Haatainen ja Kauma: Koulutus ja tasa-arvo avaimet Sahelin kehitykseen

Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen ja kansanedustaja Pia Kauma (kok.) edustivat Suomea torstaina 13. joulukuuta Ranskan kansalliskokouksen järjestämässä parlamentaarisessa Sahel-huippukokouksessa. Tapaamiseen osallistui viiden Sahelin alueen valtion sekä niiden eurooppalaisten yhteistyömaiden parlamenttien puhemiehiä ja kansanedustajia. Kokouksen tarkoituksena oli etsiä keinoja pysyvään rauhaan ja yhteiskunnalliseen vakauteen Burkina Fason, Nigerin, Malin, Mauritanian ja Tšadin muodostamalla Saharan eteläpuolisen Afrikan alueella.

Sekä Haatainen että Kauma kertoivat puheenvuoroissaan, miten Suomi kehittyi sisällis- ja muista sodista huolimatta nykyiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi alle sadassa vuodessa. Kumpikin näki tasa-arvon ja koulutuksen olleen avainasemassa.

”Kaikki Suomen kansalaiset, naiset mukaan lukien, saivat oikeuden äänestää ja olla ehdolla vaaleissa jo ennen kuin Suomesta tuli itsenäinen valtio. Kestävää rauhaa ja turvallisuutta ei voi saavuttaa, jos toinen puoli väestöstä jätetään yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulkopuolelle”, Haatainen totesi.

”Vuonna 1921 säädettiin yleinen oppivelvollisuus, joka koski sekä poikia että tyttöjä. Näen sen käännekohtana, jonka jälkeen naisten osuus työvoimasta ja korkea-asteen koulutuksesta alkoi kasvaa nykyisiin mittoihinsa. Pieni kansakunta ei voi hukata yhtään lahjakkuutta”, Kauma mainitsi.

Molemmat toivat esiin myös Suomen tukevan ulkopolitiikassaan naisten roolin vahvistamista rauhanvälityksessä ja –neuvotteluissa.

”Liberia on erinomainen esimerkki siitä, miten naisjärjestöjen sinnikäs työ sotivien osapuolten saamiseksi neuvottelupöytään toi lopulta tulosta ja kun rauhansopimuksen jälkeen maassa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit, Afrikan ensimmäiseksi naispresidentiksi tuli valituksi Ellen Johnson Sirleaf”, Kauma sanoi.

Varapuhemies Haatainen kertoi puheenvuorossaan myös sosiaalisen luottamuksen merkityksestä yhteiskuntien rakentumiselle. Pohjoismaiden kokemusten pohjalta se, että ihmiset luottavat sekä toisiinsa että viranomaisiin, edistää niin taloudellista kuin yhteiskunnallistakin kehitystä.

”Jos pohjoismaisesta menestystarinasta olisi käsikirja, siinä olisivat ainakin seuraavat kappaleet: avoimuus, läpinäkyvyys ja korruption kitkeminen kaikissa muodoissaan, koulutukseen panostaminen, työttömyyden vähentäminen, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja hyvinvointimalli, joka estää yhteiskunnallisen luokkajaon”, Haatainen hahmotteli.

Haatainen nosti esiin myös suomalaisen metsäalan osaamisen ja toivoi, että sitä hyödynnettäisiin kamppailussa aavikoitumista ja kuivumista vastaan, sekä presidentti Tarja Halosen työn YK:n aavikoitumissopimuksen hyvän tahdon lähettiläänä.

Sahelin aluetta ovat nopean väestönkasvun, kuivuuden, köyhyyden ja nälänhätien lisäksi koetelleet poliittiset kriisit kuten Malin vuoden 2012 sotilasvallankaappaus ja sitä seuranneet levottomuudet. Ääri-islamilaiset järjestöt, terroristit ja muu rikollisuus tekevät alueesta asukkailleen turvattoman. Ranskan ja muiden EU-maiden tavoitteena on vakauttaa aluetta niin, ettei sieltä lähtisi liikkeelle uutta siirtolaisaaltoa kohti Eurooppaa.

