EU-rahoitus sidottava demokratian kunnioittamiseen

TIEDOTE 9.5.2018

Vapaa julkaistavaksi heti

Eduskunta keskustelee keskiviikkona Euroopan komission esityksestä unionin rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kiittelee esitystä erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen huomiomisesta ja peräänkuuluttaa unionilta jämäkkää otetta demokraattisten arvojen puolustamisessa sekä unionin sisällä että sen ulkopuolella.



”En kannata EU-budjetin kasvattamista, mutta jos näin tehdään, on ehdottoman tärkeää huolehtia siitä, että lisäykset käytetään järkeviin kohteisiin. Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman kaksinkertaistaminen on komissiolta tulevaisuuteen katsova avaus ja edistää nuorten kansainvälisiä koulutus- ja työmahdollisuuksia. Tämä luo erinomaista maaperää erilaiselle innovaatio- ja yritystoiminnalle”, toteaa Kauma.



”Hyvää esityksessä on myös rahoituksen sitominen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi Unkarissa rajoitetaan lehdistönvapautta hallituksen toimesta, ja Puolassa vaarassa on oikeuslaitoksen riippumattomuus suhteessa hallitseviin poliitikkoihin. Unionin ei pidä missään nimessä katsoa tällaista läpi sormien. EU:n perusoikeuskirjassa todetaan yksiselitteisesti, että unioni rakentuu kansanvallan ja oikeusvaltion periaatteille”, muistuttaa Kauma.



Kauman mukaan myös äänioikeuden väliaikainen rajoittaminen EU:n huippukokouksissa tulee pitää keinovalikoimissa, mutta hän sanoo pitävänsä rahoituksen eväämistä nopeampana ja tehokkaampaan keinona puuttua epätoivottuun kehitykseen jäsenvaltion sisällä.

”EU:n jokaisen jäsenmaan tulee pitäytyä tiukasti läntisten ja demokraattisten arvojen puolustamisessa etenkin tällaisena aikana, kun yksinvaltaiset johtamistavat aiheuttavat ongelmia eri puolilla maailmaa. Mikäli kehitys jossakin jäsenvaltiossa lähtee väärään suuntaan, tulee siihen tarvittaessa voida puuttua myös rahoituksen keinoin”, Kauma sanoo.



”Olisi vaikea perustella rahoituksen pitämistä ennallaan tilanteessa, jossa jäsenvaltio ei enää sitoudu yhteisesti määriteltyjen käytäntöjen ja tavoitteiden noudattamiseen. Toivon, että komission esitys menee läpi ja että rahoituksen jäädyttämistä myös todella käytetään, kun tarve vaatii. Samalla unioni muistuttaa kaikkia sen jäsenvaltioitaan siitä, mitä varten se on perustettu: edistämään rauhaa, vapautta ja demokratiaa”, päättää Kauma.



Lisätietoja:

Pia Kauma
050 574 6764

Kesälomien siirron vaikutusten arviointi ei saa jäädä tähän

Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Lenita Toivakka ovat tyytyväisiä työ- ja elinkeinoministeriön eilen julkaistuun selvitykseen kesälomien siirron vaikutuksista matkailuun. Selvityksen mukaan koulujen kesälomien siirto kahdella viikolla eteenpäin lisäisi matkailutuloja kesäkuukausina noin 219 miljoonaa euroa ja lisäisi henkilöstötarvetta 1300 henkilötyövuodella.

”Ministeriön selvitys vihdoin konkretisoi sitä mitä matkailualalla on puhuttu jo pitkään. Lomien siirrolla olisi positiivisia vaikutuksia erityisesti kotimaanmatkailuun ja se parantaisi myös ulkomaisille matkailijoille tarjottavien palveluiden laajuutta ja saatavuutta. Puhumme alasta, jossa on kasvupotentiaalia ympäri maata.”, Toivakka linjaa.

Matkailualan lisäksi kesälomien siirtämisellä olisi positiivisia vaikutuksia perheiden arkeen.

