Sakon muuntorangaistuksen palauttaminen tuo viimeinkin rikoksen uhrin lainsäädännön keskiöön

TIEDOTE
18.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Eduskunta keskusteli eilen sakon muuntorangaistuksen palauttamisesta. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kiittää hallitusta ja oikeusministeri Antti Häkkästä työstä, joka tähtää sakon muuntorangaistuksen palauttamiseen.

”Kun tähän mennessä on voinut päästä kuin koira veräjästä näpistyksen jälkeen, jos ei ole maksanut sakkoaan, niin jatkossa seitsemän samankaltaisen sakkorikoksen jälkeen seuraa vankeusrangaistus”, Kauma sanoo.

Oikeusjärjestelmän kannalta on välttämätöntä, että sakkorangaistuksesta piittaamaton voidaan viime kädessä ohjata vankilaan suorittamaan rangaistus. Kyse ei ole aina vain yksittäisten näpistelijöiden toiminnasta, vaan osassa tapauksia on myös organisoituja piirteitä ja ne muistuttavat järjestelmällistä rikollisuutta.

”Tästä lakimuutoksesta hyötyvät erityisesti kauppiaat, jotka eivät ole tähän mennessä voineet tehdä mitään muuta kuin katsoa bensa- ja kaljavarkaiden tekosia vierestä. Nyt pääsemme viimeinkin parantamaan heidän eli rikosten uhrien asemaa”, Kauma jatkaa.

Ehdotuksella pyritään myös parantamaan päihdeongelmaisten mahdollisuutta saada hoitoa ja sitä kautta saamaan apua elämänsä hallintaan ja juurisyihin, jotka ovat näpistelyn taustalla. ”Vankilaan joutuminen voi toimia eräänlaisena herättäjänä tai pysäyttäjänä”, Kauma sanoo.

Oikeusjärjestelmän uskottavuuden kannalta rikosvastuun on toteuduttava mahdollisimman laajasti. Nykyjärjestelmää on pidetty epäoikeudenmukaisena sellaisissa tilanteissa, joissa toistuvasti sakkorikoksiin syyllistyvää henkilöä ei olla voitu tuomita muuntorangaistukseen. Muuntorangaistuksen pituus määräytyy niin, että kolmea maksamatta olevaa päiväsakkoa vastaa yhden päivän vankeus.

”Tämä on yksi niistä lakiesityksistä, joita kokoomuslainen oikeusministeri Antti Häkkänen esittää vielä tämän eduskuntakauden aikana. Rangaistusten on paremmin vastattava ihmisten oikeustajua”, Kauma päättää.

Lisätietoja:
Pia Kauma
Kansanedustaja
puh. 050 574 6764

Kauma johtaa Etyjin yleiskokouksen vaalitarkkailijoita Bosnia ja Hertsegovinassa

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
4.10.2018

Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) on valittu johtamaan Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen vaalitarkkailijoita Bosnia ja Hertsegovinan vaaleissa 7. lokakuuta. Sunnuntain vaaleissa valitaan maan kolmihenkinen presidenttineuvosto, liittovaltion edustajainhuoneen jäsenet sekä kolmen itsehallintoalueen ja kymmen kantonin lainsäädäntöelimet.

Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston Odihrin asiantuntijat ovat seuranneet vaaleihin valmistautumista Bosnia ja Hertsegovinassa syyskuun alusta lähtien. Vaaliviikonlopuksi maahan matkustaa kaksikymmentä Etyj-maiden kansanedustajaa, jotka hajaantuvat seuraamaan äänestystä ja ääntenlaskentaa eri vaalipaikoille.

”Demokraattinen järjestelmä ei pysy yllä itsestään, vaan edellyttää jatkuvaa vaalimista muun muassa siten, että oikeusvaltion perusperiaatteista pidetään huolta. Vaalit ovat toimivan demokratian perusedellytys. Etyjin tarkkailijat ovat havainnoimassa vaalien toimeenpanon oikeellisuutta ja sitä, noudatetaanko vaaleissa kansainvälisiä standardeja”, Kauma toteaa.

