Kysy Pialta

Mikä mietityttää politiikkaan liittyen?

Lähetä oma kysymyksesi täältä, niin vastaan!

Viestin tai kommentin voi toki lähettää myös, vaikka ei varsinaisesti kysyisikään mitään.

Vinkkaa Piasta myös kaverille!Share on FacebookTweet about this on TwitterEmail this to someone

15.4.15

Jukka:

Pia, kerro kolmeen lyhyeen lauseeseen miksi äänestäisin sinua. Olen ajatellut niin tehdä. :) Debatointi on nyt viimeisellä viikolla niin vilkasta eri ehdokkaiden välillä.

Pia:

Jukka. Kiitos jo etukäteen. Tässä taloustilanteessa eduskuntaan tarvitaan ihmisiä, joilla ei mene aikaa opetteluun, vaan he ryhtyvät hommiin saman tien. Minä olen sellainen.

Sinne tarvitaan ihmisiä, jotka ovat tehneet elämässään muutakin kuin politiikkaa. Minä olen tehnyt, sillä olen ollut 20 vuotta työelämässä ennen eduskuntatyötä.

Sinne tarvitaan myös persoonaltaan sellaisia, jotka ovat päättäväisiä ja saavat äänensä kuuluviin, mutta pystyvät kuitenkin hyvään yhteistyöhön hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Minä pystyn.

19.4.15

Mieshenkilö Espoosta:

Kiitos arvokkaasta ja hienosta työstäsi eduskunnassa! Olisipa sinunlaisiasi enemmän.

Pidän peukkuja seuraavalle kaudelle.

19.4.15

Esa:

Mitä sanoisit kaikille niille, jotka jättää äänestämättä, koska ”mikään ei muutu, vaikka siellä eduskunnassa istuisi kuka?”

Pia:

Hei, Esa!

Vastaan heille niin, että kannattaa äänestää kuitenkin. Jos ei äänestä, silloin joku sellainen, jota et ainakaan sinne halua, voi päästä sisään. Valituksi voi tulla henkilöitä, jotka muuttavat asioita sellaiseen suuntaan, johon et ainakaan haluaisi niiden muuttuvan.

15.4.15

Elina:

Tässä keskellä viimeisen viikon hulinaa lyhyt kysymys eutanasiasta; kannatatko sitä ja jos, niin miksi.

Pia:

Elina,

Kannatan passiivista eutanasiaa, mutta aktiivista eutanasiaa epäröin. Tämä on yksi vaikeimmista kysymyksistä vastata. Aktiivinen kuolinapu voi olla tulevaisuutta aika piankin, mutta toistaiseksi olen sen kannalla, että esimerkiksi elvytyskielto ja muut vastaavat passiiviset toimet riittävät, kun toivoa ei enää ole. Mutta tämä edellyttää ehdottoman varmasti toimivaa ja tehokasta kivunlievitystä. Pitkää ja tuskaista kuolemaa ei pidä hyvinvointivaltiossa sallia kenellekään.

15.4.15

Leena:

Kokoomukselta puuttuu ympäristöpolitiikka uudistuvalle energialle: tuuli, vesi ja aurinkoenergialle minkä takia Suomen hallitus ei saavuta EU:n antamaa prosenttimäärää. Äänestäjät ei halua enempää ydinvoimaloita kansan turvallisuuden takia eikä varsinkaan Rosatomia jota ei voi kontroloida. Ydinvoima on kallein energiamuoto ja lopullista varmaa säilytyspaikkaa atomijätteille ei Suomessa ole. Pyhäjoen kunta ei noutattanut kunnallislakia antaessaan parissa viikossa Fennovoimalle luvan vuokrata maapalsta vaikka tiedossa oli Fennovoiman tavoite rakentaa ydinvoimalaitos.

[Lue Pian vastaus täältä]

15.4.15

Nimimerkki ”Eläkeläinen Espoosta”:

Pia,

Olen ilokseni huomannut, että Alex on ottanut eläkeläisten asiat omakseen puheissaan. Alkaa taas usko palata Kokoomukseen ja olen päättänyt ensi kertaa äänestää naista.

Toivottavasti ääneni tulee auttamaan sinua läpipääsyyn. Jatkossa sitten puheet pitää saada teoiksi.

Pia:

Kiitos viestistäsi. Itse olen kirjoittanut raippaverosta useaankin kertaan Hesariin, mutta yhtään niistä ei ole julkaistu.

Jatketaan asiasta puhumista.

14.4.15

Tuomas:

Miten aiot suhtautua asuntolainan korkovähennyksen poistoon asuntolainaa jo ottaneilta? Ison asuntolainan ottaja on varmasti huomioinut vähennyksen lainasuunnitelmissaan. Vähennyksen poistaminen vastaa keskikokoisen uuden henkilöauton hintaa laina-aikana. Kaikki esitetty argumentointi uusien asuntolainojen osalta on varmasti totta, mutta vähennyksen poistaminen lainaa jo ottaneilta on takautuvaa sääntelyä, jota länsimaisissa demokratioissa yleensä vältellään kaikin keinoin.

Pia:

Tuomas,

En pidä ajatuksesta, että korkovähennys poistettaisiin. Minusta valtion pitää olla luotettava sopimuskumppani etenkin tällaisissa pitkän aikavälin päätöksissä ja hankinnoissa. Varsinkin nuoret lapsiperheet, joihin isot asuntolainat otetaan, ovat usein tosi tiukilla lyhennystensä ja elinkustannustensa kanssa. Suomalaiselle oma asunto on usein se ainoa tai lähes ainoa sijoituskohde koko elämänsä aikana. Minusta se on ihan hyvä tapa säästää myös jatkossa.

Minäkin ymmärrän kyllä ne syyt, joilla vähennyksen poistoa perustellaan. Tarvitaan säästöjä, minkä lisäksi jotkut ovat sitä mieltä, että korkovähennys nostaa asuntojen hintoja. Tällainen muutos heikentäisi joka tapauksessa lapsiperheiden asemaa ja ostovoimaa, joten minusta se ei olisi hyvä ratkaisu myöskään kansantalouden kannalta.

14.4.15

Risto:

Veneilijänä minuakin harmittaa kovasti nuo Suomenojan veneiden säilytykseen liittyvät suunnitelmat. Demarit näyttävät korjaavan tästä itselleen pisteitä.

Olisi varmaankin viimeinen hetki tehdä selvä korjausliike näihin suunnitelmiin eli perua kategorisesti Ämmäskallion projekti ja pitää veneet edelleen meren rannalla. Etenkin veneen kevätkunnostus keväisin on olleellinen osa tätä ”merten miesten ja naisten” rakasta harrastusta. Sen tulee tapahtua meren äärellä eikä missään Ämmässuon pusikossa.

Mikko:

Tänään kokoonnumme 16.30 alkaen kaupungintalon edessä ”Pelasta veneilevä Espoo”-ryhmän johdolla. Paikalle on tulossa ainakin sata aiheesta sydämistynyttä veneilijää ja venealan yrittäjää. Huolena on myös veneilyn ja venealan asiakassegmentin tietoisen kaventamisen lisäksi muut kaavoitukseen liittyvät aisat ja kuntalaisten yhdenvertaisuus.

[Katso Pian vastaus täältä]

14.4.15

Niko:

Moi,

Minulla on kaksi kysymystä joihin toivoisin kommenttia.

1. Mihin suuntaan omistusasumisen hinnan tulisi kehittyä Pääkaupunkiseudulla ja muualla suomessa? Mitkä ovat mielestäsi parhaita keinoja saavuttaa tavoite? Mitkä ovat tavoitteen vaikutukset valtiontalouteen ja äänestäjien henkilökohtaiseen talouteen?

2. Miten mielestäsi Suomessa pitäisi tuottaa Energiaa? Jos Sinä saisit päättää mikä olisi alla olevien tuotantomuotojen osuus Suomen vuosittaisesta sähköntuotannosta vuonna 2030.

[Katso Pian vastaus täältä]

14.4.15

Niilo:

Hei Pia! Olisin kiinnostunut kuulemaan kantaasi siitä, että olemme vaatineet saamelaiskäräjien tekemään olosuhdeanalyysiä ja tarkempaa selvitystä ketkä voisivat olla saamelaisia jne.

Pia:

Minusta se on vain hyvä, että tehdään nämä selvitykset. Meillähän oli saamelaisuuden määritystä koskeva laki eduskunnassa juuri ennen kauden päättymistä noin kuukausi sitten. Olin perustuslakivaliokunnassa sitä käsittelemässä ja äänestin sen puolesta, että saamelaismääritys säilytettäisiin ennallaan. Äänestin siis lain yhtä tiettyä pykälää vastaan, ja näin ollen hallituksen esitystä vastaan. Kysehän oli siitä, miten suuren painoarvon annamme ryhmäidentifikaatiolle ja miten suuren taas itseidentifikaatiolle.

Minusta sellaista tilannetta pitää varoa, että joku suppea porukka ryhtyy omavaltaisesti määräämään, kenellä on oikeus kutsua itseään saamelaiseksi ja kenellä ei. Saamelaiskäräjät ovat toki tärkeä saamelaisten päätöksentekoelin, mutta tässä sen rooli olisi korostunut liikaa. On voinut käydä niin, että samasta perheestäkin yksi sisar on voitu hyväksyä yhteisön jäseneksi, ja toista taas ei. Ryhmään kuulumisellakin on toki merkitystä, mutta ei niin suurta kuin tässä laissa olisi ollut. Ennen kaikkea ihmisen itse on saatava määritellä, mikä hän on.