”Kesälomien siirrolla olisi merkittäviä vaikutuksia myös perheiden käytännön elämään. Työelämässä aktiivisinta loma-aikaa ovat heinä- ja elokuu, ja olisi perheiden yhdessäolon kannalta luontevaa, että koululaisten lomat ajoittuisivat samalle aikavälille. Yhä useampi suomalainen myös työskentelee kansainvälisten tehtävien, esimerkiksi ulkomaankaupan parissa, joten loma-aikojen olisi sikälikin järkevää osua yhteen yleiseurooppalaisten käytäntöjen kanssa”, Kauma sanoo.

Ministeriön raportissa esitetään tarpeellisia jatkoselvitystarpeita liittyen kuluttajakäyttäytymiseen, matkailuyritysten kapasiteettiin, sekä koulujen loma-aikojen siirtojen vaikutusten arviointiin.

”On erityisen tärkeää, että selvitystyö ei jää tähän, vaan kesälomien siirtoon tarvittavat toimenpiteet ja niiden vaikutusten arviointi selvitetään perusteellisesti. Mikäli löydämme niin kouluille, perheille, kuin elinkeinoelämällekin sopivan ratkaisun, olisi se järjetöntä jättää käyttämättä.”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Pia Kauma
pia.kauma@eduskunta.fi
+358 50 574 6764

Lenita Toivakka
lenita.toivakka@eduskunta.fi
+358 469 207 629

Apteekkitoiminnan vapauttaminen alentaisi hintoja ja parantaisi palvelua

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylä-lehdessä 14.4.2018.

Länsiväylä uutisoi apteekkialan reviiririidasta Espoossa otsikolla ”Vihreää valoa Jorviin sijoittuvalle apteekille” (LV 7.-8.4.). Kyse on Jorvin sairaalan yhteyteen perustettavasta apteekista, jota ei ole vielä voitu perustaa, koska kaikki Espoossa toimivat apteekkarit yhtä lukuun ottamatta ovat hakeneet valitusta. Alkuperäisen oikaisuvaatimuksen mukaan apteekkarien mielestä uusille apteekeille ja yöaikaan avoinna olevalle apteekille ei Espoossa ole tarvetta.

Yli 20 vuotta Espoossa asuneena olen eri mieltä. Kaupungista puuttuu yöaikaan avoinna oleva apteekki.

Riita sairaala-apteekista on kuitenkin vain oire isommasta ongelmasta. Alaa on vietävä eteenpäin, kuten on tehty muualla Euroopassa. Apteekkien perustaminen on meillä raskaasti säänneltyä ja lääkkeiden hinnat ovat korkeat. Nykyisinhän lääkkeiden hintoja säännellään siten, että hintojen on oltava jokaisessa apteekissa samat, eivätkä apteekit siten kykene kilpailemaan hinnoilla. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa apteekkien lukumäärä lisääntyi kilpailun vapauttamisen jälkeen, ja hinnat alenivat.

Myös omistusta voitaisiin vapauttaa, kuten on tehty esimerkiksi Italiassa. Tällä hetkellähän vaatimuksena on proviisorin koulutus, vaikka farmasian ammattitaitoa voi toki edellyttää toiminnassa mukana olevilta myös muulla tavoin. Liian tiukat säännökset saattavat vaikeuttaa pääomien saamista, ja tätä kautta pitkäaikaista toiminnan kehittämistä esimerkiksi ketjuliiketoiminnan kautta.

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä avautuu myös apteekeille kehittämismahdollisuuksia. Apteekit voisivat tulevaisuudessa toimia terveydenhuollon lähipalvelupisteinä tarjoten esimerkiksi rokotuspalveluita, diagnostiikkaa ja hoitajapalveluita. Suomen apteekkijärjestelmää tulisikin pikaisesti kehittää siten, että asiakkaan ja potilaan etu nostetaan etusijalle ja yrittämisen mahdollisuuksia lisätään.

Kokoomuksen Kauma: Uudellamaalla varaslähtö valinnanvapauteen!

