Kauma osallistuu Etyjin jatkoksi Leinsweiler-seminaariin Berliinissä

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
11.7.2018

Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta osallistuu 11.–12. heinäkuuta Berliinissä Saksan liittopäivien järjestämään niin kutsuttuun Leinsweiler-seminaariin.

Kauma ja ruotsalainen kansanedustaja Kent Härstedt kertovat seminaarissa Etyjin nykyisten konfliktimaiden edustajille siitä, miten Suomi ja Ruotsi aikanaan ratkaisivat Kansainliiton johdolla Ahvenanmaata koskevan aluekiistansa.

Leinsweiler-seminaareja on aiemmin järjestetty samannimisessä kaupungissa Saksan ja Ranskan rajalla alueella, joka on kuulunut vuoroin kummallekin valtiolle ja jonka hallinnasta on myös sodittu. Seminaarin tavoite on ollut tarjota konfliktimaiden edustajille mahdollisuus vuoropuheluun puolueettomalla maaperällä sekä näyttää, miten entiset vihollismaat voivat elää rauhanomaisesti. Nyt seminaari järjestetään Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen jatkoksi Berliinissä.

Seminaariin on kutsuttu kansanedustajia Armeniasta, Azerbaidžanista, Bosnia ja Hertsegovinasta, Makedoniasta, Bulgariasta, Unkarista, Italiasta, Moldovasta, Venäjältä, Romaniasta, Serbiasta, Turkista ja Ukrainasta.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Pia Kauma 050 574 6764

Kauma vaati Etyjissä sisältövastuuta sosiaaliseen mediaan

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
11.7.2018

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Pia Kauma (kok.) vaatii sosiaaliselle medialle samankaltaista vastuuta ja valvontaa kuin perinteisille medioille.

”Kiinnostaako Facebookin ja Googlen kaltaisia suuryrityksiä riittävästi se, millaista tietoa niiden kautta levitetään? Jos ei kiinnosta, olisiko meidän lainsäätäjien syytä tehdä jotain kiinnostukset herättämiseksi?” Kauma kysyi Etyjin 57 osallistujavaltiota edustavilta kollegoiltaan puhuessaan Berliinissä meneillään olevassa Etyjin parlamentaarisessa yleiskokouksessa.

Kauma viittasi Suomen valtuuskunnan järjestämään oheistapahtumaan, jonka teemana oli luotettavan ja riippumattoman laatujournalismin nykytila ja mitä se tekijöiltään vaatii. ”Reliable, independent and quality journalism: at what cost” –miniseminaarissa puhui muun muassa Turkissa vankilatuomion poissaolevana saanut Wall Street Journalin suomalais-turkkilainen toimittaja Ayla Albayrak.

”Hän kertoi, että ainakin Facebook on jo palkannut ihmisiä valvomaan Facebookin kautta levitettävää informaatiota, mutta työtä ovat tekemässä todennäköisesti nuoret opiskelijat, joiden yleistiedon taso ei välttämättä riitä erottamaan valeuutisia oikeista. Hän pohti, olisivatko kokeneet journalistit kiinnostuneita sellaisesta työstä.”

Kauma korosti, että demokraattisille yhteiskunnille on tärkeää vaalia sananvapautta sekä luotettavaa ja riippumatonta laatujournalismia, jonka sosiaalinen media on ajanut myös taloudellisesti ahtaalle.

”Meidän täytyy myös miettiä, miten kouluissa opetetaan lapsia ja nuoria medialukutaitoon niin, että he erottavat valeuutiset ja propagandan oikeasta ja luotettavasta tiedosta”, hän totesi.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin. Yleiskokous on koolla Berliinissä 7.–11.7.2018.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Pia Kauma 050 574 6764

Kauma Etyjissä: Kadonneet alaikäiset turvapaikanhakijat kansainväliseen tietokantaan

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
8.7.2018

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Pia Kauma (kok.) ehdottaa, että kadonneista alaikäisistä turvapaikanhakijoista aletaan kerätä kansainvälistä tietokantaa. Kun kadonneesta lapsesta saadaan havainto jossakin päin maailmaa, viranomaiset ilmoittavat sen yhteiskäytössään olevaan rekisteriin.