[Näytä koko kysymys]

14.4.15

Katariina:

Hei, en kysy tällä kertaa mitään, mutta haluan kiittää rohkeasta kannanotostanne liittyen langattomien verkkojen terveysriskeihin. Sairastuneita tulee jatkuvasti lisää, itse olen valitettavasti yksi heistä. Olisi hienoa, jos Suomessa voisi asua, työskennellä, hoitaa asioitaan ja ulkoilla ilman jatkuvaa säteilyaltistusta. Aihe on yksi tärkeimmistä, mutta vaikuttaa siltä, että sitä vältellään, koska avoimesti asiasta puhuvat leimataan herkästi mieleltään nyrjähtäneiksi. Mutta näinhän on ollut monessa muussakin uudessa ilmiössä – kunnes on ollut pakko myöntää tosiasiat (homeongelma, asbesti, tupakka jne.).

Toivotan teille kiitosteni myötä onnea ja menestystä vaalityöhön!

Pia:

Hei, Katariina!

Kiitos viestistä. Arvostan sitä kovasti. Otin sähkömagneettiseen säteilyyn kantaa muun muassa kirjallisen kysymyksen muodossa pari vuotta sitten, kun Espoossa jotkut vanhemmat olivat huolestuneita koulujen katoille sijoitettavista matkapuhelinten tukiasemista. Tiedän myös joitakin ihmisiä, jotka ovat oireiden takia joutuneet vaihtamaan asuntoa. Tämä on aihe, josta ollaan myös Suomen ulkopuolella kiinnostuneita. Maailman terveysjärjestö WHO on tutkinut asiaa, kuten varmasti tiedät. Erilaiset langattomat laitteethan ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosina. Olen kyllä huomannut tuon saman asenteen kuin sinäkin, kun olen nostanut asiaa esiin.

Mukavaa kevään jatkoa!

12.4.15

Lassi:

Työeläkkeiden ostovoima on taattava. Alun perin indeksiturvan oli tarkoitus huolehtia tästä. Väliaikaiseksi säädetty taitettu indeksi on jäänyt pysyväksi rasitteeksi kuten myös tehdyt indeksileikkaukset. Onko Kokoomus valmis vähetämään maatalouden kansallista tukea? Sitä on tarkasteltava myös ns. oheiskuluilla, joita ovat valtion budjetissa olevat eläke- ja lomituskulut. Tämä erät ovat vuositasolla yhteensä yli 2 miljardia euroa.

Maatalous ja siihen läheisesti liittyvät elinkeinotoiminnot ovat tänä päivänä selkeää yritystoimintaa, jossa pitäisi olla yrittäjäriski siinä kuin muussakin yritystoiminnassa. Maa on jo ajat sitten jättänyt taakseen ajan, jolloin tukipolitiikalla oli merkitystä vakauden ja kasvun turvaamiseksi.

Pia:

Hei, Lassi!

En pitänyt viime vuonna tehdystä työeläkeindeksien leikkauksesta enkä pidä siitä, että eläkeläisten verotus on joiltakin osin kovempaa kuin palkansaajien. Se ei ole reilua. Perustelut ovat olleet hyvin ontuvat. Moni eläkeläinen kituuttaa pienillä tuloillaan eikä saa esimerkiksi lääkkeitä hankittua. Tyhjentävämmin olen vastannut tähän kysymykseen jo tällä kysymyspalstalla.

Mitä tulee maatalouteen, niin täysin ilman tukea tuskin pärjätään, jos haluamme edes joiltakin osin säilyttää ruokaomavaraisuutemme. Mutta alkavalla kaudella pitää tehdä säästöjä useita miljardeja erilaisista palveluista ja tuista. Sen takia myös maataloustuista joudutaan hyvin todennäköisesti leikkaamaan.

12.4.15

Ari:

Mitä mieltä olet suunnitelmasta Malmin lentokentän alueen ottamisesta asuinrakentamiseen? Oletko sitä mieltä, että lentokentän tarvitsemalle alueelle mahtuvat n. 10.000 asukasta ovat jollakin tavalla ratkaisevat Helsingin valtavan asuntotarpeen kannalta?

Oletko tietoinen, miten merkittävä asema Malmin kentällä on koko suomalaisen ilmailun ammattikoulutuksen tukikohtana ja yleisilmailussa kokonaisuutena?

Pia:

Hei, Ari!

Itselleni kaikkein tärkeimpiä osa-alueita näissä vaaleissa on talous, työpaikkojen luominen ja turvallisuus. Olen huomannut, että on paljon äänestäjiä, joille kantani johonkin yksittäiseen asiaan ratkaisee. Malmin lentokentän osalta täytyy todeta, että melkein kaikissa suurkaupungeissa on lentokenttä joko aivan pääkaupungin keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä, vaikka varsinainen pääkenttä onkin jossain kauempana.

Helsinkiin tarvitaan asuntoja, mutta kohtuuhintaisia sellaisia. Olen ymmärtänyt niin, että Malmin kentän maaperä edellyttäisi paaluttamista tai jotakin muuta erittäin kallista perustamistekniikkaa eikä se edes oikein sovellu asuntorakentamiseen. On hassua, että kun Helsinki-Vantaan lentokenttää lähestyy ilmasta käsin, näkyy vain metsää, puita ja vettä. On se kumma, kun mistään ei sitten löydy tilaa asunnoille. Eli en kannata alueen ottamista asuinrakentamiselle.

12.4.15

Anki:

Mamuja on liikaa. Miksi niitä otetaan vaikka ne maksaa pirusti ja rahaa ei ole omien asioiden hoitoon???

Pia:

Hyvä Anki,

Mistähän se johtuu, että aina kun saan kysymyksen maahanmuuttajista, kysyjä lähettää viestin joko nimimerkillä, tekaistulla nimellä tai vain etunimellä? Eikö tästä asiasta voi puhua ihan omalla nimellä ja avoimesti?

Suomeen tulee maahanmuuttajia monesta eri syystä, ja heitä ei todellakaan pidä niputtaa yhteen. Yksi tulee pakolaisena, joku toinen on saanut työtä, kolmas opiskelupaikan ja neljäs löytänyt elämänsä rakkauden. Se on varmaa, että kukaan ei tule tänne pelkästään ilmaston perässä tai siitä syystä, että täällä vallitsisi jotenkin harvinaisen kansainvälinen ilmapiiri jo valmiiksi.

Suomeen saa tulla, täällä opiskella, tehdä työtä ja perustaa perheen. Kyllä Suomessa lääniä riittää. Mutta kaikkien on elettävä ihmisiksi Suomen lakien mukaan ja tehtävä työtä. Sama koskee muuten myös meitä muita. Ihmisiksi on elettävä.

10.4.15

Antero:

Hei!

Perheeni on kärsinyt tarpeeksi tuulivoimaloiden melusta, joten haluamme ehdokkaamme julkisesti vastustavan tuulivoimaloiden liian lähelle asutusta sijoittamista sekä syöttötariffin pikaista pienentämistä tai mieluiten lopettamista. Suomella on huomattavasti tärkeämpiä kohteita verovaroillemme kuin marginaalisen sähkötuotannon aivan liian massiivinen tukeminen.

Ennen kuin teen lopullisen äänestyspäätökseni, haluaisin kuulla mielipiteesi kahdesta minulle erittäin tärkeästä asiasta:

1. Mitä mieltä itse olet tuulivoiman syöttötariffista ja asutuksen lähelle sijoittamisesta?
2. Entä susien kannanhoidollisesta metsästyksestä?

Pia:

Hei, Antero!

1. Olen samoilla linjoilla Eija-Riitan kanssa. Olen lukenut mielenkiinnolla hänen kirjoituksiaan näistä asioista, koska hän ajattelee niin samalla tavalla. Tuulivoima on tullut suomalaisille veronmaksajille kalliiksi, ja tulee edelleen. On aivan järjetöntä laittaa hirveitä määriä rahaa tuulivoiman tukemiseen. Saatava energiamäärä on aivan minimaalinen verrattuna panostuksiin, ja kuitenkin joudutaan turvautumaan fossiilisiin silloin, kun tuulesta ei saada tarpeeksi energiaa. Joillakin näyttää olevan Saksan malli ideologisena mielessä, mutta kyllä se edellyttäisi maantieteeltäkin onnistuakseen jotakin muuta kuin mitä Suomella on. Tuulivoimaloiden metelistä on puhuttu, ja parhaiten sen tietävät ne, jotka ovat joutuneet niiden melun takia pois muuttamaan. Uusiutuva energia on hyvä asia, jota kannattaa tukea, mutta tuulivoima ei ole siinä Suomen avainratkaisu. Sen sijaan esimerkiksi biomassa ja biopolttoaineet ovat.

2. Olen Itä-Suomesta Joensuusta alun perin kotoisin, ja muistan jo lapsuudesta susikeskustelun, vaikka kaupunkialueella asuinkin. Sellaiset sudet voidaan ampua, jotka toistuvasti tulevat pihapiiriin ja uhkaavat esimerkiksi lasten turvallisuutta. Kantaa on hyvä hoitaa, mutta maltillisesti.

10.4.15

Marko:

Hei Pia Kauma! Olen miettinyt äänestää sinua mutta yksi kysymys: mikä on kantasi köyhien ja kodittomien tilanteeseen? Asun Tuusulan kunnassa ja täällä on nyt kaikki suht hyvin mutta kantasi yleensä.

Pia:

Marko.

Kantani on se, että Suomi on hyvinvointivaltio ja sen takia kaikilla pitää olla jokin katto pään päällä. Sekä perustoimeentulo. Niin köyhä Suomi ei voi koskaan olla, että me joutuisimme ihmisiä kadulle jättämään. Sivistyksen mittari on se, miten hyvin me pidämme heikoimmistamme huolta.

10.4.15

Boris:

Hei,

Vastasin vaalikone.fi kysymyksiin ja päädyin Sinuun (79% samaa mieltä vaikka muutama mies meni pisteellä ohi). Olisin mieluummin äänestänyt Eija Riitta Korholaa, mutta hän on valitettavasti Helsingin vaalipiirin ehdokkaita.

Pia:

Terve, Boris.