TIEDOTE 13.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä valinnanvapauslaki on määrä hyväksyä kesäkuussa. Jos ja kun laki etenee, uudistuksen käyntiin laittavat valinnanvapauspilotit voivat startata 1. heinäkuuta alkaen. Keskiviikkona päättyneen kehysriihen yhteydessä pilottien määrärahoja päätettiin nostaa 100 miljoonasta 200 miljoonaan euroon.

”Pilottivaiheessa kartoitetaan valinnanvapauden neljän eri elementin eli sote-keskusten, suunhoidon yksiköiden, asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin toimivuutta. Kehysriihessä myönnetty lisärahoitus mahdollistaa sen, että pilottivaiheeseen voidaan valita suuriakin maakuntia”, kiittelee kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma.

Päätökset piloteista tullaan tekemään toukokuun aikana. Pilottivaiheeseen valikoituvien maakuntien rooli on suuri, sillä ensimmäisistä kokeiluista saatu tieto auttaa kehittämään valinnanvapausmallia suuntaan, josta koko maa hyötyy mallin yleistyessä.

”Esimerkiksi Uudenmaan alueella asuu noin 1,7 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmasosa koko maan väestöstä. Sitä, kuinka valinnanvapaus Suomen ainoalla metropolialueella toimii, ei voida testata missään muualla kuin paikan päällä. Uudeltamaalta saatava tieto olisi luonteeltaan erittäin kattavaa ja auttaisi erottamaan, mikä valinnanvapaudessa toimii alusta lähtien ja mitä tulee vielä hioa mallin yleistyessä”, jatkaa Kauma.

”Toinen selkeytystä kaipaava kokonaisuus ovat muutosten käynnistyskustannukset, jotka liittyvät esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin alkuvaiheen päällekkäiseen toimintaan, tietojärjestelmien luontiin sekä palkkojen harmonisointiin. Eräiden arvioiden mukaan Uudellamaalla nämä kustannukset voisivat aiheuttaa pahimmillaan jopa 300 miljoonan euron suuruisen vajeen. Näin ei tietenkään saa käydä”, vaatii Kauma.

”Kun maakuntien tarvitsema rahoitus varmistetaan heti alusta lähtien, hälvenevät myös uudistukseen liittyvät epäluulot ja uhkakuvat. Rahoituksen riittävyys Uudellamaalla on koko maan kannalta tärkeä kysymys myös siksi, että alue toimii koko maan taloudellisena veturina”, Kauma päättää.

Lisätiedot:
Pia Kauma
050 574 6764

Kissa-hiiri –leikki pikavippifirmojen kanssa saatava loppumaan

Muistutus maksamatta jääneestä laskusta tai karhukirje perintätoimistosta on varmasti kolahtanut yhden jos toisenkin postiluukusta sisään. Hetkellisesti yli varojensa eläminen on tuttua monelle, mutta ulosottoon joutuminen on jo astetta vakavampi ilmiö. Julkinen maksu tai vero voi mennä ulosottoon suoraan, sen sijaan muihin laskuihin tarvitaan yleensä käräjäoikeuden päätös.

Ulosottotapausten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 ulosoton asiakkaiksi joutui noin puoli miljoonaa suomalaista, kun vielä vuonna 2008 tapauksia oli noin 50 000 vähemmän. Suurin osa ulosottoasioista liittyy veroihin ja julkisiin maksuihin, mutta muut yksityisoikeudelliset asiat, joihin kuuluvat myös pikavipit, muodostavat jo noin 30 prosenttia tapauksista.

Viime kaudella oli eduskunnassa suuri yksimielisyys siitä, että pikavippiongelmaan pitää puuttua, ja niin myös tehtiin. Vuonna 2013 alle 2000 euron luotoille asetettiin korkokatto. Ei mennyt kuitenkaan kauaa, kun luottoja myöntävät yritykset ryhtyivät kiertämään korkokattoa tarjoamalla esimerkiksi 2000 euron suuruisia joustoluottoja, joihin korkokatto ei päde. Todelliset vuosikorot nousevatkin tyypillisesti reippaasti yli sadan prosentin.

Velkaantumistahti näkyy myös Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastoissa vuodelta 2016. Yksittäisten luottojen lainamäärä on noussut korkokaton asettamisen jälkeen keskimäärin 276 eurosta noin 427 euroon.

