Kansainvälisyys

Suomi on yhä kiinteämpi osa Euroopan unionia ja globaalia yhteisöä. Meidän tulee olla aktiivisesti mukana kaikissa niissä paikoissa, joissa meitä koskevia päätöksiä tehdään ja joissa edistetään läntisiä, demokraattisia arvoja. Minulle arvoista tärkein on vapaus.

Euroopan neuvostossa, Etyjissä, Euroopan unionissa ja monissa muissa yhteisöissä pidetään yllä keskusteluyhteyttä silloinkin, kun se on vaikeaa

Suomi on vielä tämän kevään puheenjohtajana Euroopan neuvostossa, joka edistää oikeusvaltioperiaatetta ja demokraattisia arvoja ja kattaa 47 maata. Heinäkuussa olemme puolen vuoden ajan myös Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Olemme myös mukana 57 maata käsittävässä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjissä, joka rakentui aikanaan Helsingissä pidetyn Etyk-turvallisuuskokouksen pohjalle. Lisäksi olemme useissa muissa kansainvälisissä yhteisöissä.

Oma roolini näissä yhteisöissä on se, että olen Euroopan neuvoston aluekongressin Suomen-delegaation puheenjohtaja (Kuntaliiton nimittämä) sekä mukana Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen delegaatiossa. EU-asioita Suomen eduskunnassa hoitaa pääasiassa suuri valiokunta, ja olen myös sen jäsen.

Kansainvälisten yhteisöjen perustehtävä on pitää yllä keskusteluyhteyttä silloinkin, kun eri maiden intressit näyttäisivät menevän ei suuntiin ja erityisesti juuri silloin. Viime kesänä, kun olin Suomen-delegaation mukana Etyjin parlamentaarisessa yleiskokouksessa Berliinissä, saksalainen poliitikko ja keskeinen euroalueen vaikuttaja Wolfgang Schäuble muistutti puheessaan, että valtioiden välinen diplomatia ja suhteet eivät koskaan ole vain valtioiden välisiä suhteita, vaan aina ihmisten välisiä. Näitä suhteita ylläpidetään eri tasoilla, kuten valtioiden päämiesten, virkamiesten ja parlamenttien kesken. Siksi on tärkeää, että myös Suomen kansanedustajat ovat aktiivisesti mukana.

Sananvapauden kaventaminen, tuomarinimityksiin puuttuminen ja aluevaltaukset ovat tuomittavia

Juuri nyt harmaita hiuksia erityisesti Euroopan neuvostossa aiheuttaa se, että Venäjä ei ole maksanut jäsenmaksujaan sen jälkeen, kun siltä joitakin vuosia sitten evättiin äänioikeus parlamentaarisessa yleiskokouksessa. Vaikka asioiden kululle on selkeät syyt ja taustat (Ukraina ja Krim), tärkeää on pitää keskusteluyhteys tässäkin kohtaa edelleen kunnossa. Kansainväliset yhteisöt rakentuvat yhteiselle arvopohjalle, mutta tästä huolimatta ei ole hyvä, että kansainvälisiin yhteisöihin jäävät vain maat, jotka ovat keskenään kaikesta samanmielisiä – ja muut eristetään. Myös ristiriidat pitää pystyä kohtaamaan ja ennakoimaan. Etyjissä ongelmana on edelleen Ukrainan ja Krimin tilanne, sananvapauden kaventaminen joissakin jäsenmaissa, kuten Turkissa sekä  suurvaltojen väliset suhteet. EU:ssa taas huolta aiheuttaa erityisesti Puolan ja Unkarin tilanne. Se, että sananvapautta kavennetaan tai että poliitikot puuttuvat tuomareiden nimittämiseen ei ole eurooppalaisten demokraattisten arvojen mukaista.

Itselleni kansainvälisen toiminnan kohokohta oli vuosina 2014-2015, jolloin toimin Etyjin poliittisen ja turvallisuuspolitiikan raportoijana. Aiheenani oli asevalvonnan päivittäminen nykypäivään eli siihen, että perinteisen sodankäynnin rinnalle ja osin korvaamaan on noussut kybersodankäynti. Se on sodankäyntiä esimerkiksi tietoverkkojen, vaalivaikuttamisen, tietoliikennehäirinnän kautta.

Euroopan unionin jäsenyys on Suomelle hyödyllinen, mutta verotus ja sosiaaliturva pitää jättää omaan päätösvaltaamme

Euroopan unionin jäsenyys vuodesta 1995 lähtien on ollut Suomelle erittäin tärkeä yhteys. Sijaitsemme maantieteellisesti kaukana pohjoisessa Venäjän kainalossa ja Euroopasta katsoen saarella. Olisi järjenvastaista jättäytyä EU:sta pois. Jo yksistään ulkomaankaupastamme suuri osa kohdentuu tälle alueelle. Itsekin vientikaupassa vuosia toimineena pidän tärkeänä, ettei meidän tarvitse kantaa tulleja tai valuuttojen muutoksiin liittyviä riskejä ja toiminta on muutenkin vähemmän byrokraattista kuin ennen. EU on myös turvallisuusyhteistö, vaikkei se varsinainen puolustusyhteisö olekaan,  sotilasliitosta puhumattakaan. Keskeistä on kuitenkin se, että EU ei lähde puuttumaan liiaksi jäsenvaltioiden sisäisessä päätösvallassa oleviin asioihin, kuten verotukseen tai sosiaaliturvaan.

Suomalainen jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth totesi aikanaan: ”Ei koskaan enää yksin.” Tähän lauseeseen kiteytyy se, miksi toivon, että  tulevaisuudessa Suomi on myös NATO:n jäsenmaa.

 

Pia sosiaalisessa mediassa