Kansanedustaja Pia Kauma Ranskan kansalliskokouksen järjestämään SAHEL-huippukokoukseen

Tiedote 12.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma osallistuu Ranskan kansalliskokouksen järjestämään parlamentaariseen huippukokoukseen Pariisissa 13. joulukuuta. Kokouksessa käsitellään Sahelin alueen tilannetta.

”Sahel on kuiva ja kuuma Afrikan poikki kulkeva vyöhyke Saharan eteläpuolella. Aluetta vaivaavat lukuisat ongelmat. Näitä ovat väkivaltaiset ääriliikkeet, työttömyys, ihmisoikeusrikkomukset, ilmastonmuutoksen ongelmat ja järjestäytynyt rikollisuus”, Kauma sanoo.

Kauma tulee käyttämään kokouksessa puheenvuoron. Yhtenä tärkeänä asiana Kauma nostaa esille naisten oikeudet, tasa-arvon toteutumisen ja kestävän kehityksen Sahelin-alueella.

”Ilman naisten osallistumista ja oikeuksia ei synny kestävää rauhaa, eikä ilman kestävää rauhaa ole kestävää kehitystä”, toteaa Kauma.

Huippukokous on tärkeä, koska ilmastonmuutos tulee vaikeuttamaan entisestään Afrikan maiden elinolosuhteita. Tämä yhdessä valtaisan väestönkasvun kanssa johtaa siihen, että yhä useammat aikuisikään saapuvat henkilöt tulevat hakeutumaan Eurooppaan ja maahanmuutto kasvaa, kun lähestymme 2030-lukua.

”Pidän tärkeänä, että Euroopan unionin jäsenmaat yhteistyössä pureutuvat nimenomaan juurisyihin, ja auttavat näitä maita selviytymään paremmin tulevaisuuden haasteista”, jatkaa Kauma.

Yksi merkittävä asia on naisten asema ja mahdollisuus koulutukseen ja työntekoon, tyttöjen lisääntymisterveys ja sitä kautta väestönkasvun hillitseminen. Myös rauhanprosessiin on saatava naiset mukaan tasavertaisesti miesten kanssa. Mahdollisuus koulutukseen ja omiin tuloihin mullistaa naisen elämän. Kun naiset saavuttavat taloudellisen itsenäisyyden, he pystyvät paremmin tekemään päätöksiä myös ihmisarvostaan, turvallisuudestaan ja hyvinvoinnistaan.

”Siksi naisten kokemus ja asiantuntemus on hyödynnettävä kestävän rauhan ja vakaan yhteiskunnan rakentamisessa. Emme voi jättää tätä potentiaalia käyttämättä”, päättää Kauma.

Lisätiedot:
Pia Kauma, puh. 050 574 6764

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauman mielestä lasten etu on unohdettu keskustelussa päivähoito-oikeuden rajaamisesta.

Tiedote 5.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisessa laki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lapsen varhaiskasvatusoikeus kokopäiväisestä 20 tuntiin viikossa, mikäli lapsen huoltajat eivät työskentele kokoaikaisesti, opiskele päätoimisesti tai toimi yrittäjänä. Käytännössä lapsi on päiväkodissa joko päivittäin neljä tuntia tai osan viikosta. Kansanedustaja Pia Kauman mukaan rajaaminen on järkevää, sillä se antaa esimerkiksi kunnille lisää joustovaraa palveluiden järjestämisessä.

”Rajaaminen antaa kunnille enemmän joustovaraa, ja 20 tuntia viikossa on aivan riittävä määrä päiväkodissa olemista pienelle lapselle. Onhan se kuta kuinkin sama määrä kuin ekaluokkalaisen viikkotuntimäärä koulussa. Se riittää mainiosti lapselle tärkeiden sosiaalisten ja muiden taitojen oppimiseen”, toteaa Kauma.

SDP ja vihreät haluavat poistaa kunnilta mahdollisuuden rajata päivähoito-oikeutta, vaikka tuoreesta perhebarometrista selviää, että reilusti yli puolet vastaajista kannatti toteutettua päivähoito-oikeuden rajausta. Vain viidennes vastaajista oli aiemman kaltaisen rajaamattoman subjektiivisen päivähoidon kannalla.