Vaalien jälkeen tarkkailuoperaation johto laatii analyysin vaaleista ja antaa bosniahertsegovinalaisille suosituksensa mahdollisista parantamiskohteista. Heti maanantaina Kauma ja Odihrin ja Etyjin parlamentaarikkojen vaalitarkkailuyhteistyötä koordinoiva Makis Voridis pitävät Sarajevossa lehdistötilaisuuden, jossa he kertovat havainnoistaan.

Kauma on aiemmin osallistunut Etyjin vaalitarkkailuoperaatioihin Yhdysvalloissa ja Valko-Venäjällä. Bosnia ja Hertsegovinassa vaaleihin tuo oman lisänsä maan moniportainen hallintorakenne, joka on perua Bosnian sodan päättäneestä Daytonin rauhansopimuksesta. Vuoden 1995 rauhansopimuksessa haluttiin varmistaa, että kaikki suurimmat etniset ryhmät tulevat tasavertaisesti edustetuiksi ja saavat äänensä kuuluviin poliittisessa päätöksenteossa. Myös kolmehenkisen presidenttineuvoston puheenjohtaja on vuorotellen bosniakki, kroaatti tai serbi. Bosnia ja Hertsegovinan valtiorakenteen vuoksi maassa on eri tasoilla yhteensä lähes kaksisataa ministeriä ja yli seitsemänsataa kansanedustajaa.

”Vaaliuurnille menevien kansalaisten kannalta on välttämätöntä, että vaalit ovat rehelliset, niissä noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita ja että järjestelmään voi luottaa. On hienoa jos omalta osaltaan voi vaalitarkkailijana päästä auttamaan siinä, että ihmisten usko demokratiaan ja sen vaikutuskeinoihin vahvistuu”, Kauma sanoo.

Lisätiedot:

Kansanedustaja Pia Kauma
050 574 6764

Odihrin väliaikaraportti vaalien ennakkoasetelmista:
https://www.osce.org/odihr/elections/bih/397043?download=true

Pääkaupunkiseudun kuntien voitava järjestää joukkoliikenteensä ketterämmin

TIEDOTE
27.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Pääkaupunkiseudun liikenteen toimivuus vaikuttaa päivittäin satojentuhansien suomalaisten arkeen ja työssäkäyntiin. Joukkoliikenteeseen on viime vuosina tehty suuria investointeja, joiden nivomisessa liikennejärjestelmään on ilmennyt puutteita. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on tänään jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen Helsingin seudun liikenteen monopoliin.

”Kun Länsimetro aloitti liikennöinnin syksyllä 2017, useat suorat bussivuorot Espoosta Helsingin Kamppiin lakkautettiin. Esimerkiksi Latokasken alueelta liikkuminen vaikeutui ja matka kaksinkertaistui noin puolesta tunnista 60-70 minuuttiin. Saavutettavuus Helsingin keskustaan on samaa luokkaa kuin Hämeenlinnasta tai Lahdesta”, Kauma avaa ongelmallista tilannetta.

Kauman mukaan HSL:n reagointi ongelmiin on ollut hidasta. Osaan ongelmista on löydetty ratkaisu, kuten se, että Espoonlahdesta Kamppiin on tulossa suoria bussivuoroja lokakuun loppupuolelta alkaen. Pääosin muutokset ovat olleet silti riittämättömiä.

”Uudenaikainen kutsuperusteinen MAAS-palvelu voisi olla ainakin osittainen ratkaisu alueilla, jonne tarvitaan yhteysliikennettä vain osaksi päivää. Ongelma on, että palveluntarjoajista on ollut pulaa. Jos HSL ei kykene ratkaisuja tekemään, on yksi ratkaisu se, että Länsimetroa ja liityntäliikennettä täydentävä suora bussiliikenne kilpailutetaan HSL:n ulkopuolella suoraan Espoon toimesta, mikä edellyttäisi nykyiseen lakiin muutoksia”, Kauma sanoo.

”Päätöksenteossa kyse ei ole ollut pelkästään rahasta, vaan jäykkyydestä ratkaista yksittäisiä linjan osia sen jälkeen, kun koko linjastosta on kilpailutuksen jälkeen tehty päätökset useaksi vuodeksi eteenpäin. Nyt tulisi pikaisesti selvittää, millaisia muutoksia toimintatapoihin, käytäntöihin ja tarvittaessa myös lakiin tulisi tehdä, jotta kunnat voisivat järjestää joukkoliikenteensä mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla”, Kauma päättää.