Sinänsä mielenkiintoista, että juuri tänään eräs toinen Eija-Riitan äänestäjä lähetti samansuuntaisen kommentin, mutta koskien tuulivoimaa.
Hienoa, jos päädyt äänestämään minua!

10.4.15

Olli:

Hei,

Mielipiteestäsi tekijänoikeuksiin en ole vielä saanut selvyyttä. Mitä mieltä olet nykyisestä tekijänoikeuslaista?

Pia:

Olli,

Tässä vastaus toiseen kysymykseesi.

Tekijänoikeuslaki on liian tiukka tällä hetkellä esimerkiksi sen suhteen, mikä määritellään julkiseksi käytöksi. Sitä löysäisin. Toisaalta olen sitä mieltä, että tekijänoikeudet kuuluvat tekijälle, ja hänen siitä kuuluu saada rahallinen hyötykin, jotta hän tulee työllään toimeen. Tein aiheesta itse asiassa lakialoitteenkin siihen liittyen, että tekijänoikeustulot pitäisi saada tulouttaa tekijän määräysvallassa olevalle yritykselle. Nyt ne tuloutetaan ansiotuloina, mikä esimerkiksi monilla musiikintekijöillä estää toiminnan kehittämistä.

Meillä oli eduskunnan käsittelyssä tekijänoikeuksia koskeva kansalaisaloite, joka hylättiin. Siinä oli joitakin sellaisia kohtia, jotka olisivat olleet hyväksyttävissä, mutta sitten taas toisia, jotka eivät olisi olleet. Selvää on, että laki vaatii uudistamista. Kansalaisaloite osoitti, että tälle on tarvetta.

10.4.15

Semppis:

Hei, olen huolestuneena katsellut ammattini puolesta kuinka rikollisuus lisääntyy, ja taas kesää kohden näpistykset ja varkaudet asuntomurrot jne. lisääntyvät. Julkinen sana näköjään pelkää kertoa maahanmuuttajien tekemistä rikoksista… viimeisenä vaan ei vähäisempänä asiana sosiaalietuudet ja niiden räikeä väärinkäyttö niin kantaväestön kuin maahanmuuttajien tekeminä ei lämmitä veronmaksajaa..

Kuinka te, ja eduskuntaryhmänne aikoo puuttua näihin lisääntyviin ongelmiin seuraavalla vaalikaudella?

Pia:

Minä olen huolestunut ihan samoista asioista. Turvallisuus ei ole pelkästään ulkopolitiikkaa, vaan myös ihan arkipäiväisiä asioita. Olen ollut kuluneella kaudella perustuslakivaliokunnan jäsen, ja joidenkin lakimuutosten yhteydessä olen todella ihmetellyt sitä, että perustuslakimme joissakin tapauksissa suojelee rikollisia enemmän kuin suojaa tavallisia, lainkuuliaisia kansalaisia. Tämä tuli mieleeni mm. silloin kun käsittelimme lakia poliisien pakkotoimista ja salakuuntelusta. Vaikka poliisi saisi jonkun muun rikoksen tutkinnan yhteydessä tietää jostakin toisesta rikoksesta, hän ei välttämättä saa käyttää tätä tietoa. Toinen oli seksuaalirikollisten koevapauteen liittyvä laki. Muitakin tapauksia on. Myös sakon muuntorangaistuksen poistaminen aikanaan oli virhe. Nyt sitä sitten korjaillaan.

Mitä sitten aion tehdä? Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rangaistukset ovat usein liian lieviä. Meillä suojellaan lain nojalla paremmin taloutta ja omaisuutta kuin ihmisen henkeä. Seksuaalirikosten, lasten hyväksikäytön, rattijuoppojen aiheuttamien vammojen ja kuolemantapausten rangaistuksia pitää koventaa. Jos saamme eduskuntaan muutamia samalla tavalla ajattevia kansanedustajia, teemme lakialoitteita, joissa näihin asioihin puututaan. Joitakin niistä voisi viedä jo hallitusohjelmaan.

Maahanmuuttaja-asiat ovat Suomessa tabu, joista keskusteleminen on hyvin hankalaa. Sen koin itse viime syksynä konkreettisesti. Asioista on pakko puhua, ne on tuotava julkisuuteen sillä tavalla, että taustalla tutkittua tietoa ja faktaa, joiden pohjalta käydä keskustelua. Maahanmuutosta ja kuinka se hoidetaan paremmin, voisin kirjoittaa erikseen pitkän kirjeen.

Mukavaa viikonloppua!

Semppis:

Kiitän kohteliaimmin vastauksistanne! Arvostamme tekemäänne työtä asioidemme hoitajan.

Julkinen keskustelu on turvattava kaikille myös ”tabu” asioista. kaikkien pitää voida ilman pelkoa leimatuksi tulemisesta keskustella avoimesti vaikeistakin asioista. Kaikenlainen terrorismi sananvapauden estämiseksi vaatii muutosta lainsäädäntöön. Suuret kiitoksemme teille kun astuitte julkisesti esiin väärinkäytösasiassa.

Toivotan onnea ja menestystä vaalipäivään.

10.4.15

Laura:

Hei Pia,

Minkälaisilla ympäristö- ja energiapolitiikan keinoilla voimme edesauttaa suomalaisten tuotantoyritysten pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa?

Pia:

Hei, Laura!

Sain kysymyksesi jo muutama päivä sitten, mutta kysymyksiä on tullut sen verran paljon, että ehdin vastaamaan vasta nyt.

Kysyit, minkälaisilla ympäristö- ja energiapolitiikan keinoilla voimme edesauttaa suomalaisten tuotantoyritysten pärjäämistä kansainvälisessä kilpailussa.

Meidän tuotantoyrityksemme pärjäävät, kun niiden tuotteet ovat kunnossa ja vastaavat mitä asiakkaat haluavat ja tarvitsevat sekä laadullisesti että hinnallisesti. Jos ajatellaan vaikkapa suomalaista metsäteollisuutta, niin se menestyi pitkään, mutta lähti uusiutumaan aika myöhään. Myös kilpailukyky oli hiukan kadoksissa. Nyt ne ovat löytäneet uutta kasvua muun muassa uusiutuvan energian puolelta, ja tulevaisuus näyttää myös investointien valossa paremmalta.

Poliitikot voivat vaikuttaa ennen kaikkea luomalla sellaiset toimintaedellytykset, joissa yritykset pärjäävät. Meidän vientimme on ollut perinteisesti hyvin teollisuustuotepainotteista infravientiä, joka on vaatinut myös suuria investointeja, paljon energiaa ja työvoimaa. Investointiympäristön on oltava vakaata ja ennustettavaa eikä esimerkiksi veropolitiikka voi kovin paljon poukkoilla vuodesta toiseen. Energian on oltava riittävän edullista ja työvoiman myös. Ovathan ne tärkeimmät tuotannontekijät tässä prosessissa.

Energian hintaan vaikuttavat monet asiat, mutta yksi asia on se, että omavaraisuutta on lisättävä. Ja sen tulee tapahtua puhtaan energian, ei fossiilisen energian voimin. Riippuvuutta Venäjän tuontienergiasta, kuten kivihiilestä ja maakaasusta tulee vähentää. Myös työvoimapolitiikkaa tulee vapauttaa siten, että asioista voitaisiin sopia enemmän paikallisesti ja toimialakohtaisesti. Nyt järjestelmä on jäykkä.

Toivottavasti tämä vastasi kysymykseen.

10.4.15

Olli:

Hei,

Olen monessa asiassa samaa mieltä kanssasi. Digitaalinen puoli on kuitenkin jäänyt hieman vähäisemmälle huomiolle kannanotoissasi. Mitä ajattelet Snowdenin tekemistä paljastuksista? Entäpä, mitä mieltä olet nettineutraalisuudesta ja tämänhetkisestä digitaalisesta osaamisesta eduskunnassa?

Pia:

Olli,

Kiitos molemmista viesteistäsi. Tein pari vuotta sitten Lasse Männistön kanssa eduskuntaryhmämme toimeksiannosta raportin siitä, mitä mahdollisuuksia digitaalisuus tarjoaa ja mitä asioita lainsäädännössämme kannattaisi ehkä muuttaa. Voin lähettää sinulle linkin raporttiin erikseen. En ole silti mikään ekspertti asiassa. Tuntuu siltä, että nämä asiat ovat aika monimutkaisia yksiselitteisesti ratkottaviksi. Snowdeniin suhtautumiseni on hiukan kaksijakoinen. Hänhän on rikkonut lakia. Mutta toisaalta hänen kaltaistensa ihmisten toiminta voi myös paljastaa todellisia väärinkäytöksiä etenkin maissa, joissa sananvapaus on rajoitettu. Toisaalta pohdin myös sitä, että en usko, että mikään aineisto, joka on netissä, on koskaan täysin turvassa tai suojattu. Joku voi aina käydä kopioimassa tiedostoja salaa, eikä siitä jää edes mitään jälkiä, että sen huomaisi.

Nettineutraalisuudessa taas on kyse siitä periaatteessa, jonka mukaan internet-palveluntarjoajien (Elisa, Sonera jne.) pitää kohdella kaikkea dataa tasa-arvoisesti. Eikä esim. niin, että maksullinen palvelu saisi nopeammat yhteydet tai että palveluntarjoaja yrittäisi urkkia, mikä osa liikenteestä menee tiettyyn tarkoitukseen, jotta voisi hidastaa sitä. Nettineutraliteetista on keskusteltu viime vuosina varsinkin USA:ssa ja EU-parlamentissa. Nettikansa sai voiton viime vuoden puolella, kun EU:n parlamentti hyväksyi tuohon liittyvän lain. Olen tuon päätöksen eli tasa-arvoisen datan kohtelun kannalla. Jos internet-palveluntarjoaja rupeaa priorisoimaan, sille tielle ei ole loppua.

Digitaalinen osaaminen on melko lailla rajallinen tämänhetkisessä eduskunnassa. Olisi toivottavaa, että saisimme edustajia, jotka ymmärtäisivät, mitkä mahdollisuudet digitaalisuudessa on, jos osaamme tehdä oikeita valintoja.