”Silloin kun vanhemmat opiskelevat tai ovat täysipäiväisesti työelämässä, lapset saattavat joutua viettämään jopa 8-10 tuntisia päiviä päiväkodeissa, johtuen jo pitkistä etäisyyksistä ja niihin käytettävästä ajasta työpaikan, kodin ja päiväkodin välillä. Lapsen etu kuitenkin on se, että päivät eivät muodostu liian pitkiksi, silloin kun siihen suinkin on mahdollisuus”, toteaa Kauma.

Lapsilla tulee olla oikeus myös aikaan vanhempien ja muun perheen parissa.Vanhempia pitäisi kannustaa yhdistämään joustavasti työtä ja perhe-elämää eli osapäivätyötä, yksilöllisiä ratkaisuja ja työajan joustoja.

Kunnat taas tarvitsevat joustavuutta. Ja sitä lainsäätäjä on rajoittamisen kautta tarjonnut, sillä halutessaan lisää hoitoaikaa voi hakea perustellusta syystä.

On myös muistettava, että päivähoito on kallista etenkin pienimpien lasten kohdalla. Esimerkiksi Espoossa alle 3-vuotiaan päivähoito maksaa noin 16 300 euroa vuodessa, josta lapsen vanhemmat kustantavat noin 15 prosenttia. ”Aika iso lasku jää siis maksettavaksi veronmaksajalle. Jos sama lapsi on kotihoidossa, on kustannus noin puolet tästä”, jatkaa Kauma.

Teknologian kehitys menee siihen suuntaan, että tulevaisuudessa yhä useampi kunta ottaa mahdollisesti käyttöönsä kuukausittaiseen tuntimäärään perustuvan laskutuksen. Itse asiassa tällaista teknologiaa on jo saatavilla. Kehityksen ansiosta kukin perhe voi nykyistä paremmin arvioida lapsen ja perheen todellisen tarpeen päivähoidolle ja mitä se heille maksaa.

Tuntuu, että yhteiskuntaa kehitetään nykyään pelkästään kovien arvojen, työelämän ja aikuisten näkökulmasta. ”Kuka kysyisi vaihteeksi, mikä on lapsen etu tässä kaikessa?”, päättää Kauma.

Lisätietoja:
Pia Kauma, puh. 050 574 6764

Kokoomuksen Kauma ja Eestilä kirjallisessa kysymyksessään: Kotimainen kala takaisin suomalaisiin ruokapöytiin!

Tiedote: 28.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Markku Eestilä kysyvät hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta paikallisten aluehallinto- ja elinkeinotoiminnan viranomaisten lupamenettely saataisiin yhdenmukaiseksi, ja kotimainen kalankasvatus sitä kautta paremmin vastaamaan kysyntää?

Kalan kysyntä on Suomessa kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana. Suomalaiset haluavat syödä kotimaista kalaa, mutta vain 20 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista.

”Kotimaisen kalan käyttö on romahtanut, vaikka kalan kysyntä on kaksinkertaistunut”, Kauma ja Eestilä huomauttavat.

Valtaosa suomalaisista syö kalaa, ja heistä enemmistö haluaa syödä enemmän nimenomaan kotimaista kalaa. Tästä huolimatta tuomme suurimman osan kalastamme ulkomailta.

”Suomella olisi erinomaiset olosuhteet kestävään kalankasvatukseen. Puhtaat vesistöt, tuotannonvastuullisuus ja raaka-aineen terveellisyys ovat kilpailutekijöitä myös ulkomaankaupassa”, jatkaa Kauma.

Vielä 1990-luvun alussa Suomessa kasvatettiin 20 miljoonaa kiloa lohikalaa. Nykyisin Suomessa kasvatetaan enää noin 12 miljoonaa kiloa kirjolohta vuodessa. Lohikaloja tuodaan Suomeen Norjasta ja Ruotsista lähes 37 miljoonaa kiloa vuodessa.

Kalanviljelyn vaikutus ympäröivään luontoon on aina arvioitava tarkasti. Onkin hyvä huomata, että ympäristövaikutukset ovat nykyään selvästi pienemmät verrattuna aiempiin vuosikymmeniin.