Lisätietoja:

Pia Kauma
Kansanedustaja
050 574 6764

Lääketieteellinen tutkimus turvattava jatkossakin

TIEDOTE
24.9.2018
Julkaisuvapaa heti

Eduskunnassa alettiin viime viikolla käsitellä valtion talousarviota vuodelle 2019. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kiittää hallitusta erityisesti panostuksesta tutkimukseen ja innovaatioihin. Samalla hän muistuttaa, että esimerkiksi lääketieteellisen tutkimuksen taso on turvattava myös tulevina vuosina.

”Valtion tutkimusrahoitus on aivan perusedellytys sille, että Suomessa voidaan tehdä riittävästi tutkimusta erilaisten sairauksien hoitamiseksi. Valtaosa tärkeistä kliinisen lääketieteen uusista havainnoista ja hoitokäytännöistä pohjaa yksittäisten tutkijoiden ja tutkijaryhmien tuloksiin, joille valtion tutkimusrahoitus on elinehto”, Kauma muistuttaa.

Kauma kiittää hallitusta sen arvovalinnan tekemisestä, että terveydenhuollon yliopistotasoisen tutkimuksen määrärahat pidettiin nykyisellä tasollaan. Hallituksen esittämä määrärahan taso on yhteensä 21 miljoonaa euroa. Määrärahat ovat viime vuosina olleet laskusuunnassa, ja Kauma vaatiikin asian erityistä huomioimista seuraavan vaalikauden aikana.

”Pääsin pari viikkoa sitten tutustumaan Uuteen Lastensairaalaan ennen ensimmäisten pienten potilaiden saapumista. Uusien, toimivien puitteiden lisäksi on tärkeä huomioida myös tutkimus, jotta voimme tarjota jatkossakin ensiluokkaista hoitoa. Valtion tutkimusrahoitus mahdollistaa monien lastentautien, kuten lasten diabeteksen ja lapsille tyypillisten syöpien tutkimuksen ja hoitamisen”, jatkaa Kauma.

Kauman mukaan pidemmän aikavälin tavoitteena ei saa olla vain tutkimusrahojen nykytason turvaaminen, vaan myös kasvattaminen.

”Tutkimustyön arvostuksen täytyy näkyä myös sen palkkauksessa. Tutkimustyössä työskentelevien lääkärien palkkaus laahaa edelleen jäljessä verrattuna esimerkiksi sairaalalääkäreihin. Tutkimus vaatii sekä ajallisia että rahallisia satsauksia, sillä tutkimuksen merkityksen unohtamisella olisi ikävät terveydenhuollolliset seuraukset. Huomispäivän hoito tarvitsee tämän päivän tutkijansa”, Kauma päättää.

Lisätiedot:

Pia Kauma
Kansanedustaja
050 574 6764
pia.kauma@eduskunta.fi

Abortti Argentiinassa – kun Soini leikki tulella

Ulkoministeri Timo Soini sai perjantaina 21.9. odotetusti eduskunnan luottamuksen äänin 100-60. Tyhjää äänesti 18 ja poissa oli 21. Itse äänestin Soinin ja sitä kautta hallituksen koossa pysymisen puolesta. Aborttiäänestys tämä ei ollut missään mielessä, koska abortti on ollut Suomessa laillinen jo vuodesta 1970, eikä tähän oikeuteen olla kajoamassa nytkään.

On tietenkin selvää, että ulkoministeri, joka edustaa virallisesti Suomea maailmalla, ei voi toimia maamme virallisen linjan vastaisesti missään tilanteessa. Soinin osallistuminen virkamatkan aikana abortinvastaiseen tilaisuuteen Kanadassa viime keväänä ei ollut hyväksyttävää. Tuollaiseen matkaan ei voi sisältyä osuutta, jossa edustetaan jotain muuta kuin Suomen hallituksen kantaa. Ministeri on ministeri kesät-talvet 24/7.