9.4.15

Riku:

Miksi ETYJ sallii Venäläisten sotilaiden mukanaolon Ukrainan armeijan asemiin tehtävissä tarkastuksissa? Onko ETYJ sitä mieltä, että Venäjä on neutraali osapuoli taistelussa?

Pia:

Riku. Etyj on tuominnut jyrkästi Venään toimet. Ukrainaan päätettiin lähettää 500 tarkkailijaa ja myöhemmin tänä talvena lukua nostettiin tuhanteen. Tällä hetkellä paikan päällä on hiukan alle 350 tarkkailijaa 40 eri maasta. Suomestakin parisenkymmentä. Venäjä on maista yksi. Operaatiota koskeva päätös oli yksimielinen, ml. Venäjä täysivaltaisena osallistujamaana.

Ymmärrän skeptisyytesi, mutta itse näkisin pikemminkin niin, että venäläisten tarkkailijoiden mukanaolo operaatiossa on positiivinen asia, koska se sitouttaa venäläiset operaatioon. Konkreettisena esimerkkinä voi todeta, että viime kevään/kesän kidnappausasian selvittämisessä oli hyötyä siitä, että operaatiossa oli myös venäläisiä tarkkailijoita. Varmasti tämäkin asia on huomioitu operaation suunnittelussa. Nyt tärkeintä on se, että Minskin sopimusta noudatetaan ja saadaan tulitauko kunnolla pitämään.

9.4.15

Kari:

Hei!

Kepukin on lähdössä vihreitten mukana tekemään energiamuutosta Saksan malliin. Se johtaa verovarojen tuhlaamiseen ja Suomessa noin 3 miljardin hintakompensaatioon vuosittain. Nyt pitäisi keksiä vastalääkkeitä.

Puun käytön lisäämistä kannatan hajautetun mallin mukaan, mutta tuulivoimaa nykytilanteessa en. Pitää ensin keksiä kunnolliset tuulimyllyt ja siihen ehkä tarvitaan tuotekehitystukea, mutta ei missään nimessä tuotantotukea.

Pia:

Kari,

Kiitos. Pidän kovasti näistä sinun energiasparrauksistasi. Olen samoilla linjoilla. Tuotantotukea en minäkään kannata. Kaikki paukut nyt uuden kehittämiseen ja innovointiin.

9.4.15

”Tuttusi Joensuun sinfoniaorkesterista vuodelta 1984”:

Terveisiä, ja onnea ja jaksamista sietämättömille loppumetreille ennen vaaleja. Kyllä sinä läpi menet kepeesti, jos ihmisillä on yhtään tervettä järkeä päässä. Valitettavasti vaalipiirini on väärä nykyisin (Hki), mutta olen patistanut muutamaa espoolaista liikkuvaa tai helposti nukkuvaa äänestäjää uurnille kolmesataakakkosta äänestämään.

Konsertin väliaika on, Mahleria pitäs hetken päästä soittaa. Kaikkea hyvää,ja palataan.

Pia:

Kiitos!

9.4.15

Helena:

Olemme mieheni kanssa kaukana Suomesta lumilintuina. Tänään kävimme äänestämässä ennakkoon, nimesi on tullut tyttäreni kautta tutuksi, kun hän oli lähettanyt kyselyn poikansa kesäsetelistä pari vuotta sitten ja olit vastannut. Kannanottosi maahanmuuttajien etuuksiin oli aiheellinen,vaikka ei ihan oikein ollutkaan.

Pia:

Hei, Helena!

Kiitos viestistäsi. Ensinnäkin kiitos äänistänne. Muistan vastanneeni joillekin vanhemmille kysymyksiin nuorten kesäseteleistä, mutta siitä on jo aikaa. Näissä vaaleissa tärkeintä on saada talous kasvuun ja suomalaisille töitä. Tämä on tietenkin teema melkein kaikissa vaaleissa.

Mukavaa kevättä!

9.4.15

Pentti:

Pia rakas,

Ennakkoäänestys alkoi ja vain paras on kyllin hyvää minulle. Valinnan vaikeutenani on, että teitä on niin monta Vahvaa Naista niin Kokoomuksessa, Kristillisissäkin kuin Sosiaalidemokraateissa ajamaan pitkäjänteistä kestävää kehitystä maassamme yli vaalikausien.

En ole yksin käsityksieni kanssa, vaan tuttavapiirissäni on lukuisa joukko senioreita, jotka jakavat suurelta osin näkemykseni siitä, missä Suomen tulisi olla 20 vuoden päästä, kun meitä ei enää ole, jotka hyvin voinnin rakensimme.

Totean niin kuin äskettäin edesmennyt 95-vuotias äitini, joka oli syntynyt tsaarinvallan aikana nähnyt 4 sotaa, joista sisällissota pahin, kun naapurit tappoivat toisiaan, haudannut 2 aviomiestä – toisen niistä talvi-ja jatkosodan vuoksi, sekä siunannut sittemmin haudan lepoon 6:sta lapsesta 3 ennen omaa kuolemaansa 2011.

Lue koko kysymys ja Pian vastaus

9.4.15

Tapsa:

Hei, Kysyn puolueenne kantaa tästä asiasta.

Hesarissa eilen oli iso kirjoitus SAK:n uudesta ohjelmasta jossa kerrottiin mm. työtulovähennyksen korotustarpeesta. Sanallakaan ei puhuttu mitään ELÄKETULOVÄHENNYKSESTÄ. Jos tämä malli toteutuu niin palkkatulojen ja eläketulojen välinen kuilu syvenee entisestään, kun ottaa huomioon että työeläketulo on jäänyt jälkeen yli 20% jo viime vuosikymmenten aikana verrattuna palkkatuloihin. Onko SAK:lla tavoitteena lisätä tätä epätasa-arvoa entisestään tällä mallilla.

Yleensäkin minua raivostuttaa kun julkisuudessa käytetään termejä ”palkansaajat ja palkkatulo”, kun useissa tilanteissa pitäisi olla palkan-ja eläkkeensaajat ja palkka-ja eläketulo. Kannattaako enää äänestää ja ketä? Eläkeläisäänet ovat ratkaisevan tärkeitä vaaleissa.
Pitäisikö asiasta tehdä iso kirjoitus mediaan ym. viikon sisällä , että silmät avautuisivat!

Terveisin, Tapsa

Pia:

Hei, Tapsa!

Kiitos viestistä. Et uskokaan, kuinka paljon olen saanut palautetta nimenomaan eläkkeiden tasoon ja eläkkeiden verotukseen liittyen. En nähnyt tuota juttua, johon viittaan, mutta kuulin siitä muualta.

Minulla on se käsitys, että tällä hetkellä gallup-johdossa oleva Keskusta ajaa omana vaaliohjelmanaan juurikin tätä työtulovähennyksen korotusta. Keskustan veropoliittisissa (10.3.2015) ja talouspoliittisissa (13.3.2015) linjauksissa puolue ehdottaa työtulovähennyksen korottamista 450 miljoonalla eurolla. Tämän vähennyksen saa tehdä palkkatulosta, mutta sitä ei voi tehdä eläketulosta. Tuntuu suorastaan surkuhupaisalta, että eläkkeiden ja työtulon verotuksen eroa halutaan vie entisestäänkin kasvattaa. Eläkkeensaajia oli 2013 lopussa yhteensä noin 1,5 miljoonaa, eli reilu neljännes kaikista suomalaisista. Heistä valtaosa, noin 1,4 miljoonaa, oli työeläkkeen saajia. Kyse on mittavasta joukosta Suomea työllään rakentaneita ihmisiä.

Keskustan veroehdotuksessa ei muuten myöskään esitetä minkäänlaista korjausta valtion tuloveroasteikkoon. Ei myöskään ns. inflaatiokorjausta. Näin ollen Keskusta kaiken lisäksi kiristää kaikkien valtion tuloveroa maksavien työeläkeläisten verotusta, kun eläkkeet nousevat TEL-indeksin mukaisesti.

Kokoomus ei onneksi aja tätä linjaa, vaan kevennystä tulojen ja eläkkeiden verotukseen kaikilla tasoilla.Me tekisimme ensi vaalikaudella valtion tuloveroasteikkoon 2 mrd:n euron ansiotuloveron kevennyksen. Tällainen tuloveroasteikkoon tehtävä veronkevennys kohdistuisi täysin yhdenvertaisesti niin palkka- kuin eläketuloonkin. Kokoomuksen mallista, jossa työ ja sen kannattavuus asetetaan etusijalle, hyötyisivät kaikki pitkän päivätyön tehneet eläkeläiset, jotka maksavat valtion tuloveroa. Sen takia kannattaa äänestysvinkiksi antaa Kokoomus!

Terveisin
Pia

9.4.15

Tuija:

Yksikään kokoomuksen ehdokkaista ei sanallakaan kirjoita omaishoitajista, me emme ole mikään kuluerä teemme erittäin arvokasta TYÖTÄ 24h vuorokaudessa, omaishoitoa on pyöritelty eduskunnassa vuosikaupalla olen itse kokoomuksen kannattaja ollut aina ja vaalityössä mukana.

Pia:

Tuija,

Kiitos viestistä. Olemme me Kokoomuksen teltalla joskus tavanneetkin. Viimeksi eilen kirjoitin vanhusten hoidosta blogin, jossa puhuin myös omaishoitajien tilanteesta. Se löytyy tästä sivustolta kohdasta ”kannanottoja”. Olen kuntapäättäjänä Espoon valtuustossa ollut tämän asian kanssa tekemisissä paljonkin. Olemme Espoossa itse asiassa pikku hiljaa lisänneet rahaa omaishoitajille. Tästähän laki määrää tällä hetkellä vain sen, että kunnilla pitää olla ”riittävät” määrärahat.