Oikeusministeriö käynnisti vuoden 2017 lopulla selvityksen positiivisesta luottorekisteristä, josta luotonantajat voisivat nähdä henkilön velat ja tulot. Näin mahdollinen ylivelkaantuminen huomattaisiin ajoissa ja voitaisiin estää. Esimerkiksi tietosuojavaltuutettu on mahdollista rekisteriä kritisoinut, ja on myös esitetty, että järjestelmä olisi kallis ja hankala rakentaa. Itselläni ei ole vielä varmaa kantaa tähän asiaan, mutta on hyvä, että tämä nyt selvitetään. Periaatetasolla olisi tietenkin hyvä ajatus, että luotonmyöntäjillä olisi riittävät keinot asiakkaan maksuvalmiuden arviointiin.

Myös muita toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi kynnystä hakeutua talous- ja velkaneuvonnan palvelujen piiriin tulisi madaltaa. Ei ole häpeä hakea apua. Ja mitä aikaisemmin, sitä parempi. Ne jotka koskaan ovat joutuneet miettimään, missä järjestyksessä laskut kannattaa maksaa, ettei asunnosta katkea sähkö tai pöydästä katoa leipä tietävät, että ylivelkaantuminen on ahdistava ongelma, jonka kimppuun käyminen on hankalaa. Eteisen pöydälle kertyvä avaamattomien laskukuorten kasa herättää myös häpeää. Muutaman kympin koulukuvalaskusta tai nettiostoksesta alkunsa saanut pikavippikierre on vaikea katkaista. Otetaan velkaa velan päälle. Veli velkaa ottaessa, mutta veljenpoika takaisin maksaessa. Vai miten se meni? Ei olisi ehkä yhtään huono idea, että kouluissa myös opiskeltaisiin nykyistä laajemmin henkilökohtaiseen taloudenhoitoon liittyviä asioita.

Äskettäin julkaistussa professori Juho Saaren työryhmän raportissa listattiin myös monia hyviä keinoja. Yksi niistä oli se, että sosiaalinen luototus saataisiin sosiaalityön välineeksi koko maahan varhaisvaiheen talousongelmien ratkomiseen. Sosiaalista luototusta on nyt vain noin 30 kunnassa. Kuluttajaliitto puolestaan on vaatinut stoppia pikavippien mainonnalle. Hyvä, sillä itse ainakin haluaisin saada vippifirmojen hermoille käyvät radiorallatukset jo loppumaan.

Pikavippibisneksessä toimijoilla näyttää myös olevan ilmiömäinen kyky löytää koko ajan uusia keinoja kiertää säännöksiä. Oikeusministeriössä asia onkin otettu tänä keväänä uudestaan luupin alle. Valmistelussa määritellään, mikä 2 000 euron ja sitä suurempien luottojen korkokatto olisi ja että korkokaton tulisi kattaa kaikki luottokustannukset eli luoton korko ja muut luottosopimuksen perusteella perittävät kulut. Samalla tullaan selkiyttämään tilanteet, joissa korkokattoa on rikottu. Mitäpä, jos näissä tilanteissa kuluttajalla ei olisikaan velvollisuutta maksaa korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan? Sehän voisi olla toimiva sanktio luotonantajalle, joka on rikkonut lakia. Asiassa kun on myös moraalinen ja eettinen näkökulma. Koronkiskonta ei voi olla enää sivistysvaltiossa sallittua.

Vaihtoehtoja ulosottokierteen katkaisuun kyllä löytyy. Niitä toivottavasti tullaan esittelemään eduskunnalle vielä tämän vuoden puolella. Saadaan tämä loputon kissa-hiiri –leikki pikavippifirmojen kanssa onnelliseen päätökseen.

Pia Kauma: Puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa – pikavipit saatava kuriin

TIEDOTE 5.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Ulosottotapausten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 ulosoton asiakkaiksi joutui noin puoli miljoonaa suomalaista, kun vielä vuonna 2008 tapauksia oli noin 50 000 vähemmän. Suurin osa ulosottoasioista liittyy veroihin ja julkisiin maksuihin, mutta muut yksityisoikeudelliset asiat, joiden alle pikavipitkin kuuluvat, muodostavat jo noin 30 prosenttia tapauksista.

