Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauman mielestä lasten etu on unohdettu keskustelussa päivähoito-oikeuden rajaamisesta.

Tiedote 5.12.2018
Julkaisuvapaa heti

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisessa laki antaa kunnille mahdollisuuden rajata lapsen varhaiskasvatusoikeus kokopäiväisestä 20 tuntiin viikossa, mikäli lapsen huoltajat eivät työskentele kokoaikaisesti, opiskele päätoimisesti tai toimi yrittäjänä. Käytännössä lapsi on päiväkodissa joko päivittäin neljä tuntia tai osan viikosta. Kansanedustaja Pia Kauman mukaan rajaaminen on järkevää, sillä se antaa esimerkiksi kunnille lisää joustovaraa palveluiden järjestämisessä.

”Rajaaminen antaa kunnille enemmän joustovaraa, ja 20 tuntia viikossa on aivan riittävä määrä päiväkodissa olemista pienelle lapselle. Onhan se kuta kuinkin sama määrä kuin ekaluokkalaisen viikkotuntimäärä koulussa. Se riittää mainiosti lapselle tärkeiden sosiaalisten ja muiden taitojen oppimiseen”, toteaa Kauma.

SDP ja vihreät haluavat poistaa kunnilta mahdollisuuden rajata päivähoito-oikeutta, vaikka tuoreesta perhebarometrista selviää, että reilusti yli puolet vastaajista kannatti toteutettua päivähoito-oikeuden rajausta. Vain viidennes vastaajista oli aiemman kaltaisen rajaamattoman subjektiivisen päivähoidon kannalla.

”Silloin kun vanhemmat opiskelevat tai ovat täysipäiväisesti työelämässä, lapset saattavat joutua viettämään jopa 8-10 tuntisia päiviä päiväkodeissa, johtuen jo pitkistä etäisyyksistä ja niihin käytettävästä ajasta työpaikan, kodin ja päiväkodin välillä. Lapsen etu kuitenkin on se, että päivät eivät muodostu liian pitkiksi, silloin kun siihen suinkin on mahdollisuus”, toteaa Kauma.

Lapsilla tulee olla oikeus myös aikaan vanhempien ja muun perheen parissa.Vanhempia pitäisi kannustaa yhdistämään joustavasti työtä ja perhe-elämää eli osapäivätyötä, yksilöllisiä ratkaisuja ja työajan joustoja.

Kunnat taas tarvitsevat joustavuutta. Ja sitä lainsäätäjä on rajoittamisen kautta tarjonnut, sillä halutessaan lisää hoitoaikaa voi hakea perustellusta syystä.

On myös muistettava, että päivähoito on kallista etenkin pienimpien lasten kohdalla. Esimerkiksi Espoossa alle 3-vuotiaan päivähoito maksaa noin 16 300 euroa vuodessa, josta lapsen vanhemmat kustantavat noin 15 prosenttia. ”Aika iso lasku jää siis maksettavaksi veronmaksajalle. Jos sama lapsi on kotihoidossa, on kustannus noin puolet tästä”, jatkaa Kauma.

Teknologian kehitys menee siihen suuntaan, että tulevaisuudessa yhä useampi kunta ottaa mahdollisesti käyttöönsä kuukausittaiseen tuntimäärään perustuvan laskutuksen. Itse asiassa tällaista teknologiaa on jo saatavilla. Kehityksen ansiosta kukin perhe voi nykyistä paremmin arvioida lapsen ja perheen todellisen tarpeen päivähoidolle ja mitä se heille maksaa.

Tuntuu, että yhteiskuntaa kehitetään nykyään pelkästään kovien arvojen, työelämän ja aikuisten näkökulmasta. ”Kuka kysyisi vaihteeksi, mikä on lapsen etu tässä kaikessa?”, päättää Kauma.

Lisätietoja:
Pia Kauma, puh. 050 574 6764