Itse olen joidenkin omaishoitajien kanssa jutellut, ja havainnut sen, että vapaapäivien mahdollistaminen siten, että voi rakkaan hoidettavansa jättää turvallisin mielin hoitoon, on kaiken a ja o. Viime vuonna eduskunnassa oli esillä myös terveystarkastusten mahdollistaminen omaishoitajille. Niin kuin tiedät, usein voi käydä niin, että hoitaja jää ilman riittävää lepoa ja erilaiset vaivat ja sairaudet hoitamatta.

Luultavasti alkavalla hallituskaudella tulee keskusteluun myös se, että omaishoidon tuki siirrettäisiin Kelan maksettavaksi. Tätä on esitetty siitä syystä, että omaishoitajat eri puolilla Suomea ovat eriarvoisessa asemassa. Rikkailla kunnilla on varaa hoitaa asiat edes jotenkin kohtuullisesti, köyhillä ei. Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä, ja säästävät samalla verorahoja.

Pia

9.4.15

Juhani:

Olen Kreikka-fani… rakastan kreikkalaisia ja Kreikkaa. Miten sinusta Kreikan tilanne pitäisi hoitaa? Venäjähän vaikuttaa hyödyntävän Saksan ja Kreikan eripuraa. Äänestänen muuten sinua, Eija-Riitta kun on vaalirajan toisella puolella… vaikka teillä molemmilla on hiukan nihkeä suhtautumistapa Kreikkaan… tsemiä vaalityöhön!

Pia:

Terve Juhani!

On meillä se yhteistä, että minäkin rakastan Kreikkaa. Enimmäkseen olen käynyt siellä lomilla, ja pari kertaa työn merkeissä. Vaikka se hieno maa onkin, ongelmana on viime vuosikymmeninä rehottamaan päässyt korruptio ja harmaa talous. Tavallinen ihminen voi joutua kassan ohi maksamaan lahjuksen jopa syöpälääkärille, että pääsisi jonon ohi hoitoon. Pieni eliitti elää hyvin, mutta tavallinen kansa kärsii tällä hetkellä leikkauksista, joita on tehty. Moni on joutunut kadulle, ja ääriliikkeet ja maahanmuuttovastaiset liikkeet ovat saaneet otetta.

Minulla on kreikkalaisia ystäviä Etyjissä. Olen heidän kanssaan keskustellut useita kertoja. Kreikalla on kaikki mahdollisuudet selviytyä, mutta tilanne on suurelta osin heidän omissa käsissään. Euromaat ja kansainvälinen valuuttarahasto, jotka ovat lainanneet rahaa Kreikalle, ovat asettaneet tiukat ehdot, jotka edellyttävät uudistuksia etenkin harmaan talouden kitkemiseksi ja talouden uudistamiseksi. Laina-aikoja voidaan pidentää ja ehtoja neuvotella uusiksi, mutta anteeksi velkoja ei voi antaa. Jos näin tehtäisiin, se pitäisi suoda myös muille euromaille, jotka ovat saaneet rahoitusta. Koko kuvio olisi moraalisesti erittäin arveluttava.

Eli: myötäelämme tavallisen kansan tuskaa, mutta vaadimme valtaan tulleelta Syrizalta näyttöjä siitä, että uudistuksia tapahtuu. Suomi ei ole missään vaiheessa lapioinut rahaa Kreikalle emmekä ole menettäneet ainakaan toistaiseksi latin latia antamistamme lainoista. Toistaiseksi tilanne on siis myös Kreikka-skeptikoiden osalta kohtuullisesti hallinnassa.

8.4.15

Kaj-Erik:

Ensijainen kysymykseni koskee eläkeläisten raippaveroa.

Miksi yksikään ehdokas ei nyt vaalien alla kerro miten kokoomus (tai muutkaan puolueet) asiaan suhtautuvat?

Itse olen jo ottanut tähän kantaa. Olin sitä vastaan jo siinä vaiheessa, kun sitä luotiin. Se ei kohtele ihmisiä oikeudenmukaisesti. Sen perustella kuin olen muutamien kokoomuksen ehdokkaiden kanssa jutellut, tätä vastustaa meillä moni muukin. Muista puolueista ei paljon sympatiapisteitä heru. Eli jos haluaa, että tämä asia korjataan, kannattaa äänestää kokoomusta.

Toiseksi, voitko ystävällisesti valottaa taustoja, kuinka tällainen epäoikeudenmukaisuus pääsi kokoomuslaisen pääministerin hallituksessa syntymään.

Pia:

Tarkkaa syntymekanismia en tunne, mutta kun hallituksessa oli alussa 6 ideologisesti täysin erilaista puoluetta, sinne jouduttiin ottamaan yhtä ja toista sellaista, jota kokoomus ei halunnut. Sinne tuli jokaiselle puolueelle myös epämieluisia asioita. Mutta en tosiaan tiedä, millaiset neuvottelut asiasta pidettiin. Sain kuulla asiasta vasta, kun se oli jo päätetty.

Kaj-Erik:

Meitä kaltoinkohdeltuja on monta ja jokainen miettii vaalien alla tätä asiaa, vaikka meillä ei ole ay liikkeen ”joukkovoimaa”. Itselläni verokorotus oli yhtä suuri kun yhtiövastikkeeni.

Pia:

Ymmärrän hyvin. Jos mietin mennyttä eduskuntakautta, tämä on yksi eniten tuntoja ja viestejä herättänyt asia koko aikana. Raippavero koetaan todella epäoikeudenmukaiseksi verrattuna palkansaajien solidaarisuusveroon. Kuten sanoin, en hyväksy sitä. Se on perustuslain hengen vastainen monella tapaa: prosenttiyksikön osalta, pysyvyyden osalta ja tulorajan osalta. Ei eläkeläisiä voi laittaa eri asemaan kuin palkansaajia.

Kaj-Erik:

Itse olen aina äänestänyt kokoomusta, mutta tuon raippaveron ansiosta en vaan enää voi. Olen kanditaatti nukkuvien puolueeseen. Niin surkeata se van on.

Pia:

Toivon, että et liity nukkuvien puolueeseen. Olen harmissani tästä asiasta, ja aion jankuttaa siitä, kunnes asia korjataan.

8.4.15

Timo:

Ilmoitat eräässä vastauksessasi kysyjälle haluavasi poistaa eläkeläisten raippaveron sekä palauttaa työeläkeindeksin (näin käsitin) TyEL:n edellyttämälle tasolle. Kysynkin, että miksi olit hyväksymässä näitä asioita eduskunnassa ja toisaalta sisältyvätkö nuo asiat Kokoomuksen vaaliohjelmaan ja mahdollisesti asioihin joita ajetaan hallitusneuvotteluissa hallitusohjelmaan. Toisaalta mikäli puolue ei ole ajatustesi takana niin eihän mielipiteilläsi ole mahdollisuutta myöskään toteutua.

Pia:

Näin on. Olen ilmoittanut näin, koska olen aidosti sitä mieltä. Eduskunnassa joutuu hyväksymään joskus sellaisiakin asioita, joita itse vastustaa. Näistä asioista kuulin vasta siinä vaiheessa, kun ne oli jo päätetty.

Eduskuntapolitiikka on sellainen laji, että siinä täytyy päästä aika korkealle, että aidosti pääsee päättämään jostakin. Sama ilmiö pätee myös kunnallispolitiikan puolella: vasta kolmannella nelivuotiskaudella pääsin ryhmänjohtajaksi ja siten käytännössä myös tekemään linjavetoja asioista. Mitä tulee hallitusohjelmaan, en osaa sanoa, mitä kaikkia yksityiskohtia sinne on viety. Monet linjavedot ratkeavat vasta siinä vaiheessa, kun tiedetään kenen ja minkä puolueiden kanssa niissä neuvotteluissa ollaan. Oma mielipiteeni on se, että valtion tulee olla luotettava sopimuskumppani ja työeläkeindeksin leikkauksessa se ei todellakaan ole ollut sitä. On harmillista, että avainpäättäjät eivät ole tajunneet, että eläkeläisten ostovoimaa kannattaa kasvattaa jo kotimaisen kysynnän lisäämiseksi. Jos se ei lähde liikkeelle, pysymme taantumassa vielä pitkään.

Omalta osaltani voin vain todeta, että en pelkää omien mielipiteideni esiin nostamista. Keskeistä on saada muita kansanedustajia mukaan samoja asioita viemään eteenpäin. Vasta sitten alkaa tapahtua.

8.4.15

Antero:

Perussuomalaiset ovat vaaliohjelmassaan ehdottaneet jalkiväkimiinojen palauttamista. Miten suhtaudut ajatukseen?

Pia:

Antero,

Suomi päätti muutama vuosi ratifioida Ottawan sopimuksen, jossa jalkaväkimiinat kiellettiin. En pitänyt ajatuksesta, mutta se oli sovittu, joten meidän kansanedustajien oli pakko hyväksyä se. Suomella on 1300 km yhteistä rajaa Venäjän kanssa, ja tämä olisi ollut halpa keino turvata sitä. Kaikki muut ovat kalliimpia.

Jos saisin päättää pelkästään puolustuksen kannalta, niin sanoisin, että peruutetaan koko juttu. Mutta en oikein usko, että sitä voidaan tehdä. Pitää myös muistaa, että Suomen on oltava kansainvälisestikin luotettava sopimuskumppani. Ja vielä: jos Suomi joutuisi sotatoimien kohteeksi, on mahdollista, että jalkaväkimiinoja voitaisiin silti käyttää. Kaikkiahan ei tiettävästi ole vielä tuhottu.

8.4.15

Antero:

Mitä ajattelet kotihoidontuen jakamisesta vanhempien kesken ja ajatuksesta, että tuki pakotettaisiin jaettavaksi tasan molemman vanhemman kesken?

Pia:

Hei, Antero!