”Kalankasvatuksen lupia myönnetään kuitenkin tätä nykyä niukasti ja lupien myöntämiskäytännöt ovat joiltain osin epäjohdonmukaisia ja ylivarovaisia”, toteavat Kauma ja Eestilä.

”Siksi viranomaisilla olisi edellytyksiä suhtautua avoimemmin uusiin kalanviljelyhankkeisiin etenkin silloin, kun ne perustuvat uuden sukupolven ympäristöystävällisiin rehuihin, monitorointiin uusista kalanviljelyalueista ja uusiin menetelmiin”, päättää Eestilä.

Lisätietoja:
Pia Kauma, puh. 050 574 6764
Markku Eestilä, puh. 09 432 3016

Kokoomuksen Kauma: Ei pakkokiintiöitä perhevapaisiin, vaan aitoa valinnanvapautta

Tiedote 27.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma painottaa valinnanvapautta perhevapaiden käytössä. Eilen julkaistun Väestöliiton kyselyn mukaan suomalaiset perheet haluavat jatkossakin päättää itse perhevapaidensa käytöstä.

”Nykypäivänä perheiden tilanteet ovat hyvin erilaisia. Tästä johtuen perheissä on paras asiantuntijuus päättää, kumpi vanhemmista on kotona lapsen kanssa ja kuinka kauan”, Kauma sanoo.

Kyselyn mukaan suomalaiset ovat tyytyväisiä nykyiseen malliin, jossa vanhemmat voivat vapaasti päättää, kumpi vanhemmista käyttää perhevapaat. Nykymallia kannatti kyselyssä ainakin jossain määrin 79 prosenttia naisista ja 68 prosenttia miehistä.

”Perhevapaiden uudistuksessa on tärkeää huomioida vanhempien toiveet. Ei pakkokiintiöiden lisäämistä, vaan aitoa valinnanvapautta”, Kauma toteaa.

Väestöliiton kysely kertoo vastaajien olleen lähes yksimielisiä siitä, että perheiden tulee voida itse päättää vapaasti ja joustavasti perhevapaiden käytöstä. Kysely osoittaa, että kiintiöitä ei tarvita ja kaikenlainen pakko koetaan epämielekkäänä.

”Viime aikoina on puhuttu väestökadosta ja siitä, etteivät nuoret parit halua enää lapsia. Kyse on elämäntavan ja osittain myös arvojen muutoksesta, johon tulee vastata siten, ettei vanhemmuudesta rakenneta liian ongelmallista. Lapsista voi puhua myös myönteiseen sävyyn ja siitä, mitä kaikkea elämässä voi tehdä siitä huolimatta ja ehkä jopa sen ansiosta, että on pieniä lapsia”, Kauma sanoo.

Joustavuus vanhempainvapaiden järjestämisessä on tärkeää. Siis se, että perheet saavat itse suunnitella oman työ- ja perhe-elämänsä yhdistämisen. Osa-aikatyön yhdistäminen lapsen hoitoon on yhä tärkeämpää.

”Hoitovapaiden järjestäminen pidemmälle aikavälille kuin nykyään on myös toivelistalla. Esimerkiksi silloin, kun lapsi aloittaa koulun tai on jokin elämänmuutos meneillään, johon tarvitaan aikaa lapsen kanssa. Tärkeä perusperiaate vanhempainvapaissa on joustavuus”, Kauma päättää.

Lisätietoja:

Pia Kauma, puh. 050 574 6764

Kokoomuksen Kauma: Liikuntayrittäjien arvonlisäveron tasaus tuo kaikki liikuntamuodot samalle viivalle

Tiedote 20.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho totesi tänään valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon yhteydessä, että liikuntayrittäjien arvolisävero-tasot tasataan. Arvolisävero-tasojen tasaamisen tavoitteena on malli, jossa nollaveroluokkaan kuuluvien terveys- ja hyvinvointipalveluiden lisäksi käytössä olisi vain yksi kaikki liikuntapalvelut kattava arvonlisäverokanta, jonka taso olisi liikuntaharrastusta kannustava. Asiasta tullaan käynnistämään selvitys.

”Pidän ehdotusta erittäin tervetulleena. Ehdotus selkeyttää ja helpottaa yrittäjien arkea ja takaa sen, että yhä suurempi osa pääsee harrastuksien piiriin.”, Kauma toteaa.