”Nykyisin alaikäisten turvapaikanhakijoiden katoamisia selvitetään eri maissa hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Virossa kaikkiin tapauksiin tartutaan välittömästi, mutta näin ei ole kaikkialla”, hän huomautti.

Kauma viittasi Euroopan neuvoston tilastoihin, joiden mukaan Euroopassa oli vuonna 2015 miljoona alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista 10 000 katosi jäljettömiin. UNICEF:n tilastoissa, joissa mukana on myös Euroopan ulkopuolisia maita kuten esimerkiksi Yhdysvallat, alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi kymmenessä vuodessa 2005–2015 neljästä miljoonasta yhdeksään.

”Kuten tiedämme, lasten riski joutua ihmiskaupan uhreiksi, parittajien kynsiin tai muunlaisen rikollisuuden uhreiksi on suuri. Kaikkien Etyj-maiden tulisi tarkistaa lainsäädäntöään niin, että alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeudet toteutuvat ja että lapset ovat myös tietoisia niistä”, hän vaati.

Lasten oikeuksiin kuuluu myös koulutus.

”Mitä pikemmin lapsi oppii uuden asuinmaansa kielen, sen helpommin hän pääsee kiinni uuteen elämään”, Kauma tähdensi.

Kauma puhui yleiskokouksessa sunnuntaina, kun käsittelyssä oli päätöslauselmaehdotus “Minors on the Move: The Role of the OSCE and the OSCE Parliamentary Assembly in Building an Effective Protection Framework”.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarinen yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin. Yleiskokous on koolla Berliinissä 7.–11. heinäkuuta.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Pia Kauma 050 574 6764

Vienti kaksinkertaistuu vasta kun opimme innovaatioiden kaupallistamisen

Kirjoitus on julkaistu pienin muokkauksin Helsingin Sanomissa 30.6.2018 ja Kauppalehdessä 2.7.2018.

Suomalaisten yritysten menestymistä edistävän Team Finland –verkoston tavoitteeksi on asetettu pienten ja keskisuurten yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on oikea, sillä kymmenen suurimman yrityksen osuus vuoden 2016 tavaraviennistä oli lähes kolmannes. Pk-yritysten osuus jäi 16 prosenttiin, vaikka juuri niillä olisi paljon annettavaa viennin kasvattamisessa.

Pk-yrityksillä kasvun jarruna on, että tuotekehitysprosessin jälkeen rahaa, osaamista tai draivia ei enää riitä kaupallistamiseen, vaikka se olisi läpimurron kannalta oleellisin vaihe.

Maailman talousfoorumin raportissa vuosilta 2016-2017 Suomi sijoittui kolmanneksi innovaatiokyvyssä, mutta putosi sijalle 84 markkinoinnissa. Eroa kehittämisen ja markkinoinnin välille ei pitäisi edes tehdä, koska vasta markkinoilla selviää tuotteen ja sen ympärille rakennetun stoorin todellinen arvo. Ainoa tapa oppia ymmärtämään, mitä markkinat oikeasti tarvitsevat on, että lopetamme norsunluutornissa tehtävän kehittämisen.

Myös uusien innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen on tärkeää, sillä paraskaan teknologia ei ole menestyksen tae, vaan se kuinka se konseptoidaan tuotteeksi ja miten sitä myydään. Tuotteen tai palvelun ympärille pitää luoda kokonainen ekosysteemi, jotta se saadaan tehokkaasti markkinoille. Se tarkoittaa esimerkiksi asiakkaiden osallistamista tuotekehitykseen, oikeiden myyntikanavien valitsemista sekä markkinointia ja myyntiä.

EU-rahoitusta kaupallistamiseen on ollut saatavissa Horizon 2020 SME-ohjelmasta, mutta vain noin 10 prosenttia suomalaisista hakijayrityksistä on sitä saanut. EU:n vuotuinen kokonaisbudjetti on myös osoittautunut riittämättömäksi.

Pk-yritysten viennin merkittävää kasvu edellyttää, että rahoitusta on saatava lisää, ja sen sääntöjä uusittava. Sekä EU:n että Suomen omat säännöt rajoittavat kaupallistamisen annettavaa tukea. Business Finlandin myöntämässä de minimis –tuessa on rajaus, jonka mukaan tukea ei tulisi myöntää esimerkiksi jakeluverkon perustamiseen, toimintaan muissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa. Ajatus on vanhanaikainen, koska kaupallistamista ei voi tehdä olematta markkinalla fyysisesti asiakkaiden saatavilla.