Kiitos viestistäsi. En pidä ajatuksesta. Valtion ei pidä puuttua perheiden sisäisiin asioihin. Ymmärrän, että taustalla tällaisissa kaavailuissa on se, että saataisiin nuoret naiset työelämään ja miehet jäämään kotiin hoitamaan pientä lasta ja ehkä tätä kautta myös luomaan hyvä vanhemmuussuhde uuteen perheenjäseneen jo pienestä saakka. Pidän vain keinoa vääränä.

Naiset menevät kyllä töihin, jos heillä on sellainen palkka, jolla perhe elää silloinkin, kun mies on kotona. Harvalla perheellä on. Kaikilla naisilla ei edes ole työpaikkaa, johon palata. Naisten asemaa työmarkkinoilla voidaan parantaa monella tapaa, muun muassa jakamalla vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin.

 7.4.15

Panos Rebapis:

I’d really like to wish to have a great success in the next elections in Finland. I do believe that you will!

Pia:

Thank you, Panos!

 5.4.15

Vesa:

Moikka!
1. A Pisararata
B Tillin-Tallin-Tunnel
2. A Pikku KELA-korvaus yksityisestä hammaslääkäristä
B Pikku hammaslääkärikäynti Virossa
3. A Espoo tulee liittää Helsinkiin
B Espoo tulee liittää Tallinnaan
4. A Alex Kingston
B Emily Deschannel
Hyvä peruste miksi äänestäisin juuri sinua?
Hyvää kevään jatkoa ja Menestystä

Pia:

Vesa,

Kiitos viestistäsi. Hyvä peruste äänestää minua on se, että olin 20 vuotta muissa hommissa ennen kuin minusta tuli kansanedustaja vuonna 2011. Osaan ajatella siis asioita käytönnön tasolla, en pelkästään teoriassa. Politiikassakin olen kuitenkin jo kokenut kolmella tasolla: kunnallispolitiikassa, valtakunnanpolitiikassa ja kansainvälisesti. Myös työkaverit luottavat minuun: olen Espoossa Kokoomuksen 33 jäsentä käsittävän valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kansainvälisellä tasolla taas 57 maata sisältävän Euroopan turvallisuusyhteisö Etyjin edustajat eri maista valitsivat minut vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena turvallisuuspolitiikan raportoijaksi ikinä. Kukaan muu suomalainen ei ole ollut tässä tehtävässä aiemmin. Osasyy oli varmaan se, että puhun viittä kieltä.

Vesa:

Kiitos pikaisesta vastauksesta.
En minäkään noihin olisi uskaltanut vastata :-)
Neloskohtaan ”oikea” vastaus on Teri Hatcher.
Upeita näyttelijöitä kaikki kolme!
Hyvää menestystä vaaleissa!
Falo português também, em Espoo :-)

Pia:

Hei taas,
Pitikö niihin vastata? Luulin, että oli pilailumielessä laitettu. :)
Ja niin taisi ollakin. :)

 5.4.15

Kalle:

Miten tukisit yrittäjyyttä? Entä mitä ajattelet perintöverosta?

Pia:

Tämä olisi aika pitkä juttu, mutta yksinkertaistettuna, miten pitäisi tukea yrittäjyyttä:

– Yrittäjien työttömyysturva pitää hoitaa kuntoon, että se olisi lähempänä palkkatyössä olevan työttömyysturvaa. Riski lähteä toteuttamaan vaikka jotain unelmaa on tällä hetkellä liian suuri. Tästä on jo erilaisia laskelmia olemassa, mutta koska kaikki maksaa, niitä ei ole vielä toteutettu. Minusta näitä malleja pitää tehdä ja katsoa, mikä olisi toimivin.

– Suomessa joutuu velottamaan arvonlisäveron palveluistaan, jos firman liikevaihto on yli 8500 euroa vuodessa. EU:ssa se on keskimäärin 30 000 euroa ja esim. Briteissä 95 000 euroa. Rajaa pitää nostaa ylemmäs.

– Ruotsissa valtio kannustaa palkkaamaan nuoria. Jos palkkaa alle 26-vuotiaan, valtio maksaa osan palkan sivukuluista eli niistä kuluista, jotka firma joutuu maksamaan palkan lisäksi eli työttömyysvakuutusmaksun, tapaturmavakuutusmaksun jne. Kun valtio tulee vastaan näissä kuluissa, nuoren työllistäminen ei tule niin kalliiksi.

Kirjoitin aiheesta äskettäin blogitekstin, josta löytyy lisää ehdotuksia yrittäjyyden tukemiseksi: http://www.piakauma.fi/2015/04/suomi-ylos-suosta-pienyrittajistako-ratkaisu/ 

– Perintövero on Suomessa vähän vanhanaikainen jäänne. Ruotsissa siitä luovuttiin jo 2004 ja siirryttiin järjestelmään, jossa perintövero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun myyt sen omaisuuden, jonka olet perinyt. Suuri osa suomalaisista ja varsinkin yrittäjistä toivoo, että perintöverosta luovuttaisiin. Tällä hetkellä perintö- ja lahjaverot tuovat verotuloja valtiolle 500 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt kun on tiukkaa taloudessa, en pidä realistisena, että siitä voitaisiin vielä kokonaan luopua.

Ruotsin malliin voisimme siirtyä muutaman tulevan vuoden kuluessa erityisesti yritysten sukupolvenvaihdosten osalta. Sitä voisi tuleva hallitus alkaa valmistelemaan. Silloin ei menetettäisi kaikkea sitä 500 miljoonaa euroa, vaan osa tulisi valtiolle takaisin, mutta vain myyntivoittoverona eli hiukan eri tavalla kuin nyt.

3.4.15

Marko:

Kerrot yhtenä vaaliteemanasi olevan seuraavan tavoitteen: Huolehdin siitä, että poliisilla, puolustusvoimilla ja oikeuslaitoksella on riittävät resurssit huolehtia meidän kaikkien turvallisuudesta Miksi tämä on sinulle tärkeää ja miten ja mitä kautta pyrit vaikuttamaan tavoitteesi toteutumiseen? Tiedätkö poliisin todellisen nykytilanteen? Paljonko resurssoisit poliisitoimeen ja minne?

Pia:

Marko. Tästä saisi aikaan pitkän tai lyhyen vastauksen. Meillä on joka tapauksessa nuppilukuun suhteutettuna vähemmän poliiseja kuin esimerkiksi Ruotsissa. Se yksistään ei kerro vielä tarpeeksi, mutta kyllä me sinne peruspoliisitoimintaan ja kenttätyöhönkin lisää resursseja tarvitaan.

Meidän tuomioistuimet ovat ruuhkautuneet, ja sumaa voisi pienentää sillä, että poliisit voisivat tehdä enemmän esitutkintaa ja joitakin päätöksiä esimerkiksi lievien rattijuopumusten osalta siten, että ne eivät menisi oikeuteen saakka.

Verkkoturvallisuus kaipaa resursseja sekin. Sitten on osa-alueita, joista emme edes riittävästi tiedä vielä, kuten terrorismi, isis-sotilaaksi lähteneiden paluu jne. Millaisia turvallisuusriskejä näistä aiheutuu? Kansainväliset tutkinnat etenevät hitaasti juurikin siitä syystä, kun ei ole riittävästi oikein koulutettuja ihmisiä tekemään sitä. Monta osa-aluetta siis.

3.4.15

Vesa:

Kaunis olet, mutta mitä sait edellisellä kaudella aikaan?

Pia:

Vesa. Kiitos kohteliaisuudesta. Siinäpä se onkin. Olisikohan se maailman ohuin kirja poliittisista saavutuksista? Vakavasti ottaen. Kansanedustajat työskentelevät valiokunnissa, itse olen ollut mm. talousvaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnissa. Siellä parannellaan hallituksen ministerien tekemiä lakiesityksiä. Osa on ollut huonoja, jopa surkeita. Olin perustuslakivaliokunnassa päättämässä siitä, että soteuudistus ei täytä perustuslain vaatimuksia. Torppasin siis ison esityksen, koska se oli huono.

Hyvänä asiana mainitsen, että nyt työtön voi ansaita 300 euroa kuussa menettämättä esimerkiksi asumistukea. Ennen ei voinut. Summa voisi olla suurempikin. Meitä oli kokoomuksessa monta, jotka haluttiin saada tämä aikaan. Yksi ihminen ei paljoon pysty, mutta kun saa muut mukaan, niin sitten alkaa tapahtua.

3.4.15

Erkki:

Tsemppiä Pia!

Pia:

Kiitos, Erkki! Hyvää pääsiäistä.

2.4.15

Elise:

Miten suhtaudut nuolimetsästyksen laajentamiseen kauriista peuraaseen? Kysymys liittyy metsästyslain uudistamiseen.

Pia:

Olen muuten itsekin suorittanut metsästäjätutkinnon. En ole tosin kertaakaan käynyt metsällä vielä, vaikka eduskunnassakin on metsästyskerho.

Nuolimetsästyksen osumatarkkuus vaatii sen, että eläintä ammutaan melko läheltä. Vaikka se lähtökohtaisesti kuulostaa barbaariselta ja historiaan kuuluvalta tavalta metsästää, aika monet asiaa tuntevat ovat sitä mieltä, että se on ihan yhtä tehokas metsästystapa kuin muilla ampuma-aseilla. Se tuntuu olevan myös maailmalla yleistä.

En näe syytä vastustaa, mutta jos tulevassa eduskunnassa olen asiasta päättämässä, haluan kuulla myös niitä, jotka asiaa vastustavat. Niin teen aina, että tietäisin myös haittapuolet.

1.4.15

Niko:

Mikä on suhtautumisesi sukupuolikiintiöihin ja erityisesti naiskiintiöihin esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksissa?

Pia:

Kiitos viestistäsi. Ensimmäinen kysymys on tietenkin se, että pitääkö valtion nyt taas puuttua tähänkin asiaan. Eikö se ole yritysten oma asia? Toinen kysymys on se, että miksi ihmeessä pörssiyritykset eivät itse tajua korjata asiaa? Itse asiassa isompi kysymys kuin hallitusjäsenyydet, on se miksi toimitusjohtajina ei ole naisia. Tällä hetkellä kiintiöitä ei tarvita, mutta jos riittävää muutosta ei tapahdu, niin sitten tilanne on toinen.