Aikaisemmin tilanne on ollut yrittäjän kannalta vaikea ja epälooginen. Monet liikuntapalveluiksi katsotut harrastukset onkin katsottu opetustoiminnaksi, jolloin niitä koskee 24 prosentin arvonlisävero alemman 10 prosentin sijaan.

”Suomi ja suomalaiset pitää saada liikkumaan. Liikunnalla on merkittävä myönteinen vaikutus väestön kokonaisvaltaiselle terveydelle ja hyvinvoinnille. Kiristyvä arvonlisäverotus rasittaa alan yksityisiä ja julkisia toimijoita ja estää samalla liikunnan harrastamista”, Kauma sanoo.

Tällä hetkellä verottajan ohje kertoo, että palvelun sisältö määrittää, katsotaanko myynti alennetun verokannan alaiseksi vai ei. Epäselvän alv-ohjeistuksen takia yrittäjät ovat joutuneet hakemaan verottajalta ennakkoratkaisuja laji lajilta.

”Alennettua verokantaa voidaan soveltaa tällä hetkellä esimerkiksi, hiihtoon, sauvakävelyyn ja ohjattuihin pyöräily – sekä patikointiretkiin. Sen sijaan esimerkiksi lasten uimakoulujen ja vauvauintien järjestäminen eivät täytä mainittuja edellytyksiä. Sama koskee tennistunteja. Tennistunnit ja uimakoulut on katsottu opetustoiminnaksi, jolloin niitä koskee 24 prosentin arvonlisävero alemman 10 prosentin sijaan. Tällainen epäjohdonmukainen verotus ei edistä liikunnan harrastamista.” Kauma päättää.

Lisätietoja

Pia Kauma, puh. 050 574 6764

Varjobudjetit yllätyksetöntä höttöä ja hölmöläisen peitonjatketta

Tiedote 15.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma arvostelee oppositiopuolueita vastuuttomista ja epärealistisista varjobudjeteista.

”Perussuomalaiset haluavat lakkauttaa nykymuotoisen kehitysavun kokonaan. Tästä saataisiin käyttöön 300 miljoonaa euroa. Tämä on hyvin lyhytnäköinen linjaus. Se, että suljemme silmämme hädänalaisilta mailta, huonontaa entisestään olosuhteita näissä maissa ja saa näiden maiden ihmiset hakemaan parempaa elämää muualta. Lakkauttaminen siis lisäisi, varmaankin perussuomalaisten ajatuksen vastaisesti, maahanmuuttoa Euroopassa ja myös Suomessa. Juurisyihin puuttuminen ja elinolosuhteiden parantaminen kehittyvissä maissa tulisi olla ensisijaista. Perussuomalaisten logiikka ontuu ja on humanitäärisesti kestämätön. Hölmöläisen hommaa siis monin tavoin”, Kauma sanoo.

Kauma arvostelee perussuomalaisia myös puutteellisista laskelmista. Perussuomalaiset esittävät 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen säilöönottoa, jonka kustannus olisi jopa yli 500 miljoonaa euroa. Perussuomalaiset ovat laskeneet kustannukseksi vain 10 miljoonaa euroa.

”Vihreitä ei näytä työllisyys kiinnostavan. He haluavat lisätä sosiaaliturvaa ja etuuksia, mutta työpaikoista viis. Vielä sen lisäksi he haluavat rangaista omistamisesta kiristämällä osinkoverotusta 245 miljoonalla eurolla ja rajata yrittäjävähennystä 27 miljoonalla eurolla. Työpaikkojen vähennys olisi 21 000”, Kauma ruotii.

Kauman mukaan kaiken huippu on Sdp.

