikkia voi kuljettaa. Sen vuoksi valtuusto päätti jo vuonna 2007 Länsimetron rakentamisesta. Se kuitenkin tuo lisävelkaa miljardi euroa vuoteen 2018 mennessä. Lähikuukausina päätettäväksi tulee myös raidejokeri, jonka hintalappu Espoolle on sata miljoonaa euroa.

Käyttäjät maksavat matkalippuina karkeasti puolet raideinvestoinneista. Lisäksi uudet asukkaat ja yrittäjät tuovat vero- ja elinkeinotuloja. Pitkällä aikavälillä raideinvestoinnit onneksi maksavat itsensä takaisin.

Poliittiset ryhmät neuvottelevat touko-kesäkuussa menoista, ja silloin käydään läpi myös koulujen peruskorjaustarpeet. Yksikään lapsi tai työntekijä ei saa sairastua sen takia, että kaupunki hidastelee. Korjausrahaa saadaan lisää siten, että summa säästetään jostakin muualta, otetaan velkaa, haetaan uusia rahoitusmuotoja, puretaan rahastoja tai korotetaan veroja. Kokoomukselle verojen korotus tai lisävelka eivät ole ensimmäisiä vaihtoehtoja, mutta tavalla tai toisella sairaat rakennukset korjataan.

Pia Kauma
Valtuustoryhmän puheenjohtaja (kok)

Kirsi Åkerlund Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston varapj. (kok)