Kansalliset tukemme ovat myös osin epätäsmällisesti määriteltyjä. Suoran vientituen myöntäminen on kiellettyä, mutta viennin edistäminen sallittua. Rajanveto näiden kahden välillä on usein epäselvä. Julkinen tuki kansainvälistymiselle on myös laskenut rajusti, ja kasvuohjelmien päättyminen uhkaa leikata pk-yritysten palveluita.

Sekä Euroopan unionin että Suomen on satsattava kaupallistamiseen kunnianhimoisemmin. Hienoinkaan teknologia tai keksintö ei hyödytä ketään, jos kukaan ei kuule siitä tai se jää vain pienen piirin käyttöön rajallisilla Suomen markkinoilla. EU:n meneillään olevassa rahoituskehyksessä keskeinen tavoite on uudistaa toimintaa. Nyt on aika toimia.

Pia Kauma
KTM, kansanedustaja (kok.)
Espoo

Marjaana Karjalainen
Kansainvälistymiskonsultti
Milano

Innovaatiot eivät myy itse itseään

TIEDOTE 15.6.2018
Vapaa julkaistavaksi heti

Suomalaisten yritysten menestymistä edistävän Team Finland –verkoston tavoitteeksi on asetettu, että pienten ja keskisuurten yritysten vienti tulee kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma sanoo, että tavoitteen saavuttaminen vaatii innovaatioiden tehokkaampaa kaupallistamista. Hän on tänään jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

”Innovaatioita ei osata vielä tarpeeksi hyvin kaupallistaa eli konseptoida myytäviksi tuotteiksi tai palveluiksi, ja myydä ne edelleen asiakkaille. Maailman talousfoorumin julkaisemassa vuosien 2016-2017 raportissa Suomi sijoittuu kolmanneksi innovaatiokyvyssä, mutta putoaa sijalle 84, kun mitataan esimerkiksi markkinointia, joka on tärkeä osa kaupallistamisprosessia”, Kauma sanoo.

Kauman mukaan innovaatioiden kaupallistamiseen tulisi varata selkeästi omat resurssinsa. Nykyisellään sekä EU-säännöt että kansalliset säännöt rajoittavat innovaatioiden kaupallistamisen rahoittamiseen annettavaa tukea myös Suomessa.

”EU-rahoitusta innovaatioiden kaupallistamiseen on ollut pk-yrityksille saatavissa EU:n Horizon2020 SME-ohjelmasta, mutta kumulatiivisesti ja laskentatavasta riippuen vain 8- 14 prosenttia suomalaisista hakijayrityksistä on sitä saanut, ja EU:n kokonaisbudjetti vuotta kohden on osoittautunut riittämättömäksi. Kaupallistaminen vaatii EU:lta ja myös Suomelta kunnianhimoisia tukitoimenpiteitä tulevina vuosina”, jatkaa Kauma.

”Usein arvioidaan, että innovaation markkinoille saattamiseen menee vähintään yhtä paljon rahaa kuin sen kehittämiseen. EU:n meneillään olevassa rahoituskehyksessä keskeinen tavoite on modernisoida ja uudistaa toimintaa. Unionin yhteinen etu olisikin, että se panostaisi vahvemmin myös innovaatioiden tuotteistamiseen ja markkinoille vientiin”, Kauma päättää.

Lisätiedot:

Pia Kauma
Kansanedustaja
050 574 6764

Koulutie ei saa keskeytyä

Kirjoitus on julkaistu alun perin Länsiväylä-lehdessä 13.6.2018.

Koulujen kesälomien alkaessa uutisoitiin, kuinka ”armovitosia” jaetaan kouluissa yhä enemmän eikä lapsia enää jätetä luokalle. Armovitoset ja koulua käymättömyys ovat nopeasti yleistyviä ongelmia erityisesti yläkouluissa, eikä lainsäädäntökään ole ehtinyt reagoida ongelmaan kunnolla.

