Kauma Berliinissä: Ahvenanmaa käy esimerkiksi monen aluekiistan ratkaisuun

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
12.7.2018

Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta pitää Ahvenanmaata hyvänä esimerkkinä siitä, miten monet nykypäivänkin aluekiistat voitaisiin ratkaista rauhanomaisesti. Kauma puhui Ahvenanmaan itsehallinnosta torstaina Berliinissä Saksan liittopäivien järjestämässä Leinsweiler-seminaarissa.

”Kansainliiton johdolla vuonna 1921 neuvoteltu sopimus Ahvenanmaan itsehallinnosta ei ollut syntyessään mieluinen yhdellekään kiistan osapuolista. Se oli ”jokaiselle jotain” –kompromissi, joka aikojen saatossa osoitti kuitenkin vahvuutensa ja johon kaikki ovat nyt tyytyväisiä”, Kauma kertoi.

Samaan aikaan Kansainliitossa neuvoteltiin Vuoristo-Karabahin kiistasta, joka on edelleen ratkaisematta Armenian ja Azerbaidžnin välillä ja kuuluu Etyj-alueen niin sanottuihin pitkittyneisiin konflikteihin.

Ahvenanmaan menestystarinaan on Kauman mukaan monta syytä. Maakunta on kielellisesti yhtenäinen, sillä on selvät maantieteelliset rajat eivätkä kiistan osapuolet koskaan turvautuneet väkivaltaan, mikä valitettavasti ei ole tilanne monessakaan nykypäivän konflikteista.

”Suomi ja Ahvenanmaa ovat esitelleet itsehallintomallia useille ulkomaisille valtuuskunnille. Ahvenanmaan mallista ovat kiinnostuneet muun muassa israelilaiset, palestiinalaiset, pohjoisirlantilaiset, georgialaiset sekä Indonesia ja Aceh jo mainitun Vuoristo-Karabahin lisäksi. Korostamme kaikille, että emme halua puhua mallista vaan esimerkistä”, Kauma tähdensi.

Ahvenanmaan kiistan sopimisesta tulee pian kuluneeksi sata vuotta. Demilitarisoituna Ahvenanmaa on lisännyt turvallisuutta ja vakautta koko Itämeren alueella.

”Me suomalaiset näemme Ahvenanmaan menestystarinan myös todisteena siitä, että rauhanvälitystä on tärkeä tukea ja siihen kannattaa pyrkiä niin YK:n, Etyjin kuin muidenkin kansainvälisten järjestöjen puitteissa”, Kauma päätti.

Leinsweiler-seminaareja on aiemmin järjestetty samannimisessä kaupungissa Saksan ja Ranskan rajalla alueella, joka on kuulunut vuoroin kummallekin valtiolle ja jonka hallinnasta on myös sodittu. Seminaarin tavoite on ollut tarjota konfliktimaiden edustajille mahdollisuus vuoropuheluun puolueettomalla maaperällä sekä näyttää, miten entiset vihollismaat voivat elää rauhanomaisesti. Nyt seminaari järjestettiin Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen jatkoksi Berliinissä.

Siihen oli kutsuttu edustajia Armeniasta, Azerbaidžanista, Bosnia ja Hertsegovinasta, Makedoniasta, Bulgariasta, Unkarista, Italiasta, Moldovasta, Venäjältä, Romaniasta, Serbiasta, Turkista ja Ukrainasta.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Pia Kauma 050 574 6764

Kauma osallistuu Etyjin jatkoksi Leinsweiler-seminaariin Berliinissä

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
11.7.2018

Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnasta osallistuu 11.–12. heinäkuuta Berliinissä Saksan liittopäivien järjestämään niin kutsuttuun Leinsweiler-seminaariin.

Kauma ja ruotsalainen kansanedustaja Kent Härstedt kertovat seminaarissa Etyjin nykyisten konfliktimaiden edustajille siitä, miten Suomi ja Ruotsi aikanaan ratkaisivat Kansainliiton johdolla Ahvenanmaata koskevan aluekiistansa.

Leinsweiler-seminaareja on aiemmin järjestetty samannimisessä kaupungissa Saksan ja Ranskan rajalla alueella, joka on kuulunut vuoroin kummallekin valtiolle ja jonka hallinnasta on myös sodittu. Seminaarin tavoite on ollut tarjota konfliktimaiden edustajille mahdollisuus vuoropuheluun puolueettomalla maaperällä sekä näyttää, miten entiset vihollismaat voivat elää rauhanomaisesti. Nyt seminaari järjestetään Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen jatkoksi Berliinissä.

