Artikkelit

Ahneet eläkeläiset?

Vasemmistopoliitikkojen viimeaikaisista kannanotoista on tullut se kuva, että hyvätuloiset eläkeläiset pakenevat laumoittain Suomesta. Kovina aikoina on helppo kerätä populistisia irtopisteitä yllyttämällä kansaa katkeruuteen parempituloisia tai ainakin oletetusti parempituloisia kohtaan. Se tuli väkisinkin mieleen etenkin demariministeri Antti Rinteen ulostulosta. Häntä on kismittänyt se, että Onnisen omistajasukuun kuuluva Maarit Tolvanen-Koivisto on joulun alla antamassaan haastattelussa kertonut muuttavansa Suomen perintöveron takia Portugaliin.

Nyt valtiovarainministeri Rinne on ilmoittanut, että veropakolaisuus Portugaliin on lopetettava ja maiden välinen verosopimus neuvoteltava uusiksi. Portugalihan on myöntänyt kymmenen vuoden verovapauden maahan tuleville eläkeläisille.

Valitettavasti tässä keskustelussa unohtuvat täysin ne veropoliittiset syyt, jotka tekevät Suomesta yhä vähemmän houkuttelevan asuinpaikan. Väitän, että demarien esiin nostama ongelma ulkomaille muuttavien eläkeläisten aiheuttamista veromenetyksistä Suomen valtiolle on lähinnä kateuspolitikointia. Se leimaa osan eläkeläisistä ahneiksi. Valtiontalouden surkeaa tilannetta ei tällaisella syyttelevällä populismilla kuitenkaan paranneta.

Katsotaan vaikka vähän lukuja. Eläketurvakeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa ulkomailla asui noin 62 000 eläkkeensaajaa, joista runsaat 70 prosenttia Ruotsissa. Kahdenkeskisiä verosopimuksia oli Portugalin lisäksi Ranskan ja Espanjan kanssa. Näissä maissa asui noin 3300 eläkeläistä, ja heidän keskimääräinen kokonaiseläkkeensä oli rapiat 1800 euroa kuukaudessa. Suurimmalla osalla tätä pienempi, jos muutama erittäin hyvää eläkettä saava riisutaan näistä luvuista. Jos Ranskan, Espanjan ja Portugalin suomalaiset eläkeläiset olisivat maksaneet veronsa Suomeen, olisi verokertymä ollut eräiden laskelmien mukaan 16 miljoonaa euroa.

Laskelmat hiukan vaihtelevat lähteestä riippuen, mutta Suomessa asuvalla keskimääräinen kokonaiseläke on ollut 1690 euroa kuukaudessa. Suuren suurta eroa muualle muuttaneiden ja Suomessa asuvien eläketulojen kesken ei siis ole. Monet Ranskaan, Espanjaan ja Portugaliin muuttaneista saavat melko keskimääräistä eläkettä. Useilla heistä ei olisi varaa muuttaa enää Suomeen, koska käteen jäävä tulo verotuksen ja korkeiden elinkustannusten jälkeen olisi täällä niin pieni. Monet joutuisivat turvautumaan sosiaalitukiin. Tuet olisi tietenkin vähennettävä äsken mainitusta 16 miljoonan euron verotulosta, jotta päästäisiin edes lähelle lukua, joka Suomelta tosiasiassa ”jää saamatta”.

Kaiken tämän jälkeen herää kysymys, millä perusteella nuo pois muuttavat eläkeläiset ovat poikkeuksellisen hyvätuloisia ja erityisen ahneita?

Pitää myös muistaa, että eläkeläiset ovat ansainneet eläkkeensä kovalla työllä ja he ovat jo maksaneet Suomeen paljon veroja. Jo Portugaliin muuttava Toivanen-Koivistokin maksoi viime vuonna veroina Suomeen noin miljoona euroa. Eikö tällä ole mitään arvoa? Ilmeisesti ei, koska eläkeläisten asemaa on jatkuvasti nakerrettu erilaisin heikennyksin. Yksi iso harmituksen aihe on vuonna 1996 käyttöönotettu taitettu indeksi, joka on koskenut vuodesta 2005 lähtien kaikkia eläkkeitä. Eläkkeitä nostetaan vuosittain tämän indeksin mukaisesti, jossa kuluttajahinnat painavat 80 prosenttia ja palkat vain 20 prosenttia. Aiemmin palkkojen osuus oli puolet. Ei ole ihme, että moni eläkeläinen tuntee olonsa petetyksi.

Seuraavaksi Rinteen ”porukat” varmaan ehdottavat, että suljetaan rajat ja otetaan passit pois niiltä eläkeläisiltä, jotka haluavat asua muualla.

Raippavero määräaikaiseksi

Jukka Jalonen kysyi, voiko päättäjiin lainkaan luottaa eläkeasioissa (LV 3.8.). Hän viittasi esimerkkinä vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin, joita markinoitiin 1980- ja -90 -luvuilla verotuksellisesti oivallisena tapana varautua tuleviin eläkepäiviin. Sittemmin vakuutusten ehtoja on heikennetty niin merkittävästi, että niiden kysyntä on tyrehtynyt lähes kokonaan.Tein viime vuonna asiasta kirjallisen kysymyksen valtiovarainministeri Urpilaiselle, koska minustakin valtiovallan päätökset ovat tuntuneet epäoikeudenmukaisilta aivan tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Lisäeläkkeen ottajahan on ollut tyypillisesti alle 35-vuotias keskituloinen nainen, joka on säästänyt alle sadan euron kuukausivauhtia. Kyse ei siis ole mistään rikkaiden erityisedusta. En saanut ministeriltä tyydyttävää vastausta kysymykseeni.

Toisena esimerkkinä Jalonen mainitsi raippaveroksikin kutsutun kuuden prosentin lisäveron, joka tuli voimaan tämän vuoden alusta yli 45 000 vuodessa eläkettä ansaitseville.

Lisävero on ymmärrettävästi herättänyt suurta närää niiden noin 44000 eläkeläisen keskuudessa, joihin se kohdistuu erityisesti siksi, että vero on pysyvä.

Suomessa verotuksen oikeudenmukaisuus on ani harvoin eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavina, vaikka perustuslain 6. pykälä sanoo varsin yksiselitteisesti, että ”ihmiset ovat tasavertaisia lain edessä ja että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen tai iän perusteella”.

Verotuksen progressiivisuus onkin Suomessa täysin poliittinen kysymys. Jää näin ollen pitkälti kärkipoliitikoiden eli hallituksen ministerien oikeustajun varaan, miten mitäkin ihmisryhmää verotetaan. Se että eläkeläisillä ei ole mahdollisuuksia esimerkiksi lakkoilemalla ajaa omia oikeuksiaan, tekee tehdyistä veropäätöksistä erityisen epäoikeudenmukaisia. Eläkeläisten raippavero tuleekin muuttaa määräaikaiseksi ja palauttaa aiemmat veroprosentit voimaan vuodesta 2016 alkaen.

Pia Kauma kansanedustaja, kok. Espoo