”Pikavippien aiheuttamiin ongelmiin yritettiin puuttua vuonna 2013, jolloin alle 2000 euron luotoille asetettiin korkokatto. Luottoja myöntävät yritykset ryhtyivät kuitenkin kiertämään korkokattoa tarjoamalla esimerkiksi 2000 euron suuruisia joustoluottoja, joihin korkokatto ei päde ja todelliset vuosikorot nousevat tyypillisesti reippaasti yli sadan prosentin”, avaa kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma.

Velkaantumistahti näkyy myös Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastoissa vuodelta 2016.
”Yksittäisten luottojen lainamäärä on noussut korkokaton asettamisen jälkeen keskimäärin 276 eurosta noin 427 euroon. Päättäjänä näitä lukuja ei voi tulkita muuten kuin siten, että järjestelmää on syytä korjata hyvin pikaisesti”, huomauttaa Kauma.

Oikeusministeriö on vuoden 2017 lopulla käynnistänyt selvityksen positiivisesta luottorekisteristä, josta luotonantajat voisivat nähdä henkilön velat ja tulot. Näin mahdollinen ylivelkaantuminen huomattaisiin ajoissa ja se voitaisiin estää. Kauman mukaan on hyvä ajatus, että luotonmyöntäjillä on riittävät keinot asiakkaan maksuvalmiuden arviointiin. Tämä tukee tervettä luotonantoliiketoimintaa. Kuitenkin myös muita toimenpiteitä tarvitaan.

”Ylivelkaantuminen on vaikea yhteiskunnallinen ongelma, johon tulee vaikuttaa monipuolisilla keinoilla. Pikavippien sääntely on tärkeä keino ongelman ennaltaehkäisyn kannalta, mutta tarvitsemme myös keinoja jo ylivelkaantuneiden auttamiseen. Esimerkiksi kynnystä hakeutua talous- ja velkaneuvonnan palvelujen piiriin tulisi madaltaa. Yksi keino tässä voisi olla riittävien resurssien turvaaminen”

”Pikavipit ovat myös kasvatuksellinen haaste. Kouluissa tulisi opiskella nykyistä laajemmin henkilökohtaiseen taloudenhoitoon liittyviä asioita, jotta tietoa olisi riittävästi tarjolla. Kuluttajaliitto on vaatinut myös kieltoa pikavippien mainonnalle, mikä varmasti osaltaan hillitsisi ihmisten ajautumista hallitsematomiin velkakierteisiin”, Kauma päättää.

Lisätiedot:
Pia Kauma
050 574 6764

Soteuudistus lyhentää uudistusvelkaa

Tavallinen ihminen havahtuu terveyspalveluiden ongelmiin viimeistään siinä vaiheessa, kun hän jää eläkkeelle tai työttömäksi tai kun perheeseen syntyy pieni lapsi. Työterveyspalveluiden piirissä lääkäriajan on saanut samana päivänä, mutta terveyskeskusaikaa joutuukin nyt odottamaan päiviä tai jopa viikkoja.

Palvelujen saatavuuden lisäksi meillä on toinenkin ongelma. Sosiaali- ja terveyskustannukset ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla, ja varsinainen ikääntymiseen liittyvä kustannuspiikki on vasta tulossa. Kun yli 75-vuotiaita on tällä hetkellä puolisen miljoonaa, on heitä 2020-luvun puolella jo 800 000.

Puolueiden kentässä on laaja yhteisymmärrys siitä, että nykyiset kunnat ovat liian pieniä kantamaan sotetaakkaa enää jatkossa. Ratkaisua on yritetty hakea jo pitkään. Runsas kymmenkunta vuotta sitten uudistusta ajettiin Paras-hankkeen nimellä, ja viime eduskuntakaudella ajoimme kuntauudistusta. Tällä kaudella uudistusta viedään eteenpäin niin, että sotepalvelut siirtyisivät 18 maakunnalle, jotka muodostaisivat eräänlaisen hallinnollisen rungon, jonka puitteissa palvelut tarjotaan. Ihminen voisi halutessaan valita yksityisen tai julkisen palveluntuottajan väliltä, tai sitten käyttää sitä, jota tarjotaan. Valinnanvapautta ei olisi pakko hyödyntää.