Seminaariin on kutsuttu kansanedustajia Armeniasta, Azerbaidžanista, Bosnia ja Hertsegovinasta, Makedoniasta, Bulgariasta, Unkarista, Italiasta, Moldovasta, Venäjältä, Romaniasta, Serbiasta, Turkista ja Ukrainasta.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Pia Kauma 050 574 6764

Kauma vaati Etyjissä sisältövastuuta sosiaaliseen mediaan

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
11.7.2018

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Pia Kauma (kok.) vaatii sosiaaliselle medialle samankaltaista vastuuta ja valvontaa kuin perinteisille medioille.

”Kiinnostaako Facebookin ja Googlen kaltaisia suuryrityksiä riittävästi se, millaista tietoa niiden kautta levitetään? Jos ei kiinnosta, olisiko meidän lainsäätäjien syytä tehdä jotain kiinnostukset herättämiseksi?” Kauma kysyi Etyjin 57 osallistujavaltiota edustavilta kollegoiltaan puhuessaan Berliinissä meneillään olevassa Etyjin parlamentaarisessa yleiskokouksessa.

Kauma viittasi Suomen valtuuskunnan järjestämään oheistapahtumaan, jonka teemana oli luotettavan ja riippumattoman laatujournalismin nykytila ja mitä se tekijöiltään vaatii. ”Reliable, independent and quality journalism: at what cost” –miniseminaarissa puhui muun muassa Turkissa vankilatuomion poissaolevana saanut Wall Street Journalin suomalais-turkkilainen toimittaja Ayla Albayrak.

”Hän kertoi, että ainakin Facebook on jo palkannut ihmisiä valvomaan Facebookin kautta levitettävää informaatiota, mutta työtä ovat tekemässä todennäköisesti nuoret opiskelijat, joiden yleistiedon taso ei välttämättä riitä erottamaan valeuutisia oikeista. Hän pohti, olisivatko kokeneet journalistit kiinnostuneita sellaisesta työstä.”

Kauma korosti, että demokraattisille yhteiskunnille on tärkeää vaalia sananvapautta sekä luotettavaa ja riippumatonta laatujournalismia, jonka sosiaalinen media on ajanut myös taloudellisesti ahtaalle.

”Meidän täytyy myös miettiä, miten kouluissa opetetaan lapsia ja nuoria medialukutaitoon niin, että he erottavat valeuutiset ja propagandan oikeasta ja luotettavasta tiedosta”, hän totesi.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarisen yleiskokouksen näkyvin tehtävä on kansainvälinen vaalitarkkailu, minkä lisäksi yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin. Yleiskokous on koolla Berliinissä 7.–11.7.2018.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Pia Kauma 050 574 6764

Kauma Etyjissä: Kadonneet alaikäiset turvapaikanhakijat kansainväliseen tietokantaan

EDUSKUNTATIEDOTUS
RIKSDAGSINFORMATIONEN
8.7.2018

Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Pia Kauma (kok.) ehdottaa, että kadonneista alaikäisistä turvapaikanhakijoista aletaan kerätä kansainvälistä tietokantaa. Kun kadonneesta lapsesta saadaan havainto jossakin päin maailmaa, viranomaiset ilmoittavat sen yhteiskäytössään olevaan rekisteriin.

”Nykyisin alaikäisten turvapaikanhakijoiden katoamisia selvitetään eri maissa hyvin eri tavoin. Esimerkiksi Virossa kaikkiin tapauksiin tartutaan välittömästi, mutta näin ei ole kaikkialla”, hän huomautti.

Kauma viittasi Euroopan neuvoston tilastoihin, joiden mukaan Euroopassa oli vuonna 2015 miljoona alaikäistä turvapaikanhakijaa, joista 10 000 katosi jäljettömiin. UNICEF:n tilastoissa, joissa mukana on myös Euroopan ulkopuolisia maita kuten esimerkiksi Yhdysvallat, alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi kymmenessä vuodessa 2005–2015 neljästä miljoonasta yhdeksään.

”Kuten tiedämme, lasten riski joutua ihmiskaupan uhreiksi, parittajien kynsiin tai muunlaisen rikollisuuden uhreiksi on suuri. Kaikkien Etyj-maiden tulisi tarkistaa lainsäädäntöään niin, että alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeudet toteutuvat ja että lapset ovat myös tietoisia niistä”, hän vaati.

Lasten oikeuksiin kuuluu myös koulutus.

”Mitä pikemmin lapsi oppii uuden asuinmaansa kielen, sen helpommin hän pääsee kiinni uuteen elämään”, Kauma tähdensi.