”Mistä Sdp:n yrittäjävihamielisyys oikein kumpuaa? Eduskunnan tietopalvelun mukaan demarien reformit kurittavat ensi vuonna yrittäjäperheitä peräti 650 miljoonalla eurolla. Joku voisi antaa heille oppitunnin siitä, etteivät työpaikkoja taiota tyhjästä eikä varsinkaan verottamalla ahkerat yrittäjät henkihieveriin. Sdp:n eläkelupauksista taas ei ota selvää kukaan. Eivät varmaan he itsekään. Viime vappuna he lupasivat sata euroa nettona kuukaudessa alle 1400 euron eläkkeisiin. Varjobudjetissa noin 1400 euron työeläkettä saavien kansaneläke nousee 30e/kk. Mihin se loppu siitä satasesta jäi? Rinteen virtuaalimaailmaan?” Kauma kysyy.

Lisätietoja:
Pia Kauma, puh. 050 574 6764

Kokoomuksen Kauma: Paikallisia joustoja ja sosiaaliturvan uudistamista vaaditaan työelämän murroksessa

Tiedote 5.11.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma nostaa sosiaaliturvan uudistamisen ja varautumisen työn murrokseen tulevien vuosien tärkeimmäksi kysymykseksi ilmastonmuutoksen ohella. Kauman mukaan työelämän muutoksiin varaudutaan parhaiten lisäämällä paikallisia joustoja sekä uudistamalla sosiaaliturvaa. Uudistuksen pyörteissä on kuitenkin oltava tarkkana, ettemme heitä pois toimivia käytäntöjä tai monimutkaista jo ennestään tilkkutäkkimäistä sosiaalitukien viidakkoa.

”Työn murroksen myötä kaikkien on oltava valmiita kouluttautumaan uudelleen. Tämän päivän työelämässä arvostetaan nuoruutta, ja kuitenkin tulevaisuus näyttää siltä, että töissä pitäisi sinnitellä lähes 70-vuotiaaksi saakka. Tämä ei ole ongelma, jos on töitä, joissa pärjää ja viihtyy. Mutta jos töitä ei ole tai sen tekemisen muoto on muuttunut, moni joutuu pohtimaan, mihin jo oma osaaminen riittää ja mihin voisi kouluttautua seuraavaksi. Tänä päivänä jo 40-vuotiasta pidetään joihinkin tehtäviin liian vanhana, ja edessä on uuden ammatin oppiminen. Opiskelua edesauttaisi, että ei tarvitsisi kantaa huolta laskuista ja asumiskuluista selviytymisestä, etenkin jos on perhettä”, Kauma sanoo.

Tätä silmällä pitäen hallituksen suunnitelmissa on ollut, että lyhytkestoisen eli maksimissaan 6 kuukauden pituisen työllistymistä tai yritystoiminnan aloittamista tukevan opiskelun ehdot olisivat kevyemmät, eikä opiskelujen aloitus vaatisi yksilöllistä TE-keskuksen arviointia. Tällä hetkellähän pääsääntö on joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ollut, että täyspäiväinen opiskelu ei ole ollut ansiosidonnaisella tuella mahdollista. Uudessa lakiesityksessä pyritään myös ottamaan huomioon aktiivimalli. Silloin jopa sivutoimisella opiskelulla voisi täyttää aktiivimallin ehdot.

”Ehdotettu 6 kuukautta on hyvä alku, ja kannustan hallitusta tuomaan esityksen eduskuntaan vielä ennen kevään eduskuntavaaleja. Puolen vuoden jaksoa voitaisiin jopa selvästi pidentää, erityisesti jos opiskelu johtaa ammattiin, josta vallitsee työvoimapula”, Kauma sanoo.

Ansiosidonnaisella käytetty aika tulee käyttää mahdollisimman tehokkaasti, mutta työttömiä ei pidä silti syyllistää. Elinkeinoelämän keskusliitto on äskettäin esittänyt, että an¬sio¬si¬don¬nais¬ta työt¬tö¬myys¬tur¬vaa lyhennettäisiin 50 päivällä ja päivärahan suuruus porrastettaisiin.

”Ansiosidonnaisen lyhentäminen ei ole hyvä ratkaisu, etenkin kun sitä jo lyhennettiin 100 päivällä, mutta päivärahan suuruuden porrastamista työttömyyskauden loppupäästä voitaisiin pohtia”, Kauma sanoo.

”Työn tekemisen muodot ja työsuhteet moninaistuvat ja edellyttävät pitkäaikaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja. Näitä ratkaisuja meidän lainsäätäjien pitää olla valmiita tekemään”, Kauma päättää.