Uudistuksen luvuista liikkuu erilaisia arvioita, ja valitettavasti monissa niistä on alkuperäisiä numeroita tulkittu väärin. Myös omassa maakunnassani Uudellamaalla ovat jotkut olleet huolestuneita, johtaako tämä uusi malli nyt miljardiluokan kustannusleikkauksiin ja satojen miljoonien eurojen rahoitusvajeeseen jo heti alussa. Alkuvaiheessa tarvitsemme kyllä suuren tukun rahaa etenkin tietojärjestelmiin, mutta tämä mahdollistaa koko homman onnistumisen jatkossa. Myös päällekkäisistä julkisen ja yksityisen puolen toiminnoista syntyy lisäkustannuksia käynnistysvaiheessa. Mitään miljardiluokan palvelujen karsintaa ei silti ole tulossa. Uskallan ennustaa, että hyvin todennäköisesti valtio lähtee rahoittamaan näiden järjestelmien rakentamisen ja päällekkäisyyksien poistamista, ja siitä saadaan päätöksiä myöhemmin.

Suuret kaupungit ovat suhtautuneet epäilevästi uudistukseen, ja vastustus on minusta ymmärrettävä. Viedäänhän niiltä kontrolli oman alueensa palveluihin, ja samalla puolet rahoista. Kun tähän mennessä sotepalvelut on rahoitettu kunnallisveroprosentin kautta suoraan kunnista, täydennettynä valtionosuuksilla, jatkossa rahoitus tuleekin kokonaan valtionosuuksista. Jatkossa valtio siis sääntelee, miten paljon valtionosuuksia millekin maakunnalle on tulossa ja että maakunnat todella pysyvät niille annetuissa kustannusraameissa. Jos eivät pysy, maakuntia yhdistetään. Erityisesti Uuttamaata huolestuttaa se, että pysyykö valtio lupauksessaan, ettei verorasitus nouse ja että rahaa jää riittävästi investointeihin. Kaupungeillehan jää tämän jälkeenkin vielä vastuu kouluista ja kaupunkisuunnittelusta, ja pääkaupunkiseudulla vielä elinkeinopolitiikastakin.

Itse näen niin, että maakuntamalli tuo ainoastaan raamin sille, mitä lähdetään nyt toteuttamaan ja että hyvin tarkkoihin lukuihin ei kannata nyt tuijottaa. Pääasia on oikea suunta, joka on joka tapauksessa parempi kuin nykytilanne. Sitäpaitsi jokainen, joka on joskus jotain firmaa johtanut tietää, että vasta toimeenpano ratkaisee sen, miten hyviin tuloksiin tulemme pääsemään. Johtaminen sekä osaava ja motivoitunut henkilöstö ovat avainasemassa.

Epävarmuudessa eläminen ei tee koskaan hyvää kenellekään. Siksi toivon, että perustuslakivaliokunta antaa valinnanvapauslaista kevään aikana puhtaat paperit, ja pääsemme jo kunnolla suunnittelemaan käytäntöön vientiä. Yhteensä yli 220 000 henkilöä kunnista ja kuntayhtymistä ja 5 000 työntekijää valtion aluehallinnosta on mahdollisesti siirtymässä maakuntiin, joten he odottavat meiltä jo päätöksiä.

Tiedän hyvin, että uudistus ei ole täydellinen ja varsinkin Uusimaa olisi voinut elää myös ilman maakuntauudistusta. Uskon silti, että uudistus on riittävän hyvä. Siitä että ihmiset saadaan hoitoon ajoissa ja että valtio kontrolloi rahankäytön riistäytymistä käsistä, hyötyy Suomen lisäksi myös Uusimaa. Toivonkin, että alueella lähdetään pilotteihin ja otetaan aktiivinen ote uudistamiseen jo alkumetreillä. Täydellistä mallia ei ole, ja koko homman kaataminen veisi meidät taas alkupisteeseen. Se taas ei palvelisi ketään.

