Artikkelit

Metropolialueen pakkoliitos loisi kalliin byrokratiahirviön

3.6.2014 julkaistu tiedote

 

Metropolialueen kuntajakoselvittäjät julkistivat tiistaina 3.6. alustavan linjauksensa metropolialueen uudeksi kuntajaoksi. Mallissa ehdotetaan yhdistettäviksi Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit, Sipoon kunta ja Tuusulan kunnasta Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva alue.

”Kuten Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä aiemmin totesi, on Espoon valtuusto torjunut byrokraattisen ja kalliin liitoksen useaan otteeseen. Kaikki tulevat kuntaliitokset on voitava perustella paikallisille asukkaille ja niiden on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Tässä mielessä kuntajakoselvitystä voidaan hyvällä syyllä kutsua näennäisprosessiksi”, kansanedustaja ja Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma toteaa.

Kuntajakoselvittäjien ehdotusta perustellaan metropolialueen kokonaisedulla, jossa kuntien keskinäinen kilpailu nähdään resurssien hukkaamisena. Toisaalta jos palvelut järjestettäisiin koko metropolialueella Helsingin hintatasolla, on niiden kokonaishinnan arvioitu kallistuvan jopa miljardilla eurolla vuodessa.

”Mistä lähtien kilpailu on nähty lähtökohtaisesti negatiivisena asiana? Maahanmuuton ja segregaation kaltaisia kysymyksiä on järkevää tarkastella laajemmasta perspektiivistä. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että metropolialueen sisäinen kilpailu parantaa palveluiden laatua ja pitää niiden hinnan kurissa, mistä hyötyvät alueen kaikki asukkaat”, Kauma toteaa.

Lopullinen kuntajakoehdotus tehdään valtuustoille lokakuun loppuun mennessä. Pääkaupunkiseudun osalta vaihtoehtoisena ratkaisuna on esitetty esimerkiksi metropolikaavaa, joka ohjaisi seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen kehittämistä.

”Pidän ällistyttävänä, että erityisen kuntaliitoksen selvittäjät ovat täysin laput silmillä ehdottamassa ylhäältä käsin massiivista kuntaliitosta, joka pitäisi sisällään yli 100 000 työntekijää. Ottaen huomioon, että esimerkiksi suurimpiin pörssiyhtiöihimme lukeutuva Nokia-yhtymä työllistää kaikkiaan noin 59 000 henkeä ja Kone noin 43 000, olisi tämän pakkoliitoksen luoman byrokratiahirviön kankeus ja tehottomuus aivan omassa luokassaan. Tietyllä tarkasti määritellyllä toimialueella toimiviin yrityksiin verrattuna sadan tuhannen työntekijän monialainen kuntaorganisaatio olisi jo pelkästään johtamisen näkökulmasta kannalta erittäin ongelmallinen”, Kauma toteaa.

”En ole toisaalta yllättynyt tästä esityksestä, vaan pidän sitä ennalta-arvattavana. Tehtävänanto on selvästikin ollut esittää jättimäistä kuntaliitosta, joten sellaista on nyt tarjolla. On uskomatonta, että kuntauudistusprosessin aikana ei ole opittu juuri mitään. Ei kuunnella, ei hyödynnetä tietoa tai analyyseja – toimitaan vain pakonomaisesti yhden tavoitteen ohjaamana”, Kauma toteaa.

”Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti käynnistivät omasta aloitteestaan viime syksynä keskinäisen selvityksen, jolla pyritään kehittämään kuntien yhteistyömahdollisuuksia ja seudun kilpailukykyä. Tälle prosessille on annettava työrauha ja unohdettava puheet byrokraattisista pakkoliitoksista”, Kauma toteaa.

 

Lisätietoja:

Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

 

Aiheen uutisointia Talouselämässä ja Verkkouutisissa.

Toimivat palvelut – tehokas hallinto

Kansalaisten mielestä hyvinvointipalvelut eivät ole enää riittävän tasokkaita. Suomalaisista yli 80 prosenttia asuu kunnissa, joissa ei pääse terveyskeskuslääkärille alle kahden viikon jonotusajan. Korkea verotaso vaikeuttaa jo innostusta yrittämiseen ja työntekoon. Nykymenolla ei voi jatkaa, mutta voisiko samalla rahalla saada enemmän ja laadukkaampaa?

Nykymallissa kunnan oma byrokratia moninkertaistuu lukuisilla sekavilla kuntayhtymillä, jotka ulottavat valtionhallinnon paikallistasolle asti. Tämä sekoittaa yritystoimintaa politiikkaan ja vääristää kilpailua. Hyvällä syyllä voidaan puhua hallintohimmelistä, joka syö sekä aikaa että rahaa. Suomessa on kuluneen sanonnan mukaan hallintoa 20 miljoonan ihmisen tarpeisiin eikä ajatusmalli ”vastuukunnista” ja ”peruskunnista” näytä juurikaan vähentävän byrokratiahäkkyrää.

Voimme luopua monimutkaisesta ja kalliista byrokratiasta, jos erotamme kunnan tehtävistä vaikeimmat ja kalleimmat ja annamme ne laajemman piirikunnan hoitoon. Maakunnan kokoinen piirikunta takaisi jo riittävät hartiat erityissairaanhoitoon ja sosiaali- ja terveydenhuollon integrointiin. Piirikunta voisi huolehtia myös muista mittavista kysymyksistä, kuten maankäytöstä ja isoista liikenneratkaisuista.

Elinkeinopolitiikan, peruskoulutuksen ja ennakoivan terveydenhuollon kaltaiset asiat jäisivät edelleen paikallistason vastuulle. Jokaisella tasolla olisi oma verotusoikeus, omat luottamushenkilöt ja omat selkeästi määritellyt tehtävät.

Nyt kuntia ollaan pakottamassa yhteen ilman analyysia siitä, mitkä kunnat ja yhteisöt toimivat tehokkaasti ja mitkä ovat onnistuneet luomaan oikean byrokratiahirviön. Tarvitsemme palvelutuottajien avointa laatukilpailua, jossa palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Hallinto tarvitsee ihmisten omaa aktiivisuutta ja ideoita, uusia yrittäjiä ja näiden tuottamia innovaatioita. Ennen kaikkea meidän pitää luottaa kansalaisiin ja antaa heille aito valinnanvapaus – pakottamisella ei tulla saavuttamaan kestäviä tuloksia.

 

 

Julkaistu Länsiväylässä 5.2.2014. Allekirjoittajina kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma, Harri Jaskari, Marjo Matikainen-Kallström, Kari Tolvanen, Eero Lehti, Kalle Jokinen ja Markku Eestilä.