Lisätietoja:
Pia Kauma, puh. 050 574 6764

Pia Kauman kirjallinen kysymys tasoristeyksien parantamisesta

Tiedote 26.10.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kysyy hallitukselta kirjallisessa kysymyksessään, miten tasoristeyksien parantamisohjelman toimeenpano on edennyt erityisesti Karjaa-Hanko rataosuuden sekä Uudenmaan alueen osalta? Mitä toimenpiteitä on suunnitteilla varsinkin turvallisuusluokitukseltaan vaarallisimpien tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi?

Tänään tulee kuluneeksi vuosi Karjaa—Hanko-rataosuudella Raaseporissa tapahtuneesta tasoristeysonnettomuudesta, joka johti kolmen Uudenmaan prikaatin varusmiehen ja yhden turma-junan matkustajan menehtymiseen, sekä aiheutti usean henkilön loukkaantumisen.

”Viimeistään Raaseporin traagisen tasoristeysonnettomuuden on syytä herättää meidät tasoristeysten vaarallisuuteen. Kirjallisessa kysymyksessäni haluan nostaa esille toimenpiteitä tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi, jotta vastaavanlaisia onnettomuuksia ei enää tapahtuisi”, Kauma sanoo.

Reitillä on 20—30 tasoristeystä riippuen siitä, lasketaanko mukaan myös Hangon sataman tasoristeykset. Pelkästään ajanjaksolla 2017-2018 Suomessa on tapahtunut 39 tasoristeysonnettomuutta, joissa 11 ihmistä on menettänyt henkensä ja kymmenen loukkaantunut joko lievästi tai vakavasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti marraskuussa 2017 tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelman, jonka vaatima rahamäärä on 28 miljoonaa euroa. Ohjelmaan valitut tasoristeykset valitaan turvallisuusvaikutusten kannalta tehdyn kustannushyötylaskelman pohjalta. Tasoristeykset on luokiteltu olosuhteiden ja liikennemäärien mukaan seitsemään turvallisuusluokkaan, joista noin 5 % kuuluu olosuhteiltaan heikoimpaan luokkaan. On arvioitu, että tasoristeysonnettomuuksien määrä vähenee 35:llä kymmenen vuoden aikana

”Parantamisohjelman rahoituksen turvaaminen samoin kuin ohjelman toteuttaminen nopeassa aikataulussa on tärkeää, jotta onnettomuuksilta vältytään”, Kauma sanoo.

Raaseporin Skogbyn onnettomuusristeystä kuvailtiin erittäin vaaralliseksi, ja se suljettiin marraskuussa 2017. Suomessa on noin 2 800 tasoristeystä, ja suurin osa niistä on samanlaisia kuin Raaseporissa eli tasoristeyksiä, joissa ei ole minkäänlaisia turvalaitteita. Ongelma on erityisen vakava Karjaa—Hanko-rataosuudella, jossa myös Raaseporin varusmiesten henget vaatinut onnettomuus tapahtui.

”Turvallisuutta voidaan lisätä myös matalan kynnyksen tehokkailla toimenpiteillä, kuten näkyvyyden parantamisella puustoa ja muita esteitä poistamalla sekä hidasteiden rakentamisella tasoristeysten yhteyteen. Jokainen toimenpide voi pelastaa ihmishenkiä”, Kauma painottaa.

Lisätietoja:

Pia Kauma,
puh. 050 574 6764

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmäpuhe: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osa – Ratkaisuja työn murroksessa 23.10.

Arvoisa puhemies,

suhtautumisemme muutoksen riippuu siitä, kuinka hahmotamme oman tulevaisuutemme osana murrosta. On inhimillistä, että IT-insinöörin suhtautuminen digitalisaatioon on erilainen kuin kivijalkaliikkeen myyjän, joka toimii verkkokaupan puristuksessa. Ilmiö, joka näyttäytyy yhdelle uusina mahdollisuuksina, herättää toisessa epävarmuutta.
Meidän poliitikkojen tehtävä on tarjota ratkaisuja ja hälventää ihmisten epävarmuutta tulevaisuudesta. Eduskunnassa emme voi päättää globaalien megatrendien kehityssuunnista, mutta muutoksiin sopeutuminen on omissa käsissämme.