Lukuvuonna 2016-2017 ilman peruskoulun päättötodistusta eronneita koulupudokkaita oli jo 314, kun 2000-luvun alkupuolella määrät vaihtelivat 200:n molemmin puolin. Koulupudokkaiden määrä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä etenkin yläkouluissa on yhä enemmän oppilaita, joita ei juuri koulussa näy. Keskeytynyt koulutie on aina inhimillinen tragedia, jolla on myös yhteiskunnallisesti surullisia ulottuvuuksia. Jokaisen poissaolijan kohdalla on kyettävä selvittämään, mistä poissaolo pohjimmiltaan johtuu ja miten kierre saadaan katkaistua.

Uudistusta kaipaa myös oppilashuoltolaki, joka koetaan monilta osin byrokraattiseksi. Ongelmat hukkuvat hallintoon, kun tietoa ongelmista ei saada ajoissa ja koulujen keinot puuttua ongelmiin lasten elämässä ovat hyvin vähäiset. Erityistä huolta kannamme niistä oppilaista, joiden vanhemmat eivät lähetä heitä kouluun. Näissä tapauksissa oppivelvollisuuden täyttymisestä täytyy pitää huolta.

Olennaista on myös satsata lapsen koulutaipaleen alkuun. Ongelmien kärjistymistä voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi lisäämällä koulupsykologeja nuorten saataville.
Riittävä määrä erityisopettajia takaa, että lasten yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi. Yksi konkreettinen toimenpide voisi olla se, että helpotettaisiin opettajien mahdollisuutta kouluttautua erityisopettajaksi.

Ensisijainen vastuu lasten kasvattamisesta kuuluu aina vanhemmille, mutta yhteiskunnalla on oltava riittävät keinot ongelmiin puuttumiseksi silloin, kun lapsen etu sitä vaatii. Yhteinen velvollisuutemme on turvata se, ettei yhdenkään lapsen koulutie keskeydy.

Pia Kauma
KTM, kansanedustaja (kok)

Raija Vahasalo
Rehtori, kansanedustaja (kok)

Senaatti-kiinteistöjen toiminta ja tuottovaatimus arvioitava uudelleen

TIEDOTE 3.6.2018
Vapaa julkaistavaksi heti

Ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimitilakustannukset ovat viime vuosina olleet voimakkaassa kasvussa. Tilanne ei ole helpottumassa lähivuosina, kun useiden turvallisuusviranomaisten toimitiloja odottavat peruskorjaukset. Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Jukka Kopra ovat huolestuneita siitä, että toimitilakustannukset syövät yhä suuremman osan viranomaisten lakisääteisen toiminnan turvaamiseen tarvittavista rahoista.

”Esimerkiksi hallintovaliokunta on tuoreessa lausunnossaan valtiovarainvaliokunnalle kiinnittänyt huomiota siihen, että turvallisuusviranomaisten toimitilakustannukset katetaan toimintamenoista. Kun vuokrat kasvavat, jää varsinaiseen toimintaan, kuten henkilöstökuluihin, luonnollisesti vähemmän varoja. Ei voi olla niin, että jatkuvasti kasvavat vuokrat ajavat esimerkiksi poliisin tai rajavartiolaitoksen tilanteeseen, jossa niillä ei ole riittävästi resursseja ydintoimintojensa suorittamiseen”, sanoo Kauma.

Kansanedustajat näkevät, että tilannetta kiristää myös valtion virastoille ja laitoksille tilapalveluja tuottavan Senaatti-kiinteistöjen pääoman 1,5-3 prosentin tuottovaatimus. Senaatti-kiinteistöillä on lähes 10 000 vuokrattavaa rakennusta.

”Poliisien toimitilat alkavat olla peruskorjausiässä ja homeongelmat vaikkapa puolustusvoimien tiloissa ovat yleisesti tunnettu ongelma. Kun tilakustannukset ovat muutenkin kasvussa, ei tilannetta pidä ainakaan pahentaa liian kireillä tuottovaatimuksilla, jotka ovat kuitenkin vasta toissijaisia viranomaisten ydintoimintoihin nähden”, Kopra toteaa.

”Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimuksen osalta on nyt selvitettävä tarkasti, miten se vaikuttaa viranomaisten edellytyksiin hoitaa tehtäviään. Jos tuottovaatimuksen ja kiinteistömenojen kustannusrakenteen hallitsemattomuus alkavat laajemminkin johtaa viranomaistoiminnan resurssien kaventumiseen, on Senaatti-kiinteistöjen toimintaa tarkasteltava kokonaisuutena uudelleen. Valtiovallan tehtävä on turvata, että viranomaiset kykenevät suoriutumaan ansiokkaasti kaikista niille asetetuista lakisääteisistä tehtävistä”, kansanedustajat päättävät.

Lisätiedot:

Pia Kauma
Kansanedustaja
050 574 6764

Jukka Kopra
Kansanedustaja
0400 515 066

Myös Uusimaa hyötyy sote- ja maakuntauudistuksesta

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä 28.5.2018.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on valmisteltu yli 10 vuotta. Aiemmat mallit ovat pysähtyneet mm. perustuslakiin. Nykytilanne ei voi kuitenkaan jatkua. Sote-kustannusten kasvu on kestämätön, ja palveluihin pääseminen ongelmallista. Uudellamaallakin odotusaika terveysasemalle vaihtelee merkittävästi, vaikka kansalaisten tulisi olla tasavertaisessa asemassa.

Nykyään jos rahat ovat kunnassa loppuneet kesken, vajetta on tasattu valtionosuuksilla. Esimerkiksi Espoo on maksanut joka vuosi valtionosuuksia eri puolille Suomea lähes 200 miljoonaa euroa. Muun Suomen sosiaali-ja terveydenhuollon toimimattomuus on kaatunut siis viime kädessä uusmaalaisten veronmaksajien niskaan. 



Uudessa sotemallissa valtiolla on tehokkaammat suitset. Järjestämisvastuussa on maakunta, jolla on leveämmät hartiat palveluiden turvaamiseen. Jos taas maakunta ei selviydy velvoitteistaan, se joutuu selvitystilaan ja tarvittaessa liitetään toiseen maakuntaan. Piikki ei siis olisi enää loputtomasti auki myöskään alati kasvaville valtionosuuksille.  



Uudessa mallissa sosiaali-ja terveydenhuollon palvelua tarvitseva voi kääntyä samalla asiakasmaksulla joko julkisen tai yksityisen sote-keskuksen puoleen. Edellytyksenä on, että sote-keskus täyttää maakunnan päättämät kriteerit. Hoitoa tarvitsevan ei siis enää tarvitse tyytyä odottamaan pitkiä aikoja jonossa, vaan hän voi hakeutua toiseen paikkaan. Ihminen voi myös jäädä käyttämään sen sotekeskuksen palveluja, joihin hän on jo tyytyväinen. Ja erillistä valintaa ei ole myöskään välttämätöntä tehdä, jos ei halua.

Monisairaat, vammaiset ja muut paljon palveluja käyttävät voivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Se lisää ihmisen itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuutta vaikuttaa oman elämän tärkeisiin palveluihin, kuten valita missä palvelutalossa haluaa asua. Erikoissairaanhoidossa taas tulee tarjota asiakasseteliä, jos omaan sairaalaan ei pääse hoitotakuun määrittelemässä kuudessa kuukaudessa. Kun ihminen pääsee ajoissa lääkäriin tai tarvittaessa esim. keinonivel- tai kaihileikkaukseen, kustannukset vähenevät kun sairaus hoidetaan ajoissa ja myös työkyky palautuu nopeammin.



Muutoksissa syntyy usein alussa lisäkustannuksia. Uudellamaalla isoimpana maakuntana nämä muutoskustannukset ovat suurimmat. Uudellamaalla on myös metropolialueen muita haasteita, kuten syrjäytyminen, suuri maahanmuuttajien määrä ja vieraskielisyys. Niihin edellytämme lisää rahaa valtiolta. Julkisuudessa esitetystä kritiikistä huolimatta esitetty sote-malli luo riittävän hyvän raamin palveluille ja voimme mennä luottavaisesti sillä eteenpäin.

Pia Kauma
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Mia Laiho
Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Espoo

Koulujen lomia voisi jaksottaa toisin

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 27.5.2018.

Hanna Toiviainen-Ollila totesi keskustelun kesälomien siirtämisestä keskittyvän liiaksi elinkeinoelämän etua korostaviin näkökulmiin. Ja että nimenomaan ”alkukesän valo on kullanarvoista väsyneille koululaisille”. (HS 21.5.)

