Tutkimukseen ja innovaatioihin panostaminen oikea ratkaisu


TIEDOTE 

30.8.2018

Vapaa julkaistavaksi heti

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kiittää hallitusta budjettiriihessä päätetyistä satsauksista tutkimukseen ja innovaatioihin. Kauma näkee, että Suomessa etenkään pienten ja keskisuurten yritysten vienti ei ole riittävällä tasolla, mutta budjettiriihessä päätetyillä toimenpiteillä tavoite pk-yritysten viennin kaksinkertaistamisesta vuoteen 2020 mennessä on askeleen lähempänä.



”Yli 100 miljoonan euron panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin mahdollistavat sen, että Suomen vientiä päästään vauhdittamaan riittävälle tasolle. Erityisesti Business Finlandin kautta tehtävät panostukset yritysten kansainvälistymiseen ovat tervetulleita. Suomi on innovoinnin ykkösmaita, mutta meillä on jo pidempään ollut haasteita kaupallistamisen ja kansainvälistymisen kanssa”, toteaa Kauma.



Business Finlandin avustusvaltuuksiin tehdään 69 miljoonan euron tasokorotus ja Business Finlandin kansainvälistymisen, viennin ja investointien edistämiseen lisätään 8 miljoonaa euroa.



”Usein arvioidaan, että innovaation markkinoille saattamiseen menee vähintään yhtä paljon rahaa kuin sen kehittämiseen. Paraskaan tuote ei hyödytä ketään, jos kukaan ei kuule siitä. Kaupallistaminen vaatii Suomelta kunnianhimoisia tukitoimenpiteitä tulevina vuosina. Budjettiriihen päätökset ovat tärkeä askel oikeaan suuntaan”, Kauma kiittelee.



”Kaiken kaikkiaan hallituksen viimeinen budjetti on tasapainoinen kokonaisuus, joissa niukkoja resursseja kohdistetaan juuri sellaisiin paikkoihin, joihin niitä tässä tilanteessa pitääkin kohdistaa. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan paras turva nyt ja tulevaisuudessa on, että maassa innovoidaan ennakkoluulottomasti ja että innovaatioita myös kyetään viemään tehokkaasti maailmalle”, Kauma päättää.

Lisätietoja:



Pia Kauma

Kansanedustaja

050 574 6764

Suorat bussilinjat takaisin

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylä-lehdessä 25.8.2018.

Julkisen liikenteen matka-aika Latokaskesta Kamppiin on jopa yli kaksinkertaistunut sen jälkeen, kun Länsimetro alkoi liikennöidä. 20 kilometrin taittamiseen kuluu nyt 60-70 minuuttia, kun siihen aikaisemmin kului puolisen tuntia. Saavutettavuus Helsingin keskustaan on samaa luokkaa kuin Hämeenlinnasta tai Lahdesta! Monet ovat joutuneet hankkimaan kakkosauton, ja osa harkitsee muuttoa alueelta. Mutta miten käy asuntojen arvon alueella, joka on muuttunut yhtäkkiä pussinperäksi? Onko tämä asukas- ja ympäristöystävällinen Espoo?

Valitettavasti Latokaski ei ole ainoa. Myös esimerkiksi Haukilahdesta Kamppiin kulkemiseen käytetty matka-aika on kaksinkertaistunut, ja bussilinjaa on perätty takaisin (LV 27.6.) Läntisestä ja keskisestä Espoosta löytyy monia katvealueita, joista liikkuminen on hyvin hankalaa.

Osaan ongelmista on löydetty ratkaisu, mutta muutokset ovat olleet hitaita ja riittämättömiä. Espoolaiset ovat jääneet vähemmistöön, kun Helsingin seudun liikenteestä vastaavassa kuntayhtymässä eli HSL:ssä on tehty päätöksiä. On syntynyt vaikutelma, että enemmän kuin rahasta, kyse on ollut haluttomuudesta ratkaista ongelmia.

Jo Länsimetrosta päätettäessä tiedettiin, ettei se missään tapauksessa voi toimia liikenneratkaisuna kaikille espoolaisille. Suoria, nopeita bussiyhteyksiä erityisesti ruuhka-aikoina on palautettava. Myös turvallisuuden kannalta on järkevää pitää yllä monia yhteyksiä, ettei mahdollisessa kriisitilanteessa koko liikenne lamaannu. Näin toimitaan myös muissa maissa.

Jos HSL ei kykene ratkaisuja tekemään, on mietittävä bussiliikenteen ottamista Espoon omiin käsiin ja sitä, millaisin edellytyksin sen voisi tehdä. Toivon pikaisia päätösesityksiä kaupunginvaltuustolle, jotta pääsemme ratkaisemaan ongelmat.

Pia Kauma
Kaupunginvaltuutettu (Kok.)
Kansanedustaja
Espoo

Kuka huolehtii nuoren turvallisuudesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta työpaikoilla?