Olisin toivonut, että ulkoministeri Soini olisi jo Kanadan-matkan jälkeen saamansa puhuttelun seurauksena pidättäytynyt abortinvastaisten mielipiteidensä ilmaisuista. Mutta ei. Vielä piti kesällä kirjoittaa ”ploki”, jossa hän kehui Argentiinaa hienoksi maaksi, kun Argentiinan senaatti oli äänestänyt abortin laillistamista vastaan.

Tavalliselle tallaajalle ja rivikansanedustajalle vapaa mielipiteen ilmaiseminen sallitaan. Mutta ulkoministerin kohdalla tilanne on jo ongelmallisempi. Kuten oikeuskanslerikin totesi, ”Soinin osallistuminen tilaisuuteen Kanadassa on voinut mahdollistaa virheellisen tulkinnan, että kyse olisi Suomen virallisesta kannasta.”

Samalla pitää kuitenkin muistaa, että Soini ei missään virallisessa tilaisuudessa tai konferenssissa maailmalla ole esimerkiksi pitänyt puhetta tai tuonut esiin kantoja, jotka olisivat olleet ristiriidassa hallituksen politiikan kanssa. Siksi pidin välikysymysmenettelyä Soinin toiminnasta täysin liioiteltuna. Puhuttelu, nuhtelu ja julkinen ryöpytys ovat aivan riittävä opetus – ainakin tässä vaiheessa. Sen tietää jokainen, joka joskus on siihen myllyyn joutunut. Välikysymyksen laatijoiden motiivit liittyivätkin aivan suoraan ensi keväänä pidettäviin eduskuntavaaleihin, joihin erityisesti Sdp valmistautuu jo nousussa olevien gallupien kiilto silmissä. Aihe kuin aihe kelpaa aiheeksi teatteriin, jota kutsutaan hallituksen kaatamiseksi. Hyvin pelattu, demarit, kun katsoo aiheesta syntynyttä mediatilaa – ja monia, jotka ottivat juonenne täydestä!

Kannatan tietenkin aborttioikeutta, vaikka abortti itsessään ei ole mitenkään ongelmaton asia. Onneksi seksuaalivalistus on toiminut ja aborttien määrä Suomessa on tänä päivänä vain puolet siitä, mitä se oli vielä 1970-luvulla.

Argentiina kun jo tuli mainittua, niin on hyvä tietää, että latinalaisen Amerikan maista vain kolmessa on abortti sallittu ilman rajoituksia. Näitä ovat Kuuba, Uruguay ja Guyana. Monissa maissa raskaudenkeskeytys on sallittu vain, jos sikiöllä on epämuodostuma, äidin terveys on vaarassa tai raskaus on tullut raiskauksen seurauksena. Kokonaan kielletty abortti on esimerkiksi Dominikaanisessa tasavallassa ja Nicaraguassa. Abortista voi joutua vuosiksi vankilaan, ja nainen voi saada rangaistuksen jo siitä, että edes epäillään, että hänelle on tehty abortti.

Lainvastaisuus ei tarkoita sitä, ettei abortteja siellä silti tehtäisi. Paremmin toimeentulevat naiset saattavat kirjautuvat sairaalaan, mutta virallisiin papereihin tulee merkinnäksi jotain aivan muuta, kuten se että kyse on ollut umpilisäkkeen poistosta. Huonommin toimeentulevat joutuvat turvautumaan abortintekijöihin, joiden menetelmät eivät aina kestä päivänvaloa. Kaikkein köyhimpien tilanne on luonnollisesti kaikkein kehnoin. Kaikkiaan maailmassa on arvioitu kuolevan 47000 naista vuosittain epäonnistuneiden aborttien seurauksena.

Latinalaisessa Amerikassa on katolisella kirkolla edelleen vahva asema, ja kielteinen kanta aborttiin tulee sitä kautta. Kirkon luomat epäviralliset normit ovat hyvin syvällä yhteiskunnassa. Nainen ei ole samalla arvostuksen tasolla miehen kanssa monissa muissakaan asioissa, ja monet naiset ikävä kyllä itsekin siirtävät alistamisen traditiota omille lapsilleen. Lainsäätäjien on vaikea ohittaa uskonnon kautta tulevaa sosiaalista painetta, ja siksi lakien muuttaminen on hidasta. Tämä taas selittää ainakin osan siitä, miksi Argentiinassakin vielä kesällä päädyttiin kielteiseen kantaan. Siihen josta Soinikin niin iloitsi.