Arvoisa puhemies,

1700-luvulta asti on pelätty koneiden vievän työt. Ihmistyölle on kuitenkin aina löytynyt uusi tarve ja muoto. Jarruttaminen on väärä keino suhtautua. Ilman teknologista kehitystä ja globaalia kauppaa ei nykyinen elintasomme olisi maailman kärkeä. Meidän on kuitenkin yhdessä kannettava huolta niistä kansalaisista, joihin murros iskee voimalla. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota jokaiselle suomalaiselle tukea turvalliseen muutokseen ja uskoa tulevaisuuteen.
Alustatalouden fiksu sääntely, jatkuvan oppimisen mahdollistaminen sekä joustava sosiaaliturva ovat avaintekijöitä muutokseen sopeutumisessa, kuten valtioneuvoston selonteossa todetaan.

Arvoisa puhemies,

jatkossa osaaminen vanhenee entistä nopeammin. Siksi tarvitsemme koulutusjärjestelmän, joka tarjoaa meille hyvät perustaidot sekä opettaa oppimaan ja omaksumaan jatkuvasti uutta. Ammatillisen koulutuksen reformi ja tutkintoon johtamattoman koulutuksen merkityksen nosto ovat olleet askelia oikeaan suuntaan. Kehityksen on edelleen jatkuttava. Keskiössä on oltava osaaminen  ei tutkintonimikkeet.
Kokoomus suhtautuu positiivisesti erilaisiin avauksiin ura- tai koulutustileistä. Tavoitteena on löytää tasapaino yksilön, työnantajien ja yhteiskunnan vastuiden välille. Yhteiskunnan tuen tulee kohdentua ennen kaikkea niille henkilöille, joilla muutosturvan tarve on suurin.
Suurin tarve osaamisen päivittämiselle on henkilöllä, joka on vailla työtä. Työttömyysetuuden tulee aktivoida ja mahdollistaa oman osaamisen päivittäminen työttömyysjakson aikana. Toimenpide-ehdotus työttömyysturvalla opiskelusta onkin lämpimästi kannatettava ja hallituksen aiempien linjausten mukainen.

Arvoisa puhemies,

tulevaisuudessa yhä useampi saa toimeentulonsa eri lähteistä. Henkilö voi olla osa-aikaisessa työssä ja samaan aikaan toimia pienyrittäjänä. Tämä lisää arjen joustavuutta, mutta tulojen vaihtelu voi aiheuttaa toki myös haasteita.
Hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole ilman vahvaa markkinataloutta ja joustavia työmarkkinoita. Meidän on ymmärrettävä se, mikä muissa Pohjoismaissa on jo sisäistetty. Kun yhä useampi on töissä ja työn tuottavuus on korkealla, voidaan tulevaisuuden työelämästä ottaa myös yhteiskunnan tuella pausseja läheisten hoivaa varten. Perhevapaiden uudistamisen lisäksi tarvitsemme myös työssäkäyville omaisen hoitovapaan, joka mahdollistaa läheisten lähellä olon esimerkiksi ikääntyneen vanhemman vakavan sairastumisen yhteydessä.

Arvoisa puhemies,

Työelämän erilaisiin muutoksiin varaudutaan parhaiten lisäämällä paikallisia joustoja sekä uudistamalla sosiaaliturvaa. Kokoomuksen ratkaisuksi esittämä yleistuki yhdistäisi joustavasti työtä ja turvaa tehden työn teosta nykyistä kannattavampaa. Pienimuotoinenkin työskentely voittaisi aina passiivisuuden. Turvan piirissä olisivat myös itsensä työllistäjät.

Arvoisa puhemies,

meillä päättäjillä on iso rooli sen suhteen, miten Suomi ja suomalaiset tulevat työn muuttuessa pärjäämään. Vapaiden ja toimivien markkinoiden on annettava toimia, mutta rinnalla hyvinvointiyhteiskunnan sosiaaliturva ja palvelut huolehtivat viime kädessä jokaisen hyvinvoinnista. Uudistuminen on parasta muutosturvaa!

Pia Kauma