Jokunen viikko sitten nousi uutisotsikoihin Classic Pizza –niminen yritys ja se, onko siellä nuorten työsopimuksia noudatettu lain kirjaimen ja hengen mukaan. Tällaisissa uutisissa täytyy aina olla tarkkana, kuinka suurelta osin kyse on oikeutetuista huolista vai vain joistakin yksittäistapauksista. Tai peräti siitä, että harmistuneet kilpailijat vain negatiivisen julkisuuden kautta yrittävät mustamaalata menestyvän yrittäjän mainetta. Kriittinen lehdenlukija toki ymmärtää, että asiat eivät aina ole ihan yksiselitteisiä ja että kaikkia yksityiskohtia ei yksityinen työnantajakaan voi kertoa julkisuuteen.

Olen omien parikymppisten lasteni kanssa käynyt jo monena vuonna keskustelua siitä, mitä he ja heidän ystävänsä ovat työ- ja kesätyöpaikoissaan kokeneet. Monet työnantajat toimivat hyvin ja asiallisesti, mutta onpa esiin noussut niitäkin, jotka nostavat toimintatavoissaan karvat pystyyn. Riittäviä ruokailutaukoja ei ole, työvuoroja hoidetaan liian pienellä henkilömäärällä ja palkanmaksua pitää odottaa liian pitkään. Esimiestaidot ovat monin paikoin aivan hakusessa, ja lusmujen työntekijöiden annetaan kuormittaa ja torpedoida muiden töitä aivan liian kauan.

Nuorten työehtoihin ja jopa työturvallisuuteen liittyvät kysymykset nousevat esiin erityisesti kesäisin, kun moni nuori kerryttää ensimmäisiä kokemuksiaan työelämästä erilaisten kesätöiden kautta. Onko julkisuuteen nousseissa työnantajissa kyse vain yksittäistapauksista vai mikä on tilanne nuorten työpaikoilla laajemmin ottaen? Ja nostavatko nuorten kesätyöpaikat vain esiin epäkohdat, joita vallitsee laajemmin koko toimialalla myös muiden kuin nuorten osalta?

Muutaman puhelinsoiton jälkeen kävi ilmi, että esimerkiksi kesällä 2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat valvoivat noin kuuttakymmentä työpaikkaa, joissa työskentelee nuoria kesätyöntekijöitä. Viidenneksellä valvotuista työpaikoista todettiin puutteita palkan määrässä tai vuosilomapalkan maksamisen ajankohdassa. Työterveyshuolto puuttui puolelta tarkastetuista työpaikoista. Lisäksi epäselvyyksiä havaittiin työvuoroluettelojen laatimiseen liittyvistä pelisäännöistä.

Eteläsuomalaisiin ravintola-alan yrityksiin tehdyissä tarkastuksissa vuonna 2015 ja 2016 yhteensä 169 jäi kiinni liian pienen palkan maksamisesta. Tarkastuksissa toimintaohjeita tai kehotuksia saaneista useampi kuin joka kymmenes ravintola maksoi työntekijöilleen liian vähän palkkaa. Lisäksi tarkastuksissa löydettiin muun muassa luvatonta työvoimaa ja vaarallisen korkeita työskentelylämpötiloja.

Ravintola-alan lisäksi myös rakennusala on toimiala, jonne nuoret pääsevät suhteellisen helposti töihin. Siinä mielessä myös sitä kannattaa hiukan tutkia. Kävi ilmi, että maaliskuussa 2015 Helsingin poliisilaitos ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue tekivät valvontaiskun yhteensä 25 Helsingissä sijaitsevalle rakennustyömaalle. Tuolloin havaittiin, että viikonloppuisin monilla työmailla ei ollut lainkaan työmaajohtoa paikalla, ja yhdellä työmaista havaittiin korkealla tapahtuvaa työskentelyä ilman asianmukaisia putoamissuojia. Myös työmaiden sähköjärjestelyissä puutteita, joiden takia sähköiskun vaara oli tavallista suurempi.

On sanomattakin selvää, että lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan tulee olla sellaisella tasolla, ettei kenenkään, mutta varsinkaan työelämässä kokemattomien nuorten työehtoja tai työturvallisuutta voi kiertää porsaanreikien avulla. Ensimmäisten työkokemustensa perusteella nuori muodostaa käsityksensä siitä, millaista työnteko on. Erityisesti rakennusalalla ja teollisuudessa pitäisi olla hyvin tiedossa, että lopputuloksen laatu on suorassa seuraussuhteessa työturvallisuuden noudattamiseen.

Kaikki vastuu ei ole tietenkään vain työnantajilla, vaan kodeissa ja kouluissa tulisi käydä nykyistä tarkemmin läpi työsopimuksen solmimiseen ja noudattamiseen liittyviä kysymyksiä. On tärkeää oppia tunnistamaan työelämässä sekä oikeutensa että velvollisuutensa.

Tämän päivän nuoret elävät monin tavoin turvallisemmassa maailmassa kuin meidän vanhempamme tai isovanhempamme aikoinaan. Toistaalta heiltä myös edellytetään työelämässä olemista paljon pitempään. Jos 70-vuotiaana vielä pitää jaksaa puurtaa, on työelämän jo alusta saakka kyettävä tarjoamaan oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Jos tuntee olonsa hyväksikäytetyksi tai vähätellyksi jo työelämän alkutaipaleella, on sillä pitkät jäljet eteenpäin.