Suomen korkeimpien kansainvälisten lähettiläiden tulee ymmärtää, miten syvälle yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttavasta asiasta puhutaan, kun puhutaan naisten oikeudesta aborttiin. Siksi koen, että ulkoministeri Soini leikki tulella osallistuessaan kynttilätilaisuuteen Kanadassa ja iloitessaan abortin vastustajien voitosta Argentiinassa. Tällä kertaa ulkoministerin sytyttämä tulipalo saatiin sammumaan, mutta liekkiä ei saa jättää kytemään. Uuden palon sammuttamiseen ei todennäköisesti koko palokunta enää suostu.

Irakin kanssa saatava aikaan turvapaikanhakijoiden palautussopimus

TIEDOTE
2.9.2018
Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma, Pauli Kiuru, Markku Eestilä, Jukka Kopra ja Kari Tolvanen ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen Irakin kanssa neuvoteltavasta turvapaikanhakijoiden palautussopimuksesta. Kansanedustajien mukaan Suomen ulkoministeriön tulisi edellyttää Irakilta vahvemmin kansainvälisten pelisääntöjen noudattamista. Valtioneuvoston kanslia on viime viikolla tiedottanut myös suurlähetystön perustamisesta Bagdadiin lähes 30 vuoden tauon jälkeen.

”Vuonna 2015 Suomeen saapui yhteensä 32 500 turvapaikanhakijaa, joista irakilaisia oli 20 500. Heistä noin puolet sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Irakin kohdalla kielteisen päätöksen saaneiden palauttaminen on takkuillut, sillä Irak ei ole riittävän halukas ottamaan takaisin kansalaisiaan, joilla ei ole Suomessa laillista lupaa oleskelulleen”, avaa kirjallisen kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Pia Kauma.

”Suomen tulee edellyttää Irakilta kansainvälisten pelisääntöjen noudattamista, etenkin kun Suomi tekee Irakissa merkittävää työtä talouden ja elinolosuhteiden parantamiseksi. Vuonna 2019 suoraa taloudellista tukea on tarkoitus antaa esimerkiksi ulkoministeriöltä ja puolustusministeriöltä yhteensä noin 25 miljoonaa euroa”, jatkaa Pauli Kiuru.

”Valtiovarainvaliokuntakin on todennut talousarviomietinnössään joulukuussa 2017, että kielteisen turva-paikkapäätöksen saaneen jääminen Suomeen päätöksestä huolimatta rapauttaa järjestelmää ja sen uskottavuutta sekä lisää sisäisen turvallisuuden riskejä”, Markku Eestilä muistuttaa.

”On ongelmallista ja vaikeasti perusteltavissa, jos maa kieltäytyy ottamasta takaisin omia kansalaisiaan ja samaan aikaan edellyttää kansainvälistä apua. Siksi Suomen tulisi miettiä avun ehdollistamista tai vastavuoroistamista yhdessä muiden EU-maiden kanssa”, Jukka Kopra toteaa.

”Erityisen merkityksellistä on sitouttaa Euroopan unionin suuret maat ongelman ratkaisemiseen, jotta toivottu tulos saadaan aikaan. Palautussopimus tarvitaan, ja Irakin, samoin kuin muiden maiden, tulee noudat-taa yhdessä sovittuja pelisääntöjä”, sanoo Kari Tolvanen.

”Myös suurlähetystön uudelleenperustaminen antaa nyt hyvän mahdollisuuden käydä Irakin kanssa aktiivista dialogia sekä tehdä yhteistyötä suunnitelmallisesti. Maiden kahdenvälisellä suhteella ja kaupallisella yhteistyöllä on parhaat edellytykset onnistua, kun molemmat osapuolet ymmärtävät toistensa lähtökohdat ja noudattavat yhdessä solmittuja sopimuksia”, Pia Kauma päättää.