Kauma puhui yleiskokouksessa sunnuntaina, kun käsittelyssä oli päätöslauselmaehdotus “Minors on the Move: The Role of the OSCE and the OSCE Parliamentary Assembly in Building an Effective Protection Framework”.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on maailman laajapohjaisin turvallisuutta käsittelevä alueellinen järjestö. Euroopan ja Keski-Aasian maiden lisäksi jäseninä ovat Yhdysvallat ja Kanada. Parlamentaarinen yleiskokous antaa suosituksia ja ehdotuksia ministerineuvostolle sekä ottaa julkilausumillaan kantaa ajankohtaisiin politiikan tapahtumiin. Yleiskokous on koolla Berliinissä 7.–11. heinäkuuta.

Lisätiedot:
Kansanedustaja Pia Kauma 050 574 6764

Vienti kaksinkertaistuu vasta kun opimme innovaatioiden kaupallistamisen

Kirjoitus on julkaistu pienin muokkauksin Helsingin Sanomissa 30.6.2018 ja Kauppalehdessä 2.7.2018.

Suomalaisten yritysten menestymistä edistävän Team Finland –verkoston tavoitteeksi on asetettu pienten ja keskisuurten yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on oikea, sillä kymmenen suurimman yrityksen osuus vuoden 2016 tavaraviennistä oli lähes kolmannes. Pk-yritysten osuus jäi 16 prosenttiin, vaikka juuri niillä olisi paljon annettavaa viennin kasvattamisessa.

Pk-yrityksillä kasvun jarruna on, että tuotekehitysprosessin jälkeen rahaa, osaamista tai draivia ei enää riitä kaupallistamiseen, vaikka se olisi läpimurron kannalta oleellisin vaihe.

Maailman talousfoorumin raportissa vuosilta 2016-2017 Suomi sijoittui kolmanneksi innovaatiokyvyssä, mutta putosi sijalle 84 markkinoinnissa. Eroa kehittämisen ja markkinoinnin välille ei pitäisi edes tehdä, koska vasta markkinoilla selviää tuotteen ja sen ympärille rakennetun stoorin todellinen arvo. Ainoa tapa oppia ymmärtämään, mitä markkinat oikeasti tarvitsevat on, että lopetamme norsunluutornissa tehtävän kehittämisen.

Myös uusien innovatiivisten liiketoimintamallien kehittäminen on tärkeää, sillä paraskaan teknologia ei ole menestyksen tae, vaan se kuinka se konseptoidaan tuotteeksi ja miten sitä myydään. Tuotteen tai palvelun ympärille pitää luoda kokonainen ekosysteemi, jotta se saadaan tehokkaasti markkinoille. Se tarkoittaa esimerkiksi asiakkaiden osallistamista tuotekehitykseen, oikeiden myyntikanavien valitsemista sekä markkinointia ja myyntiä.

EU-rahoitusta kaupallistamiseen on ollut saatavissa Horizon 2020 SME-ohjelmasta, mutta vain noin 10 prosenttia suomalaisista hakijayrityksistä on sitä saanut. EU:n vuotuinen kokonaisbudjetti on myös osoittautunut riittämättömäksi.

Pk-yritysten viennin merkittävää kasvu edellyttää, että rahoitusta on saatava lisää, ja sen sääntöjä uusittava. Sekä EU:n että Suomen omat säännöt rajoittavat kaupallistamisen annettavaa tukea. Business Finlandin myöntämässä de minimis –tuessa on rajaus, jonka mukaan tukea ei tulisi myöntää esimerkiksi jakeluverkon perustamiseen, toimintaan muissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa. Ajatus on vanhanaikainen, koska kaupallistamista ei voi tehdä olematta markkinalla fyysisesti asiakkaiden saatavilla.

Kansalliset tukemme ovat myös osin epätäsmällisesti määriteltyjä. Suoran vientituen myöntäminen on kiellettyä, mutta viennin edistäminen sallittua. Rajanveto näiden kahden välillä on usein epäselvä. Julkinen tuki kansainvälistymiselle on myös laskenut rajusti, ja kasvuohjelmien päättyminen uhkaa leikata pk-yritysten palveluita.

Sekä Euroopan unionin että Suomen on satsattava kaupallistamiseen kunnianhimoisemmin. Hienoinkaan teknologia tai keksintö ei hyödytä ketään, jos kukaan ei kuule siitä tai se jää vain pienen piirin käyttöön rajallisilla Suomen markkinoilla. EU:n meneillään olevassa rahoituskehyksessä keskeinen tavoite on uudistaa toimintaa. Nyt on aika toimia.

Pia Kauma
KTM, kansanedustaja (kok.)
Espoo

Marjaana Karjalainen
Kansainvälistymiskonsultti
Milano