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen mukaan kesälomien siirto kahdella viikolla lisäisi jo pelkästään matkailutuloja kesäkuukausina lähes 220 miljoonaa euroa. Muiden toimialojen vaikutuksia ei ole vielä selvitetty. Lomakuukausi muualla on yleisesti elokuu, kuten naapurimaissamme Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä ja suurimmassa osassa Euroopan maita. Kun yhä useampi työskentelee kansainvälisten tehtävien, esimerkiksi ulkomaankaupan parissa, loma-aikojen olisi järkevää osua yhteen yleiseurooppalaisten käytäntöjen kanssa. Suomen ei kannata jättäytyä erilliseksi, yksin omassa rytmissään eläväksi saarekkeeksi.

Kevätkauden lähestyessä loppuaan ”raskas työntäyteinen vuosi näkyy oppilaissa”, kuten Toiviainen-Ollila toteaa. Tästä syystä myös koululaisten kevätkauden lomien jaksotus tulisi miettiä uudelleen. Hiihtoloman siirto yhdellä tai kahdella viikolla eteenpäin ja nykyistä pidempi pääsiäisloma voisivat olla ratkaisu siihen, että myös kevätlukukautta rytmittäisi riittävän pitkä hengähdystauko. 

Kesälomien siirron erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutusten arviointi kannattaa selvittää perusteellisesti siten, että löydetään niin kouluille, perheille, kuin elinkeinoelämällekin nykyistä parempi ratkaisu.



Pia Kauma



Lenita Toivakka

Jaana Pelkonen

kansanedustajia (kok.)

Sote- ja maakuntauudistus hyödyttäisi myös Uuttamaata

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginvaltuutetut pitivät runsas viikko sitten yhteisen kokouksen sote- ja maakuntauudistuksesta. Tietäen ketkä puuhahenkilöinä olivat, oli jo ennakkoon odotettavissa, että kokouksesta ollaan hakemassa täystyrmäystä uudistukselle. No, se saatiin, mitä haettiinkin. Eipä siinä mitään. Toki demokratiaan kuuluu, että mielenilmaukset ovat sallittuja, ja päättäjien on ne otettava huomioon.

Tavalliselle kansalaiselle on varmaan aikamoisen turhauttavaa seurata loputtomilla kierroksilla käyvää sote-pallottelua, joka dominoi julkista keskustelua. Etenkin uudistuksen vastustajat ovat käyttäneet uhkakuvista niin voimakasta kieltä, että enää heinäsirkkojen hyökkäys ja tulvat puuttuvat. Kaikki muu kauhea on jo maalailtu seinille.

Mitä uusmaalaisen pitäisi sotesta sitten oikein ajatella? No, ainakin se, että tätä uudistusta tehdään pääasiassa tulevia vuosia varten. Ja että julkisen palvelun piirissä olevat ihmiset eivät Uudellamaallakaan ole tasaveroisessa asemassa, vaikka jotkut niin luulevat ja vaikka perustuslaki niin edellyttää. Vaihteluväli kiireettömään hoitoon pääsyssä on vielä tänä keväänä julkaistun Työ- ja hyvinvointilaitoksen raportin mukaan ollut 7 – 42 vuorokautta.

Lisäksi olisi hyvä tietää se, että pari vuotta sitten pääkaupunkiseudun kaupungit hakivat alueelle erillisratkaisua. Se ei edennyt, koska sen tulkittiin olevan perustuslain vastainen. Käytännössä se olisi myös jättänyt toimintatavat lähes ennalleen. Mikä muutos se sellainen on, jossa odotetaan vain muiden muuttuvan, mutta itse jatketaan kuten ennenkin? Mietipä vaikka työpaikan organisaatiomuutosta tai paikalleen jämähtänyttä avioliittoa. Muutu sinä, minä en!

Entäpä verot, joilla koko lysti kustannetaan? Nykyisessä mallissa valtiolla ei ole ollut riittävän tehokkaita menetelmiä puuttua, jos kunta ei ole saanut menojen kasvua kuriin. Jos rahat ovat loppuneet kesken, vajetta on tasattu valtionosuuksilla. Esimerkiksi Espoo on maksanut joka vuosi valtionosuuksia eri puolille Suomea lähes 200 miljoonaa euroa. Tämäkään raha ei aina ole riittänyt, vaan etenkin suurimmissa talousvaikeuksissa olevat kunnat ovat joutuneet nostamaan veroprosenttejaan ja velkaantuneet.