Lisätietoja:

Pia Kauma, p. 050 574 6764
Pauli Kiuru, p. 09 432 3071
Markku Eestilä, p. 09 432 3016
Jukka Kopra, p. 09 432 3082
Kari Tolvanen, p. 09 432 3182

Tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen oikea ratkaisu


TIEDOTE 

30.8.2018

Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kiittää hallitusta budjettiriihessä päätetyistä satsauksista tutkimukseen ja innovaatioihin. Kauma näkee, että Suomessa etenkään pienten ja keskisuurten yritysten vienti ei ole riittävällä tasolla, mutta budjettiriihessä päätetyillä toimenpiteillä tavoite pk-yritysten viennin kaksinkertaistamisesta vuoteen 2020 mennessä on askeleen lähempänä.



”Yli 100 miljoonan euron panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin mahdollistavat sen, että Suomen vientiä päästään vauhdittamaan riittävälle tasolle. Erityisesti Business Finlandin kautta tehtävät panostukset yritysten kansainvälistymiseen ovat tervetulleita. Suomi on innovoinnin ykkösmaita, mutta meillä on jo pidempään ollut haasteita kaupallistamisen ja kansainvälistymisen kanssa”, toteaa Kauma.



Business Finlandin avustusvaltuuksiin tehdään 69 miljoonan euron tasokorotus ja Business Finlandin kansainvälistymisen, viennin ja investointien edistämiseen lisätään 8 miljoonaa euroa.



”Usein arvioidaan, että innovaation markkinoille saattamiseen menee vähintään yhtä paljon rahaa kuin sen kehittämiseen. Paraskaan tuote ei hyödytä ketään, jos kukaan ei kuule siitä. Kaupallistaminen vaatii Suomelta kunnianhimoisia tukitoimenpiteitä tulevina vuosina. Budjettiriihen päätökset ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan”, Kauma kiittelee.



”Kaiken kaikkiaan hallituksen viimeinen budjetti on tasapainoinen kokonaisuus, joissa niukkoja resursseja kohdistetaan juuri sellaisiin paikkoihin, joihin niitä tässä tilanteessa pitääkin kohdistaa. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan paras turva nyt ja tulevaisuudessa on, että maassa innovoidaan ennakkoluulottomasti ja että innovaatioita myös kyetään viemään tehokkaasti maailmalle”, Kauma päättää.

Lisätietoja:



Pia Kauma

Kansanedustaja

050 574 6764

Suorat bussilinjat takaisin

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylä-lehdessä 25.8.2018.

Julkisen liikenteen matka-aika Latokaskesta Kamppiin on jopa yli kaksinkertaistunut sen jälkeen, kun Länsimetro alkoi liikennöidä. 20 kilometrin taittamiseen kuluu nyt 60-70 minuuttia, kun siihen aikaisemmin kului puolisen tuntia. Saavutettavuus Helsingin keskustaan on samaa luokkaa kuin Hämeenlinnasta tai Lahdesta! Monet ovat joutuneet hankkimaan kakkosauton, ja osa harkitsee muuttoa alueelta. Mutta miten käy asuntojen arvon alueella, joka on muuttunut yhtäkkiä pussinperäksi? Onko tämä asukas- ja ympäristöystävällinen Espoo?

Valitettavasti Latokaski ei ole ainoa. Myös esimerkiksi Haukilahdesta Kamppiin kulkemiseen käytetty matka-aika on kaksinkertaistunut, ja bussilinjaa on perätty takaisin (LV 27.6.) Läntisestä ja keskisestä Espoosta löytyy monia katvealueita, joista liikkuminen on hyvin hankalaa.

Osaan ongelmista on löydetty ratkaisu, mutta muutokset ovat olleet hitaita ja riittämättömiä. Espoolaiset ovat jääneet vähemmistöön, kun Helsingin seudun liikenteestä vastaavassa kuntayhtymässä eli HSL:ssä on tehty päätöksiä. On syntynyt vaikutelma, että enemmän kuin rahasta, kyse on ollut haluttomuudesta ratkaista ongelmia.