Asettaisin tavoitteeksi sen, että määrän on yllettävä yli 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ilman mitään laskennallista kikkailua. Jos edistystä ei tapahdu, sitten tarvitaan kiintiöt. Eli riittävä aikaväli yrityksille korjata asia ihan itsenäisesti. Esimerkiksi kunnallisissa luottamustehtävissä kiintiöt ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin. Yritysten selitykset, että ei löydy riittävästi naisia tai että eihän tämä ole toiminut Norjassakaan tai että pätevyys ratkaisee eivät toimi, jos vuodesta toiseen veisataan samaa laulua. Asiat saa muuttumaan, jos löytyy tahtoa.

31.3.15

Tapsa:

Kokoomuksen tavoitteena on indeksien jäädytys. Koskeeko se myös työeläkkeitä, jotka eivät ole etuuksia? Asiasta on varmasti keskusteltu pulueessanne.

Kokoomuksen eläkeläisohjelma on muuten ok, mutta se on ikävää, että jos toteutuu työtulovähennyksen korotus niin se ei koske eläketulovähennystä. Tämä kasvattaa entisestään kuilua eläketulojen ja työtulojen välillä, varsinkin kun aiemmin on päätetty että ne saavat tasavertaisen kohtelun verotuksessa. Ymmärrän kyllä että valtion rahat ovat vähissä, mutta pitäisi miettiä myös ostovoiman kehitystä.

Pia:

Olen samaa mieltä työtulovähennyksen korotuksen vaikutuksesta. Moni eläkeläinen on tosi tympääntynyt eläkeläisten kohteluun. Minusta tuntuu kummalliselta, että ei tajuta, miten suuri vaikutus ostovoimaan on, jos eläkeläiselle jää käteen enemmän rahaa. Eläkeläisiähän on jo 1,5 miljoonaa. Valtion verotulojen kehitystä ja valtiontalouden tasapainoa muutenkin pitää tietenkin ajatella, mutta isoa osaa eläkkeistä ei edes makseta valtion budjetin kautta. Eläkkeet ovat toki osa julkista taloutta, mutta ei sillä tavoin kuin on annettu ymmärtää.

29.3.15

Elina:

Espoon väkiluku nousi enemmän maahanmuuttajien ansiosta kuin syntyperäisistä. Mikä on kantanne paperittomien terveydenhoitomaksuihin? Tulisiko heidän huolehtia niistä itse?

Pia:

Näinhän se on Espoon osalta. Meillä oli eduskunnassa käsittelyssä juurikin tuo paperittomien terveydenhuolto. Se kaatui viime hetkellä, kun sitä ei ehditty Kari Rajamäen pöydällepanoesityksen vuoksi käsitellä. Paperittomien akuutit terveysongelmat hoidetaan jo nyt. Ketään ei jätetä kadulle synnyttämään tai kuolemaan. Suomi hoitaa kyllä asiansa eettisesti. Tässä laissa kyse oli siitä, että myös pitkäaikaisten kroonisten sairauksien kohdalla hoito annetttaisiin (esim. dialyysi tai tuberkuloosihoito). Ne ovat hyvin kalliita hoitoja, ja minusta ihmisten pitää hakeutua hoitoon joko kotimaassaan tai huolehtia kustannuksista itse. Johonkin on raja vedettävä.

29.3.15

Päivi:

Iltatyttö-palstan formaatti (lehti+netti) vahingoittaa tyttöjen mahdollisuuksia tulla otetuksi huomioon tasa-arvoisina toimijoina yhteiskunnassa. Lehti ei yritä rekrytoida poikia. Jopa 18-vuotiaita tyttöjä esitellään paljastavissa hepeneissä. Esittelyyn kuuluu myös tytöltä vastauksia yksinkertaisiin – todennäköisesti toimituksen ajatusmaailman mukaan – ”tyttömäisiin” kysymyksiin: horoskooppini lempivärini mies, joka saa minut syttymään jne.

Tytöt ja naiset, jotka eivät voisi kuvitella osallistuvansa sisältöön, saattavat pitää iltatyttöjä tyhminä. Palsta voi näin ollen kyynistää myös naisten asenteita sukupuolia kohtaan. Miksi palsta on olemassa kaikille suunnatussa iltapäivälehdessä?

Pia:

Kiitos viestistäsi. Ymmärrän kyllä huolesi näiden paljastavien tyttökuvien taustalla. Ehkä olen jo itsekin niin tottunut niihin, että en kummemmin kiinnitä niihin enää huomiota. Toisaalta voisi ajatella, että monet tytöt haluavat niihin kuviin itse, ja tähän aikaan kuuluu ehkä muutenkin selfie-kuvien ottaminen ja itsensä esittely erilaisissa vaatteissa ja tilanteissa sosiaalisen median puolella.

Eli jos tyttöä ei ole pakotettu tuohon kuvaan, niin se on oma valinta heidän puoleltaan. Ehkäpä kuville on tarve ja tilaus, kun niitä vielä julkaistaan. Tietenkin voisi tasa-arvon nimissä kysyä myös, että miksi siellä ei julkaista poikakuvia, kun kerran tytöistäkin on. Eli ihan hyvä keskustella tästäkin asiasta, mutta en näe niissä niin pahaa, että ryhtyisin barrikadeille nousemaan niitä vastaan.

28.3.15

Johan:

Luin Bill Browderin uuden kirjan ”Red Notice”. Kirjan lopussa mainitaan poliitikoita, jotka ovat toimineet sen puolesta, että Sergei Magnitsikille saadaan oikeutta. Nimesi mainitaan luettelossa. Voitko kertoa mitä olet tehnyt ja miten olet toiminut tässä asiassa. Kiinnostaa kovasti.

Pia:

Tunnen Browderin, koska hän on käynyt Etyjissä puhumassa Magnitskin tapauksesta, ja pari vuotta sitten tapaus oli esillä siellä usein. Browder kävi myös Suomessa, ja olen ollut häneen ja hänen avustajiinsa yhteydessä useaan otteeseen. Tavoitteena oli selvittää rahanpesuvyyhtiä eri maissa liittyen kavallettuihin rahoihin, ja itse asiassa saimmekin selvyyttä.

Tein Magnitski-asiasta kirjallisen kysymyksen ulkoministeri Tuomiojalle syksyllä 2012. Ihailen Browderin sinnikkyyttä ja oikeudentajua, mutta vastaavasti olen tyrmistynyt hyssyttelystä, joka Suomessakin tiettyjen poliitikkojen osalta vallitsi asian tiimoilta. Asiasta voisi puhua enemmänkin, mutta tässä tärkeimmät. Ja tässä vielä linkki kirjalliseen kysymykseeni.

28.3.15

Marketta:

Kuinkas sitä onkaan nostettu 4 vuotta palkkaa ja ilmaisia etuuksia täysin tekemättä mitään ja nyt sitten ollaan kauniin naaman avulla hakemassa lisäaikaa sille. Ollaan ottamassa vähäisinkin toimeentulo pienipalkkaisilta, eläkeläisiltä ja työttömiltä omaan pussiin. Järkyttäviä esityksiä, kun ne eivät koske omaa itseä, ahneus kaikessa ja oman varakkaan lähipiirin tukeminen. Onhan niitä typeriä äänestäjiä toki olemassa, mutta parhainta on tälläkin kertaa jättää se tyhjä lappu. Kansanedustaja kun ei vastuuta tunne missään mielessä, mutta hyvä palkka juoksee.

Pia:

Hei, Marketta! Mistä moinen vihamielisyys? Mitä tarkoitat sillä, että olemme ottamassa vähäisimmänkin toimeentulon pienipalkkaisilta?

En ole kyllä yhtään samaa mieltä. Minulla oli paljon parempi palkka ennen kansanedustajuutta. Ei se ole se syy, miksi haluan jatkaa eduskunnassa. Vaan se, että yritän tehdä niin hyvää politiikkaa kuin osaan. Mutta eivät nämä asiat helppoja ole. Ymmärrän kyllä turhautumisesi, koska ei meidän toimintamme varmaan aina ihan fiksulta näytä. Jaksamista arkeesi kuitenkin!

26.3.15

Niko:

Miten suhtaudut yritysverotukseen ja sen muuttamiseen Viron mallin mukaiseksi? Mitä etuja tai haittoja siitä olisi?

Pia:

Terve, Niko!

Suhtaudun positiivisesti. Sen ensimmäinen vaihehan me ollaan jo toteutettu, kun laskettiin yhteisöveroprosenttia. Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että jos voittoja ei veroteta silloin, kun ne jätetään yritykseen ja kehittämään sen toimia, saamme aikaan lisää kasvua ja työpaikkoja.

Sen haittapuoli on sitten se, että valtion veropuolelta jaa uupumaan satoja miljoonia euroja vuositasolla toteutuksen alkuvaiheessa. Dynaamisten vaikutusten kautta nämä tulisivat kyllä takaisin, mutta riski piilee siinä, että emme tiedä, kuinka kauan siihen menee. Kannatan pikemminkin Suomeen tehtävää Viron mallin sovellutusta tai versiota kuin suoraan yks-yhteen samanlaista mallia kuin Virossa.

25.3.15

Harri:

Terve, mie oon pohojosesta tullu hyvin ylityöllistetty insinöörin retku. Nykynen Frouva assuu Turussa ja juniorit pitkin lappia, tosin kaikilla on kohtuu paikat työ elämässä. Nuorimpaan en saa yhteyksiä. Joskus tuntuu, että äitiä suojellaan vähän liikaa tai äitillä on viranomaisiin nähden valtaa.