Pelkkä sote- ja maakuntauudistus ei tule riittämään kestävyysvajeen korjaamiseksi. Työllisyysaste on saatava ensiksi lähemmäs 75 prosenttia ja myöhemmin vielä tätä ylemmäs. Soten jälkeen meidän pitääkin uudistaa vielä ainakin sosiaaliturvajärjestelmä ja perhevapaat, vapauttaa sopimista työmarkkinoilla sekä uudistaa työvoimapalveluja. Näin aluksi. Soteuudistuksella pääsemme hyvin lyhentämään uudistusvelkaa, joka on jo nyt kasvanut sietokyvyn äärirajoille.

Rangaistuspolitiikan uudistuksille taattava resurssit

Tiedote 16.3.2018
Julkaisuvapaa heti

Oikeusministeri Antti Häkkäsen johdolla julkistettiin tiistaina muistio, jossa esitetään merkittäviä kiristyksiä muun muassa lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä annettaviin rangaistuksiin. Kokonaan uutena rikosnimikkeena väläytetään törkeää lapsen raiskausta, jonka rangaistusasteikko olisi neljästä vuodesta kahteentoista vuotta vankeutta.

”Olen ollut jo pitkään huolissani liian löyhistä tuomioista, joita on nähty erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa. Nyt esitetyt muutokset veisivät rangaistuspolitiikkaa enemmän yleistä oikeustajua vastaavaan suuntaan. Kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmää kohtaan on vahvistettava. Hienoa nähdä vihdoinkin konkreettisia toimenpiteitä asiassa, josta lähes kaikki puolueet ovat puhuneet”, kiittelee kansanedustaja Pia Kauma oikeusministerin avausta.

Kauman mukaan nyt on olennaista varmistaa, että välttämättömiin uudistuksiin löytyy riittävästi poliittista tahtoa kevään kehysriihen yhteydessä, kun loppuvuodesta valmistuvan budjetin ehdoista päätetään.

”Rangaistuspolitiikan uudistustarpeet ovat kokonaisuus, josta etenkin hallituksen keskuudessa on tähän saakka vallinnut selkeä yksimielisyys. Kehysriihen lähestyessä tulee varmistaa, että näille uudistuksille löydetään myös tarvittavat resurssit. Rangaistusten koventaminen nostaa kustannuksia, mutta nyt on korkea aika siirtyä puheista toimenpiteisiin”, Kauma vaatii.

”Lakivaliokunnan jäsenenä olen joutunut näkemään rangaistuspolitiikan kehitystarpeet erityisen läheltä. Tuomioiden koventaminen ei ole itseisarvo, mutta tiettyjen rikosten kohdalla liian löyhät tuomiot ovat johtaneet tilanteeseen, jossa rangaistukset eivät ole olleet missään suhteessa siihen kärsimykseen, jota rikosten uhrit ovat joutuneet kokemaan ”, päättää Kauma.

Sote- ja maakuntauudistuksen rinnalle kaupunkiuudistus

Tiedote 10.3.2018
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen espoolainen kansanedustaja Pia Kauma toppuuttelee Uudellamaalla käytävää keskustelua sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksista.

– On selvää, että tämän kokoluokan uudistukseen liittyy riskejä. Riskejä ei pidä vähätellä, mutta ei myöskään paisutella. Uudenmaan tilanteesta on liikkunut tällä viikolla aivan päättömiä lukuja julkisuudessa. Lukuja ei voi lahjoa, mutta niitä voi tulkita väärin. Laskelmat riskiskenaarioista eivät tarkoita leikkauksia, vaan kuvaavat tilannetta, jossa alueella kaikki kehitys loppusi seinään. Tuskin lukujen levittäjätkään uskovat näin tapahtuvan, Kauma arvio.

