Artikkelit

Onko tämäkin hallitus valitsemassa laiskan miehen tien?

Onko tämäkin hallitus valitsemassa laiskan miehen tien?

Vajaa vuosi sitten, kun monien pitkään toivoma porvarisvoittoinen hallitus otti ensiaskelia, olivat odotukset korkealla. Kerrankin hallituskoalitio, jolta oli lupa odottaa myös jotain muuta kuin veronkorotuksia ja lisää holhousta. Hallitusohjelmaan kirjattiin, että työllisyys saadaan kasvuun ja että kuntien tehtäviä karsitaan. Lisäksi päätettiin toteuttaa soteuudistus ja laittaa maan palvelurakenteet kuntoon. Vannotettiin, että kokonaisveroaste ei nouse.

No mikä on tilanne nyt? Maassa on 378 000 työtöntä, eikä merkkejä paremmasta ole näköpiirissä. Yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat kariutuneet moneen kertaan, ja paljon puhuttu normien purkukaan ei näy tuottavan tulosta. Näyttää siltä, että kuntien tehtävien karsiminen uhkaa jäädä muutamaan sataan miljoonaan euroon, vaikka tavoite oli miljardiluokkaa.

Kun talous ei nouse ja budjetin menot on katettava jollakin, on julkisuudessa jo jonkin aikaa liikkunut spekulaatioita arvonlisäveron korotuksesta, eivätkä keskeiset ministerit ole sitä kiistäneetkään. Palataan siis laiskan miehen tielle, kuten aiemmat hallitukset. Kun mitään muuta ei keksitä, niin korotetaan sitten sitä veroa, jota on helpoin korottaa. Arvonlisäverostahan kertyy laskennallisesti valtion kassaan kaikkein eniten verotuloja, vuositasolla noin 17-18 miljardia euroa. Esimerkiksi tulojen ja varallisuuden perusteella maksettujen verojen osuus on ollut pienempi, vain 12-13 miljardia euroa vuodessa.

Veroja ei voi kuitenkaan määrättömästi korottaa ilman, että niillä on vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Yleinen arvonlisävero on meillä jo nyt peräti 24 prosentissa. Veron nosto vain nostaisi hintoja ja vaikeuttaisi etenkin pienyrittäjien elämää. Millä rahalla työttömät tai jo valmiiksi korkeita ansiotuloveroja maksavat ihmiset voivat muka ostaa kotimaisia palveluja, jos hinnat vain kohoavat? Verotason pitäisi liikkua mieluummin alas kuin ylöspäin. Missä viipyvät ne todelliset toimet yrittäjien elämän helpottamiseksi, kuten arvonlisäveron maksun muuttaminen maksuperusteiseksi tai ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen annettavat helpotukset?

Entä soteuudistus sitten? Pitäisi varmaan olla tyytyväinen, että edes jokin uudistus on nytkähtänyt liikkeelle. Olivathan viime eduskuntakauden yritykset kuntien pakkoliitoksineen ja perustuslakiongelmineen jo alun alkaen tuhoon tuomittuja. En haluaisi koko ajan vain valittaa, mutta kansalaisten terveyspalvelut takaava soteuudistus ei enää pitkään aikaan ole ollut muutosten keskiössä. Sinne ovat tulleet hallintohimmelit, joiden mukaan maa ollaan jakamassa 18 itsehallintoalueeseen. Uudistus on varmasti hyvä pienten syrjäkylien näkökulmasta, mutta suurten kaupunkien näkökulmasta itsehallintoalueille asetetut tavoitteet on jo suurelta osin saavutettu. Esimerkiksi kotikaupunkini Espoon kaltaisille isoille kaupunkikeskuksille ei ole uudistuksessa mitään hyötyä. Valtionosuusjärjestelmän kautta pääkaupunkiseutu maksaa jo nyt satoja miljoonia euroja tukena muualle maahan. Uudistus ainoastaan betonoi alueen asukkaiden roolin muun maan elättäjänä entistäkin vahvemmin. Missä on uudistuksen porkkana?

Kun eilen luin uutisen, jonka mukaan hallituspuolue keskusta lupasi yllättäen liki sata miljoonaa euroa Espoosta Helsingin Itäkeskukseen ulottuvan raideyhteyden rakentamisen, olin tietenkin iloinen ja tyytyväinen. Kun yllättyneitä ovat olleet myös korkeat päätöksentekijät ministereitä myöten, herää tietenkin kysymys, mitä tässä on taustalla. Miksi juuri nyt? Onko kyseessä pelkästään kädenojennus asuntorakentamisen vauhdittamiseksi vai ollaanko tässä tyynnyttelemässä alueen päättäjiä muiden uudistusten tuoman lisälaskun maksamisesta?

Alv-alarajaa tulisi nostaa

Puheenvuoro eduskunnassa 17.2.15

 

Arvoisa puhemies! Arvonlisäveron alarajan nosto 10 000 euroon on oikeansuuntainen toimenpide, mutta riittämätön. Toki on ymmärrettävää, että kun siihen tarvitaan EU:n komission lupa, niin tällä voidaan edetä tässä vaiheessa, mutta pitää muistaa, että esimerkiksi Italiassa vastaava alaraja on 30 000 euroa ja Isossa-Britanniassakin 95 000 euroa.

Olen esittänyt muun muassa arvonlisäveron alarajan nostamista 30 000:een tai 50 000:een sillä tavalla, että huojennuksen yläraja olisi 90 000 euroa molemmissa tapauksissa. (Kari Uotila: Kannattaisi puhua pääministerille!) Laskelmien mukaan tässä alemmassa eli 30 000:n mallissa valtio menettäisi verotuloja 480 miljoonaa euroa ja sitten tässä korkeammassa mallissa eli 50 000 euron mallissa 600 miljoonaa euroa.

Mutta toki pitää muistaa se, että tässä ei ole huomioitu niitä dynaamisia vaikutuksia, mitä markkinoilla sitten aiheutuu, ja myöskin se, että pitäisi näitä muita täällä esitettyjä toimenpiteitä ottaa samaan aikaan, kuten koeajan nosto, Viron veromalli ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen.