Haatainen ja Kauma: Koulutus ja tasa-arvo avaimet Sahelin kehitykseen

Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen ja kansanedustaja Pia Kauma (kok.) edustivat Suomea torstaina 13. joulukuuta Ranskan kansalliskokouksen järjestämässä parlamentaarisessa Sahel-huippukokouksessa. Tapaamiseen osallistui viiden Sahelin alueen valtion sekä niiden eurooppalaisten yhteistyömaiden parlamenttien puhemiehiä ja kansanedustajia. Kokouksen tarkoituksena oli etsiä keinoja pysyvään rauhaan ja yhteiskunnalliseen vakauteen Burkina Fason, Nigerin, Malin, Mauritanian ja Tšadin muodostamalla Saharan eteläpuolisen Afrikan alueella.

Sekä Haatainen että Kauma kertoivat puheenvuoroissaan, miten Suomi kehittyi sisällis- ja muista sodista huolimatta nykyiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi alle sadassa vuodessa. Kumpikin näki tasa-arvon ja koulutuksen olleen avainasemassa.

”Kaikki Suomen kansalaiset, naiset mukaan lukien, saivat oikeuden äänestää ja olla ehdolla vaaleissa jo ennen kuin Suomesta tuli itsenäinen valtio. Kestävää rauhaa ja turvallisuutta ei voi saavuttaa, jos toinen puoli väestöstä jätetään yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulkopuolelle”, Haatainen totesi.

”Vuonna 1921 säädettiin yleinen oppivelvollisuus, joka koski sekä poikia että tyttöjä. Näen sen käännekohtana, jonka jälkeen naisten osuus työvoimasta ja korkea-asteen koulutuksesta alkoi kasvaa nykyisiin mittoihinsa. Pieni kansakunta ei voi hukata yhtään lahjakkuutta”, Kauma mainitsi.

Molemmat toivat esiin myös Suomen tukevan ulkopolitiikassaan naisten roolin vahvistamista rauhanvälityksessä ja –neuvotteluissa.

”Liberia on erinomainen esimerkki siitä, miten naisjärjestöjen sinnikäs työ sotivien osapuolten saamiseksi neuvottelupöytään toi lopulta tulosta ja kun rauhansopimuksen jälkeen maassa järjestettiin ensimmäiset presidentinvaalit, Afrikan ensimmäiseksi naispresidentiksi tuli valituksi Ellen Johnson Sirleaf”, Kauma sanoi.

Varapuhemies Haatainen kertoi puheenvuorossaan myös sosiaalisen luottamuksen merkityksestä yhteiskuntien rakentumiselle. Pohjoismaiden kokemusten pohjalta se, että ihmiset luottavat sekä toisiinsa että viranomaisiin, edistää niin taloudellista kuin yhteiskunnallistakin kehitystä.

”Jos pohjoismaisesta menestystarinasta olisi käsikirja, siinä olisivat ainakin seuraavat kappaleet: avoimuus, läpinäkyvyys ja korruption kitkeminen kaikissa muodoissaan, koulutukseen panostaminen, työttömyyden vähentäminen, kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja hyvinvointimalli, joka estää yhteiskunnallisen luokkajaon”, Haatainen hahmotteli.

Haatainen nosti esiin myös suomalaisen metsäalan osaamisen ja toivoi, että sitä hyödynnettäisiin kamppailussa aavikoitumista ja kuivumista vastaan, sekä presidentti Tarja Halosen työn YK:n aavikoitumissopimuksen hyvän tahdon lähettiläänä.

Sahelin aluetta ovat nopean väestönkasvun, kuivuuden, köyhyyden ja nälänhätien lisäksi koetelleet poliittiset kriisit kuten Malin vuoden 2012 sotilasvallankaappaus ja sitä seuranneet levottomuudet. Ääri-islamilaiset järjestöt, terroristit ja muu rikollisuus tekevät alueesta asukkailleen turvattoman. Ranskan ja muiden EU-maiden tavoitteena on vakauttaa aluetta niin, ettei sieltä lähtisi liikkeelle uutta siirtolaisaaltoa kohti Eurooppaa.