Jo Länsimetrosta päätettäessä tiedettiin, ettei se missään tapauksessa voi toimia liikenneratkaisuna kaikille espoolaisille. Suoria, nopeita bussiyhteyksiä erityisesti ruuhka-aikoina on palautettava. Myös turvallisuuden kannalta on järkevää pitää yllä monia yhteyksiä, ettei mahdollisessa kriisitilanteessa koko liikenne lamaannu. Näin toimitaan myös muissa maissa.

Jos HSL ei kykene ratkaisuja tekemään, on mietittävä bussiliikenteen ottamista Espoon omiin käsiin ja sitä, millaisin edellytyksin sen voisi tehdä. Toivon pikaisia päätösesityksiä kaupunginvaltuustolle, jotta pääsemme ratkaisemaan ongelmat.

Pia Kauma
Kaupunginvaltuutettu (Kok.)
Kansanedustaja
Espoo

Kuka huolehtii nuoren turvallisuudesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta työpaikoilla?

Jokunen viikko sitten nousi uutisotsikoihin Classic Pizza –niminen yritys ja se, onko siellä nuorten työsopimuksia noudatettu lain kirjaimen ja hengen mukaan. Tällaisissa uutisissa täytyy aina olla tarkkana, kuinka suurelta osin kyse on oikeutetuista huolista vai vain joistakin yksittäistapauksista. Tai peräti siitä, että harmistuneet kilpailijat vain negatiivisen julkisuuden kautta yrittävät mustamaalata menestyvän yrittäjän mainetta. Kriittinen lehdenlukija toki ymmärtää, että asiat eivät aina ole ihan yksiselitteisiä ja että kaikkia yksityiskohtia ei yksityinen työnantajakaan voi kertoa julkisuuteen.

Olen omien parikymppisten lasteni kanssa käynyt jo monena vuonna keskustelua siitä, mitä he ja heidän ystävänsä ovat työ- ja kesätyöpaikoissaan kokeneet. Monet työnantajat toimivat hyvin ja asiallisesti, mutta onpa esiin noussut niitäkin, jotka nostavat toimintatavoissaan karvat pystyyn. Riittäviä ruokailutaukoja ei ole, työvuoroja hoidetaan liian pienellä henkilömäärällä ja palkanmaksua pitää odottaa liian pitkään. Esimiestaidot ovat monin paikoin aivan hakusessa, ja lusmujen työntekijöiden annetaan kuormittaa ja torpedoida muiden töitä aivan liian kauan.

Nuorten työehtoihin ja jopa työturvallisuuteen liittyvät kysymykset nousevat esiin erityisesti kesäisin, kun moni nuori kerryttää ensimmäisiä kokemuksiaan työelämästä erilaisten kesätöiden kautta. Onko julkisuuteen nousseissa työnantajissa kyse vain yksittäistapauksista vai mikä on tilanne nuorten työpaikoilla laajemmin ottaen? Ja nostavatko nuorten kesätyöpaikat vain esiin epäkohdat, joita vallitsee laajemmin koko toimialalla myös muiden kuin nuorten osalta?

Muutaman puhelinsoiton jälkeen kävi ilmi, että esimerkiksi kesällä 2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat valvoivat noin kuuttakymmentä työpaikkaa, joissa työskentelee nuoria kesätyöntekijöitä. Viidenneksellä valvotuista työpaikoista todettiin puutteita palkan määrässä tai vuosilomapalkan maksamisen ajankohdassa. Työterveyshuolto puuttui puolelta tarkastetuista työpaikoista. Lisäksi epäselvyyksiä havaittiin työvuoroluettelojen laatimiseen liittyvistä pelisäännöistä.

Eteläsuomalaisiin ravintola-alan yrityksiin tehdyissä tarkastuksissa vuonna 2015 ja 2016 yhteensä 169 jäi kiinni liian pienen palkan maksamisesta. Tarkastuksissa toimintaohjeita tai kehotuksia saaneista useampi kuin joka kymmenes ravintola maksoi työntekijöilleen liian vähän palkkaa. Lisäksi tarkastuksissa löydettiin muun muassa luvatonta työvoimaa ja vaarallisen korkeita työskentelylämpötiloja.

Ravintola-alan lisäksi myös rakennusala on toimiala, jonne nuoret pääsevät suhteellisen helposti töihin. Siinä mielessä myös sitä kannattaa hiukan tutkia. Kävi ilmi, että maaliskuussa 2015 Helsingin poliisilaitos ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue tekivät valvontaiskun yhteensä 25 Helsingissä sijaitsevalle rakennustyömaalle. Tuolloin havaittiin, että viikonloppuisin monilla työmailla ei ollut lainkaan työmaajohtoa paikalla, ja yhdellä työmaista havaittiin korkealla tapahtuvaa työskentelyä ilman asianmukaisia putoamissuojia. Myös työmaiden sähköjärjestelyissä puutteita, joiden takia sähköiskun vaara oli tavallista suurempi.

On sanomattakin selvää, että lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan tulee olla sellaisella tasolla, ettei kenenkään, mutta varsinkaan työelämässä kokemattomien nuorten työehtoja tai työturvallisuutta voi kiertää porsaanreikien avulla. Ensimmäisten työkokemustensa perusteella nuori muodostaa käsityksensä siitä, millaista työnteko on. Erityisesti rakennusalalla ja teollisuudessa pitäisi olla hyvin tiedossa, että lopputuloksen laatu on suorassa seuraussuhteessa työturvallisuuden noudattamiseen.

Kaikki vastuu ei ole tietenkään vain työnantajilla, vaan kodeissa ja kouluissa tulisi käydä nykyistä tarkemmin läpi työsopimuksen solmimiseen ja noudattamiseen liittyviä kysymyksiä. On tärkeää oppia tunnistamaan työelämässä sekä oikeutensa että velvollisuutensa.

Tämän päivän nuoret elävät monin tavoin turvallisemmassa maailmassa kuin meidän vanhempamme tai isovanhempamme aikoinaan. Toistaalta heiltä myös edellytetään työelämässä olemista paljon pitempään. Jos 70-vuotiaana vielä pitää jaksaa puurtaa, on työelämän jo alusta saakka kyettävä tarjoamaan oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Jos tuntee olonsa hyväksikäytetyksi tai vähätellyksi jo työelämän alkutaipaleella, on sillä pitkät jäljet eteenpäin.

Sen laskun maksamiseen osallistumme tavalla tai toisella me kaikki.

Nuorten työehtojen ja työturvallisuuden toteutuminen turvattava

TIEDOTE 23.8.2018
Vapaa julkaistavaksi heti

Nuorten työehtoihin ja työturvallisuuteen liittyvät kysymykset nousevat esiin erityisesti kesäisin, kun moni nuori kerryttää ensimmäisiä kokemuksiaan työelämästä erilaisten kesätöiden kautta. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma peräänkuuluttaa jämäkämpää puuttumista todettuihin epäkohtiin. Hän on tänään 23.8.2018 jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

”Esimerkiksi kesällä 2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat valvoivat noin kuuttakymmentä työpaikkaa, joissa työskentelee nuoria kesätyöntekijöitä. Viidenneksellä valvotuista työpaikoista todettiin puutteita palkan määrässä tai vuosilomapalkan maksamisen ajankohdassa. Työterveyshuolto puuttui puolelta tarkastetuista työpaikoista. Lisäksi epäselvyyksiä havaittiin työvuoroluettelojen laatimiseen liittyvistä pelisäännöistä”, Kauma luettelee.

”Lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan tulee olla sellaisella tasolla, ettei nuorten työehtoja tai työturvallisuutta voi jättää noudattamatta tai kiertää erilaisten porsaanreikien avulla. Ensimmäisten työkokemustensa perusteella nuori muodostaa käsityksensä siitä, millaista työnteko on”, Kauma muistuttaa.

Kansanedustajan mukaan myös kasvatuksella on oma roolinsa tilanteen parantamiseksi.

”Sen lisäksi, että lakien ja valvonnan on oltava ajan tasalla, tulisi myös kodeissa ja kouluissa käydä nykyistä tarkemmin läpi esimerkiksi työsopimuksen solmimiseen ja noudattamiseen liittyviä kysymyksiä. On tärkeää, että nuoret oppivat tunnistamaan työelämässä sekä oikeutensa että velvollisuutensa”, päättää Kauma.

Lisätietoja:

Pia Kauma
Kansanedustaja
050 574 6764