Sen laskun maksamiseen osallistumme tavalla tai toisella me kaikki.

Nuorten työehtojen ja työturvallisuuden toteutuminen turvattava

TIEDOTE 23.8.2018
Vapaa julkaistavaksi heti

Nuorten työehtoihin ja työturvallisuuteen liittyvät kysymykset nousevat esiin erityisesti kesäisin, kun moni nuori kerryttää ensimmäisiä kokemuksiaan työelämästä erilaisten kesätöiden kautta. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma peräänkuuluttaa jämäkämpää puuttumista todettuihin epäkohtiin. Hän on tänään 23.8.2018 jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

”Esimerkiksi kesällä 2015 Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastajat valvoivat noin kuuttakymmentä työpaikkaa, joissa työskentelee nuoria kesätyöntekijöitä. Viidenneksellä valvotuista työpaikoista todettiin puutteita palkan määrässä tai vuosilomapalkan maksamisen ajankohdassa. Työterveyshuolto puuttui puolelta tarkastetuista työpaikoista. Lisäksi epäselvyyksiä havaittiin työvuoroluettelojen laatimiseen liittyvistä pelisäännöistä”, Kauma luettelee.

”Lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan tulee olla sellaisella tasolla, ettei nuorten työehtoja tai työturvallisuutta voi jättää noudattamatta tai kiertää erilaisten porsaanreikien avulla. Ensimmäisten työkokemustensa perusteella nuori muodostaa käsityksensä siitä, millaista työnteko on”, Kauma muistuttaa.

Kansanedustajan mukaan myös kasvatuksella on oma roolinsa tilanteen parantamiseksi.

”Sen lisäksi, että lakien ja valvonnan on oltava ajan tasalla, tulisi myös kodeissa ja kouluissa käydä nykyistä tarkemmin läpi esimerkiksi työsopimuksen solmimiseen ja noudattamiseen liittyviä kysymyksiä. On tärkeää, että nuoret oppivat tunnistamaan työelämässä sekä oikeutensa että velvollisuutensa”, päättää Kauma.

Lisätietoja:

Pia Kauma
Kansanedustaja
050 574 6764

Budjettiehdotuksen panostukset osuvat oikeisiin kohteisiin

TIEDOTE 9.8.2018
Julkaisuvapaa heti

Keskiviikkona 8.8. julkaistiin valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2019 talousarvioksi. Ehdotus on vastuullinen ja valtiontalouden riskialttiin tilanteen tiedostava, mutta sisältää monia konkreettisia parannuksia ihmisten arkeen. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kiittää valtiovarainministeri Petteri Orpoa erityisesti työllisyyttä edistävistä ja ylivelkaantumista ehkäisevistä toimenpiteistä.

”Budjettiehdotus pitää sisällään lukuisia tervetulleita toimenpiteitä, jotka edelleen vauhdittavat käynnissä olevaa positiivista työllisyyskehitystä. Työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseen satsataan 20 miljoonaa euroa, ja työttömyysturvamenojen ennustetaan alenevan peräti 308 miljoonalla eurolla, koska työllisyys kasvaa ja työttömyys alenee. Työn vastaanottamiseen liittyvien kannustinloukkujen purkaminen edesauttaa työttömien siirtymistä työelämään nykyistä sujuvammin”, Kauma kiittelee.

”Tällä hetkellä näyttää selvältä, että hallitus tulee pääsemään tavoitteeseensa 72 prosentin työllisyysasteesta. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi nousi kesäkuussa jo 71,8 prosenttiin. Nyt käsillä oleva ehdotus tarjoaa hyvän pohjan sille, että seuraavalla vaalikaudella tavoite voidaan asettaa esimerkiksi 75 prosenttiin”, jatkaa Kauma.

Kauman mukaan budjettiehdotus ottaa huomioon myös ylivelkaantuneiden tilanteen, joiden osalta ongelmat ovat viime vuosina olleet voimakkaassa kasvussa.

”Ulosottotapausten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 ulosoton asiakkaiksi joutui noin puoli miljoonaa suomalaista, kun vielä vuonna 2008 tapauksia oli noin 50 000 vähemmän. Suurin osa ulosottoasioista liittyy veroihin ja julkisiin maksuihin, mutta muiden yksityisoikeudellisten asioiden kategoria, joihin kuuluvat muun muassa pikavipit, muodostaa jo noin 30 prosenttia tapauksista”, Kauma avaa.

”Nyt ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen kohdistetaan yhteensä 8 miljoonaa euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa lisäpanostuksia esimerkiksi talous- ja velkaneuvontaan, ulosotossa tehtävään velallisten neuvontaan ja tuomioistuinkäsittelyjen nopeuttamiseen. Ylivelkaantuminen on äärimmäisen huolestuttava trendi, mutta juuri tällaisilla toimenpiteillä siihen puututaan oikein”, Kauma päättää.

Lisätiedot:

Pia Kauma
Kansanedustaja
050 574 6764