No asiaan: yritteliäisyys ja jaksaa tehä mitä pystyy, eikö niin. Mie päätin äänestää naista, pittää lukia sinusta. Mie tykkaan paremmin ihimisestä, joka ei oo hyyssääjä, vaas ohjelman järjestäjä.

Pia:

Harri. Kuulostaa siltä, että olet elänyt aika työntäyteistä elämää. Isät ovat perustaneet erilaisia yhdistyksiäkin sen takia, että he kokevat tulleensa syrjäytetyiksi lastensa elämästä erotilanteessa. Luin äskettäin tutkimuksesta, jossa todettiin, että kun sosiaalityötä tekevistä henkilöistä suurin osa on naisia, he olisivat jotenkin valmiimpia tukemaan naista ja äitiä enemmän kuin miestä.

En tiedä, pitääkö paikkaansa. Nykyään yhä useammalla eroperheen lapsella on kaksi kotia eli asuu molempien vanhempien luona esimerkiksi vuoroviikoin.

15.3.15

Samppa:

Kannatatko pakkoruotsia?

Pia:

Olen sitä mieltä, että meidän tulee siirtyä vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.

Minua harmittaa suunnattomasti se tapa, millä pakkoruotsia vastustavia syyllisestään ruotsivihamielisyydestä. Siitähän ei todellakaan ole kysymys. Käytäntö on vain yksinkertaisesti ajanut pakkoruotsin ohi.

Esimerkkitapauksena voidaan ottaa vaikkapa suomalainen vientimies tai -nainen, joka myy muihin Pohjoismaihin. Hän pystyy puhumaan jotenkuten ruotsalaisen kanssa, ehkä myös norjalaisen kanssa. Mutta sitten kun ollaan tanskalaisen tai islantilaisen kanssa tekemisissä, niin yhteinen kieli ei taatusti ole ruotsin kieli, vaan englanti.

Pakollinen ruotsin opiskelu on pois muiden kielien opiskelusta, mikä lopulta vahingoittaa Suomen kansainvälistymistä. Alueelliset kielikokeilut olisivat jo askel eteenpäin.

18.2.15

Nimimerkki ”eläkeläinen”:

Kyllä minä sen raippaveron pystyn maksamaan, ei se minun elintasoani juurikaan laske. Eninten harmittaa siinä raippaverossa se, että se koskee vain eläkeläisiä, mikä on syrjivää ja siten lain vastaista. Kun maan talous on kuralla, niin ymmärrän, että veroja pitää kerätä ehkä hieman normaalia enemmän, mutta sen pitää olla tasapuolista ja myöskin menoja pitää karsia, muutoin olemme Kreikan tiellä, ellemme jo ole.

Pia:

Kiitos viestistäsi. Vastustan raippaveroa ja haluan, että se poistetaan. Myöskään indeksileikkaukset eivät ole oikein. Valtion pitää olla luotettava sopimuskumppani. Vaikka verotus harmittaa yleisesti ottaen ihmisiä, on verotuksen oltava kokonaisuutena sellaista, että ihmiset, sekä pieni- että isotuloiset ja kaikki siltä väliltä, kokevat tulleensa oikeudenmukaisesti kohdelluiksi.

6.2.15

Henriikka:

Mitä tiedät kehitysvammaisten elämästä?

Pia:
Olen vieraillut joissakin kehitysvammaisten asuntoloissa Espoossa. Perheelle saattaa olla aikamoinen ponnistus saada taisteltua heille kuuluvat tuet omalta kunnaltaan. Monelle se on tullut shokkina, varsinkin kun elämä on muutenkin jo hyvin vaikeaa vamman kanssa.

Henriikka:

Muuttaisitko jotakin ja jos, niin mitä?

Pia:
Muuttaisin palvelun ihmisläheisemmäksi. Meillä lähdetään edelleen liikaa byrokratian ja organisaation ehdoilla. Pitäisi osata asettua sen perheen tai yksilön asemaan, jota kehitysvamma kohtaa. He ovat heikoimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa. Kehitysvammaisia ei myöskään pidä kohdella kaikkia samanlaisina. Kehitysvammoja ja vamman asteita on monenlaisia, joten tuen tarvekin vaihtelee. Perheessä kehitysvammaisen hoitajana toimii monissa tapauksessa omaishoitaja, jonka levosta on myös huolehdittava riittävillä vapaapäivillä, jolloin läheisen saa luotettavaan ja turvalliseen hoitoon omaisen levon ajaksi.

20.1.15

Jukka:

Voisiko kokoomus kannattaa perussuomalaisten esitystä kehitysavusta?

Pia:

Perussuomalaiset ovat ehdottaneet, että kehitysapu lakkautettaisiin ja että se perustuisi vastedes ihmisten tekemiin lahjoituksiin. En kannata tätä, koska se tarkoittaisi käytännössä avun loppumista tai dramaattista pienenemistä. Sitä paitsi sehän on ristiriidassa perussuomalaisten linjauksen kanssa, että pakolaisia pitäisi auttaa heidän omassa kotimaassaan. No mitenkäs sitten autetaan, jos rahaa ei ole? Epäloogista. Kehitysapua voidaan leikata jonkin verran ja sen tuloksellisuutta pitää valvoa paremmin, mutta kokonaan sitä ei pidä lakkauttaa. Meidän pitää myös noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet.

20.1.15

Ella:

Miksi hallitus leikkasi lapsilisiä?

Pia:

Heikossa taloustilanteessa säästöjä tulee etsiä kaikkialta. Lapsilisäleikkauksella valtion menot alenevat 110 miljoonalla eurolla vuodessa. Mediassa lapsilisäleikkauksen suuruutta on reilusti paisuteltu. Tavallisessa kahden lapsen perheessä lapsilisä alenee 213 euroa vuodessa, mutta lapsivähennys kompensoi tätä 200 euroa. Toisin sanoen vaikutus on vain 13 euroa vuodessa, mikä ei varmasti romauta kenenkään taloutta. Kuten Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola on todennut, lapsivähennyksestä hyötyvät eniten pienituloiset palkansaajat, joilla on yksi tai kaksi lasta. Heidän osaltaan lapsivähennys käytännössä kompensoi leikkauksien määrän kokonaan. Esimerkiksi yhden lapsen yksinhuoltajan osalta lapsilisä vähenee yhden euron vuodessa, jos hänen tulonsa ovat alle 3000 euroa kuukaudessa.

12.1.15

Jouni:

Miksi vanhustenhoito on jätetty heitteille, miksi siihen ei löydy mistään rahaa? Ovatko päättäjät ylpeitä siitä, että tilanne on tämä. Haluaisin selvän vastauksen… kaikenlaisiin urheilujuttuihin, keskustakirjastoihin, siihen ja tuohon löytyy tarvittaessa 10 tai 100 miljoonaa…

Pia:
Jouni. Tähän voi antaa pitkän tai lyhyen vastauksen. Ensinnäkin vanhustenhoito ei ole mitenkään yksiselitteisesti huonolla tolalla. Olemme tulleet todella pitkän matkan siitä, missä se oli vaikka 20 vuotta sitten. Esimerkiksi Espoossa olemme halunneet lisätä siihen rahaa joka vuosi. Ei tosin vieläkään tarpeeksi, se on totta. Karkeasti 95 prosenttia vanhuksista haluaa asua kotonaan mahdollisimman pitkään, sen takia rahoja pitää suunnata sinne. Toiseksi, ei ole kysymys pelkästään rahasta, vaan siitä miten asiat organisoidaan. Tällä puolella on vielä paljon osaamattomuutta.

Miksi sitten laitetaan kirjastoon tai urheilujuttuihin rahaa? Päättäjät joutuvat katsomaan, mihin kaikkiin asioihin rahaa tarvitaan, kun kunnilla on satoja eri tehtäviä ja velvoitteita. Rahan käyttö on aikamoista tasapainoilua näiden asioiden kesken. Kuntien on pakko hoitaa niille määritellyt tehtävät. Urheilu ja kulttuuri ovat molemmat ihmisten hyvinvointia ylläpitäviä ja sairauksia ennalta ehkäisevää toimintaa. Sitä paitsi, juuri monet vanhukset ovat kirjastojen suurkuluttajia.

18.12.14

Marita: 

Miksei harmaan talouden työryhmä saa ravintoloita kuriin?

Pia:

Taistelu harmaata taloutta vastaan on ollut hallituksen yksi prioriteeteista. Ohjelmaan on sisältynyt kaikkiaan 22 eri hanketta ja näillä pyritään saamaan 300-400 miljoonan euron arvosta vuosittaisia verotuloja ja takaisinsaatuja rikoshyötyjä.

Ravintola-alan liikevaihdosta pyörii arviolta noin 10 prosenttia harmaan talouden piirissä ja tämä osuus on viime vuosina ollut kasvamaan päin. Työntekijöiden alipalkkaus ja tuotteiden myynti hyvin alhaiseen hintaan ovat yleistyneet. Osa yrityksistä ei tilitä verotuloja valtiolle ja maksaa palkat pimeästi. Alan työehtosopimuksia ei välttämättä noudateta kuten pitäisi. Poliisin tietojen mukaan harmaa talous on yleisintä pizza-kebab-tyyppisissä pikaruokapaikoissa ja keskioluen myyntipisteissä, joissa olutta myydään erityisen halvalla.

Yhtenä esimerkkinä voi pitää kuitinantovelvollisuutta, jota Verohallinto tärkeänä askeleena harmaan talouden torjunnassa. Ruotsissa tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönoton on todettu vähentäneen merkittävästi käteisellä toimivien alojen harmaata taloutta. Tähän liittyen työ- ja elinkeinoministeriö selvitteleekin parhaillaan tarpeellisuutta uudistaa asiaan liittyvää lainsäädäntöä.

Tehtävää siis vielä riittää, mutta töitä tehdään jatkuvasti harmaan talouden nujertamiseksi.

Voit lähettää oman kysymyksesi tai kommenttisi täältä.


Takaisin etusivulle