Uudessa sotemallissa sen sijaan on valtiolla tehokkaammat suitset. Jos maakunta ei selviydy velvoitteistaan, se joutuu neuvotteluun valtion kanssa ja se voidaan liittää toiseen maakuntaan. Kun piikki ei ole enää loputtomasti auki myöskään alati kasvaville valtionosuuksille, kuten nyt, siitä hyötyy myös uusmaalainen veronmaksaja.

Silloin tällöin myös uusmaalainen veronmaksaja itse tarvitsee hoitoa. Uudistuksen myötä hänen ei enää tarvitse odottaa pitkiä aikoja jonossa, vaan hän voi samalla rahalla hakeutua toiseen paikkaan. Mitään valinnanvapauspakkoa ei silti ole tulossa, vaan ihminen voi jäädä myös siihen sotekeskukseen, jossa hän jo on tyytyväinen tai jota hänelle ensisijaisesti maakunnasta tarjotaan.

Monisairaille, vammaisille ja muille paljon palveluita käyttäville tulee henkilökohtainen budjetti. Siinä arvioidaan, mitä kaikkia palveluja tarvitaan, paljonko niihin tarvitaan rahaa ja mistä kaikkialta ne palvelut voi hankkia. Asiakas voi valita tuottajan ja halutessaan myös vaihtaa hänet toiseen. Hoitotakuun ansiosta esimerkiksi tekonivelleikkauksiin pääsy nopeutuu, kun käytössä on isompi määrä paikkoja, joissa toimenpide voidaan tehdä. Sairauden pitkittyessähän myös kustannukset kasvavat.

Miksi sitten emme voisi edetä nykymallin evoluution mieluummin kuin revoluution kautta? Siksi, että muutokset ovat silloin liian hitaita. Istuin vuosina 2005-2012 Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa, ja yritimme koko sen ajan saada terveyskeskusjonot purettua. Ulkoistamista ei saanut tehdä, koska poliittinen vasemmisto vastusti, vaikka ihmiset jonottivat viikkotolkulla. Päätöksenteon henki oli se, että mieluummin annettiin sairauksien pitkittyä kuin ihmisten hakeutua ”pahaksi koetulle” yksityiselle lääkäriasemalle ulkoistettuun hoitoon. Vasta kun vuosikausien väännön jälkeen saimme vaihdettua myös asiaa esittelevän virkamiehen, alkoi tapahtua. Ulkoistamisia tehtiin, mutta samaan aikaan parannettiin myös julkisen puolen johtamista. Tilanne lähti parempaa päin ja hyvä niin, mutta monenkohan ihmisen sairaus ehti pahentua noiden vuosien aikana, jos tosiaan oli enää edes hengissä?

Uudessa sote-mallissa on jo lähtökohtana se, että palvelun tuottajien kirjo on laajempi. Ei olla enää vain yhden palveluntuottajan varassa. Silti mihinkään massiivisiin yksityistämisiin ei olla menossa. Valtioneuvoston arvioissa terveydenhoitopalvelujen odotetaan kasvavan yksityisellä puolella 6 prosentista 13 prosenttiin ja sosiaalipalvelujen 32 prosentista 39 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä.

Ensimmäisinä muutosvuosina syntyy ilman muuta kustannuksia päällekkäisistä toiminnoista, it-järjestelmistä ja palkkaharmonisoinneista. Näihin on vielä saatava rahoituspäätökset valtiolta, jotta nimenomaan alku saadaan pohjustettua kunnolla.

Mikään malli ei ole täydellinen, mutta päätöksiä on joskus kyettävä tekemään myös epätäydellisissä olosuhteissa. Ja sellaista uudistusmallia tuskin löytyykään, joka kelpaisi kaikille. Toivon, että tulevien viikkojen aikana saadaan vielä vastaukset avoimiin kysymyksiin ja enemmistö kansanedustajista päätyy positiiviselle kannalle. Nyt on jo aika mennä eteenpäin.