Turvallisuus ja ilmasto

Turvallisuus tarkoittaa sekä Suomen puolustusta että sitä, mitä tapahtuu maamme rajojen sisäpuolella. Näistä vastaavat eritoten poliisi, pelastusviranomaiset ja puolustusvoimat, joiden toimintakyvystä on huolehdittava. Esimerkiksi poliiseja on Suomessa asukaslukuun suhteutettuna vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Poliisien määrää tulee kasvattaa, mutta samanaikaisesti on annettava poliiseille mahdollisuus keskittyä työssään kaikkein olennaisimpiin asioihin. Huumeiden käyttö on lisääntynyt samoin kuin siihen nivoutuva rikollisuus. Esimerkiksi nuorten keskuudessa mietojen huumeiden käyttö on osittain jo korvannut alkoholin. Ainakin osasta ongelmista vältyttäisiin, jos poliiseilla olisi mahdollisuus tehdä nykyistä enemmän valistustyötä esimerkiksi kouluissa liittyen päihteisiin ja rikosoikeudelliseen vastuuseen.  Huolestuttavaa on myös se, että osa rikoksista jää tutkimatta, koska niiden esitutkintaan ei poliisilla aina jää riittävästi aikaa.

Rikoksia on torjuttava ennakolta, mutta myös rangaistusten on oltava riittäviä

Rikoksista saatavien rangaistusten on vastattava paremmin niin sanottua kansan oikeustajua. Esimerkiksi lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia on kovennettava muun muassa siten, ettei lapsen tarvitsisi koskaan todistaa vastustelleensa. Lainsäädäntö on saatettava ajan tasalle myös koskien erittäin vaarallisia rikollisia, joita on maassamme joitakin kymmeniä. Heidän riskinsä uusia rikoksensa on niin suuri, että vangittuna/hoidossa pitäminen mahdollisimman pitkään olisi mahdollistettava. Rikoslain uudistustyössä on arvioitava, miten rikollisuutta voidaan torjua ennakolta, mutta ennen kaikkea on nostettava uhri keskeisempään asemaan. Meidän on pystyttävä tarjoamaan hänelle paras apu ja tuki. Sakon muuntorangaistuksen palauttaminen tällä eduskuntakaudella on ollut yksi askel hyvään suuntaan. Myös hyvin asiansa osaavia rikosuhripäivystäjiä ja kriisityöntekijöitä on oltava riittävästi. Pikavippien mainonta on kiellettävä.

Turvapaikkajärjestelmää on tiukennettava

Maahanmuutto ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ovat muuttaneet myös turvallisuusympäristöämme. Muun rikollisuuden ohella myös terrorismin uhka on kasvanut. Esimerkiksi Ranskan ja Belgian viime vuosien terroriteoissa rikoksentekijöiden radikalisoituminen tapahtui vankilassa, joten on ensiarvoisen tärkeää, että myös Suomessa on ajantasaista osaamista. Kokoomuslaisen oikeusministerin alaisuudessa tähän onneksi onkin jo satsattu lisävaroja.

Vuonna 2017 alle puolet Suomesta turvapaikkaa hakeneista ulkomaalaisista sai myönteisen päätöksen. Tämä tarkoittaa, että enemmistö turvapaikanhakijoista oli liikkeellä muista syistä kuin kansainvälisen suojelun tarpeesta. Nykyisessä turvapaikkajärjestelmässä on monenlaisia ongelmia. Yksi on perusteettomat uusintahakemukset, joita käytetään palautusten estämiseksi. Pysyvä oleskelulupa pitää voida myöntää vain henkilöille, jotka eivät uhkaa yhteiskunnan yleistä turvallisuutta ja jotka haluavat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Turvapaikkahakemusten käsittely tulisikin keskittää EU:n rajoille esimerkiksi yhteistyössä YK:n pakolaisapujärjestö UNHCR:n kanssa. Euroopan unioni on edennyt asiassa hitaasti, koska tähän mennessä maat ovat olleet vastahakoisia keskusten perustamiseen omaan maahansa. Jatkossa EU: n tulee kehittää järjestelmää siten, että kansainvälistä suojelua saisivat henkilöt tulisivat pääasiassa vain pakolaisleireiltä. Silloin suojaa saisivat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevat naiset ja lapset, kun tällä hetkellä turvapaikanhakijoista suuri osa on ollut verrattain nuoria miehiä. Nykyinen järjestelmä ei toimi ja se tulee muuttaa. Uusi, vuoden 2015 kaltainen turvapaikanhakija-aalto voi uusiutua, eritoten kun huomioidaan Afrikan väestömäärän kasvu ja nuoria koskeva tulevaisuuden näköalattomuus, joka on ongelma erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Ilmastonmuutos edellyttää hyvin harkittuja, jämäköitä päätöksiä yhteistyössä muiden maiden kanssa

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin mukaan ilmasto lämpenee ennakoitua nopeammin. Suomen päästöt kansainvälisessä mittakaavassa ovat pienet, joten vaikuttaminen EU:hun ja suuriin päästömaihin, kuten Kiinaan, Intiaan ja Yhdysvaltoihin on tärkeää. Kun päätöksiä tehdään, on pidettävä huoli siitä, ettemme omaa takapihaa siivotessamme aiheuta päästöjä jossakin muualla, vaikka ne täältä vähenisivät.

Suomen pieni osuus maailman päästöistä ei tarkoita jäämistä toimettomuuteen.  Maan tasolla tämä tarkoittaa muun muassa irrottautumista hiilestä, maakaasusta ja turpeesta. Tavallisen ihmisen kannalta  keskeisimmät tavat vaikuttaa ovat liikenne, asuminen ja ruoka. Maalämpöön siirtyminen, kierrättäminen ja monet muut arjen valinnat vaikuttavat positiivisesti. Julkinen liikenne ja eritoten ratayhteydet on saatava toimivaksi, mutta myös autot kuuluvat Suomen katukuvaan. Autoveroa kannattaa alentaa, ja mahdollisesti poistaa kokonaan, jotta autokanta uudistuu. Tavoite on siirtyä auton hankinnan verotuksesta päästöjen verotukseen. Sähkö, biokaasu ja muut vähäpäästöiset valinnat on tehtävä houkutteleviksi.

Maapallon elinkelpoisuus on tärkein perintömme lapsille ja lapsenlapsille, mutta samanaikaisesti on varottava ylilyöntejä ja ilmastoahdistusta. Teknologia kehittyy koko ajan. Asioihin voi vaikuttaa, ja erityisesti niihin voi vaikuttaa, kun poliittisilla päätöksillä hiilestä irrottautumista vähän vauhditetaan. Yritystukien uudelleen kohdentaminen on tähän hyvä keino.

Pia sosiaalisessa mediassa