Kauma muistuttaa, että tuoreimpien maakuntien rahoituslaskelmien mukaan Uudenmaan maakunnalle siirtyvien palveluiden rahoituksessa ei muutosvaiheessa olisi tapahtumassa heilahdusta. Asukaskohtainen muutos on euron verran positiivinen. Kauma myöntää, että käynnistysvaiheeseen liittyy monenlaisia muutoskustannuksia, mutta muutokset myös maksavat ajan kuluessa itsensä takaisin parantuneena tehokkuutena ja tuottavuutena.

– Uudellamaalla on käytössään maan paras osaaminen ja suurin väestöpohja. Olen varma, että täällä onnistutaan rakentamaan maakunta, joka tarjoaa asukkailleen laadukkaat ja kustannustehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Suuri väestöpohja luo myös hyvät edellytykset valinnanvapauden toteutumiselle ja kilpailulle. Nykyisiä kuntiin, kuntayhtymiin sekä valtion aluehallintoon hajautuneita toimintoja keskittämällä saadaan vähennettyä hallintoa, kunhan uudistusten toimeenpanolla on tiukat vahtikoirat, Kauma toteaa.

Kauma muistuttaa, että menestyvät kaupungit maailmalle harvemmin itse vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta, vaan ne keskittyvät kaupunkisuunnitteluun, sivistykseen ja elinvoimaan. Sote- ja maakuntauudistuksen rinnalle Kauma toivoo kaupunkiuudistusta. Hänestä kasvupalveluiden järjestämisvastuun jääminen pääkaupunkiseudun kaupungeille oli hyvä päätös, joka antaa entistäkin paremmat edellytykset kehittää kaupunkien työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa.

– Kun sosiaali- ja terveyspalvelut lähtevät kaupungeilta, myös rahoituksesta poistuu puolet. Huoli kaupunkien pärjäämisestä ja kasvun rahoittamisesta on aito ja ymmärrettävä. Oikea lääke ei kuitenkaan ole sote- ja maakuntauudistuksen vastustaminen, vaan uudistusten rinnalla suurten kaupunkien edustajien pitää vaatia hallitukselta kaupunkiuudistusta. Hallituksen olisi käynnistettävä yhdessä kaupunkien kanssa selvitys niistä toimenpiteistä, joilla varmistetaan kaupunkien jatkossakin sykkivän elinvoimaa koko muuhun maakuntaan sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Selvityksessä olisi erityisesti tarkasteltava suurten infrahankkeiden ja nopean väestönkasvun rahoitusta, Kauma vaatii.

Matinkylään lukio 50 vuoden odotuksen jälkeen?

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylä-lehdessä 28.2.2018.

Lukioiden sijainti ja määrä ovat nyt päättäjien pöydällä. Tilankäyttösuunnitelmassa on 11 suomenkielistä lukiota, joista peräti kolme on ollut tyrkyllä nyt niin trendikkääseen Otaniemeen. Onneksi opetuslautakunta linjasi, että näistä yhtä eli Etelä-Tapiolan lukiota ei sinne vastoin oppilaiden ja vanhempien toiveita siirretä.

Kaikki espoolaiset eivät asu Otaniemessä eivätkä Kehä ykkösen tuntumassa, vaan kaupunki kasvaa eri puolille. Espoossa on viisi suurta aluekeskusta, joten olisi oikeudenmukaista, että alueita kohdeltaisiin tasavertaisesti.

Äskettäin pidetyssä Suur-Matinkylän asukasillassa monet ihmettelivät, miksi alati kasvava Matinkylä on jatkuvasti sivuutettu suunnitelmissa. Kävi ilmi, että lukiota on toivottu jo 1970-luvulta lähtien. Meri-Matin lukio on ollut investointisuunnitelmassa jo vuosikausia, mutta koskaan sille ei näy riittävän rahaa.

Kaitaan lukiolle etsitään uudessa suunnitelmassa tilat Matinkylästä. Jos näin tapahtuu, ei tämä vielä riitä, vaan tarvitaan tuntuvasti enemmän aloituspaikkoja. 50 vuoden odotuksen jälkeen nyt on viimeinkin Matinkylän vuoro.