Innovaatiot eivät myy itse itseään

TIEDOTE 15.6.2018
Vapaa julkaistavaksi heti

Suomalaisten yritysten menestymistä edistävän Team Finland –verkoston tavoitteeksi on asetettu, että pienten ja keskisuurten yritysten vienti tulee kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma sanoo, että tavoitteen saavuttaminen vaatii innovaatioiden tehokkaampaa kaupallistamista. Hän on tänään jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

”Innovaatioita ei osata vielä tarpeeksi hyvin kaupallistaa eli konseptoida myytäviksi tuotteiksi tai palveluiksi, ja myydä ne edelleen asiakkaille. Maailman talousfoorumin julkaisemassa vuosien 2016-2017 raportissa Suomi sijoittuu kolmanneksi innovaatiokyvyssä, mutta putoaa sijalle 84, kun mitataan esimerkiksi markkinointia, joka on tärkeä osa kaupallistamisprosessia”, Kauma sanoo.

Kauman mukaan innovaatioiden kaupallistamiseen tulisi varata selkeästi omat resurssinsa. Nykyisellään sekä EU-säännöt että kansalliset säännöt rajoittavat innovaatioiden kaupallistamisen rahoittamiseen annettavaa tukea myös Suomessa.

”EU-rahoitusta innovaatioiden kaupallistamiseen on ollut pk-yrityksille saatavissa EU:n Horizon2020 SME-ohjelmasta, mutta kumulatiivisesti ja laskentatavasta riippuen vain 8- 14 prosenttia suomalaisista hakijayrityksistä on sitä saanut, ja EU:n kokonaisbudjetti vuotta kohden on osoittautunut riittämättömäksi. Kaupallistaminen vaatii EU:lta ja myös Suomelta kunnianhimoisia tukitoimenpiteitä tulevina vuosina”, jatkaa Kauma.

”Usein arvioidaan, että innovaation markkinoille saattamiseen menee vähintään yhtä paljon rahaa kuin sen kehittämiseen. EU:n meneillään olevassa rahoituskehyksessä keskeinen tavoite on modernisoida ja uudistaa toimintaa. Unionin yhteinen etu olisikin, että se panostaisi vahvemmin myös innovaatioiden tuotteistamiseen ja markkinoille vientiin”, Kauma päättää.

Lisätiedot:

Pia Kauma
Kansanedustaja
050 574 6764

Koulutie ei saa keskeytyä

Kirjoitus on julkaistu alun perin Länsiväylä-lehdessä 13.6.2018.

Koulujen kesälomien alkaessa uutisoitiin, kuinka ”armovitosia” jaetaan kouluissa yhä enemmän eikä lapsia enää jätetä luokalle. Armovitoset ja koulua käymättömyys ovat nopeasti yleistyviä ongelmia erityisesti yläkouluissa, eikä lainsäädäntökään ole ehtinyt reagoida ongelmaan kunnolla.

Lukuvuonna 2016-2017 ilman peruskoulun päättötodistusta eronneita koulupudokkaita oli jo 314, kun 2000-luvun alkupuolella määrät vaihtelivat 200:n molemmin puolin. Koulupudokkaiden määrä on kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä etenkin yläkouluissa on yhä enemmän oppilaita, joita ei juuri koulussa näy. Keskeytynyt koulutie on aina inhimillinen tragedia, jolla on myös yhteiskunnallisesti surullisia ulottuvuuksia. Jokaisen poissaolijan kohdalla on kyettävä selvittämään, mistä poissaolo pohjimmiltaan johtuu ja miten kierre saadaan katkaistua.

Uudistusta kaipaa myös oppilashuoltolaki, joka koetaan monilta osin byrokraattiseksi. Ongelmat hukkuvat hallintoon, kun tietoa ongelmista ei saada ajoissa ja koulujen keinot puuttua ongelmiin lasten elämässä ovat hyvin vähäiset. Erityistä huolta kannamme niistä oppilaista, joiden vanhemmat eivät lähetä heitä kouluun. Näissä tapauksissa oppivelvollisuuden täyttymisestä täytyy pitää huolta.

Olennaista on myös satsata lapsen koulutaipaleen alkuun. Ongelmien kärjistymistä voidaan ennaltaehkäistä esimerkiksi lisäämällä koulupsykologeja nuorten saataville.
Riittävä määrä erityisopettajia takaa, että lasten yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi. Yksi konkreettinen toimenpide voisi olla se, että helpotettaisiin opettajien mahdollisuutta kouluttautua erityisopettajaksi.

Ensisijainen vastuu lasten kasvattamisesta kuuluu aina vanhemmille, mutta yhteiskunnalla on oltava riittävät keinot ongelmiin puuttumiseksi silloin, kun lapsen etu sitä vaatii. Yhteinen velvollisuutemme on turvata se, ettei yhdenkään lapsen koulutie keskeydy.

Pia Kauma
KTM, kansanedustaja (kok)

Raija Vahasalo
Rehtori, kansanedustaja (kok)

Senaatti-kiinteistöjen toiminta ja tuottovaatimus arvioitava uudelleen

TIEDOTE 3.6.2018
Vapaa julkaistavaksi heti

Ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten toimitilakustannukset ovat viime vuosina olleet voimakkaassa kasvussa. Tilanne ei ole helpottumassa lähivuosina, kun useiden turvallisuusviranomaisten toimitiloja odottavat peruskorjaukset. Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma ja Jukka Kopra ovat huolestuneita siitä, että toimitilakustannukset syövät yhä suuremman osan viranomaisten lakisääteisen toiminnan turvaamiseen tarvittavista rahoista.

”Esimerkiksi hallintovaliokunta on tuoreessa lausunnossaan valtiovarainvaliokunnalle kiinnittänyt huomiota siihen, että turvallisuusviranomaisten toimitilakustannukset katetaan toimintamenoista. Kun vuokrat kasvavat, jää varsinaiseen toimintaan, kuten henkilöstökuluihin, luonnollisesti vähemmän varoja. Ei voi olla niin, että jatkuvasti kasvavat vuokrat ajavat esimerkiksi poliisin tai rajavartiolaitoksen tilanteeseen, jossa niillä ei ole riittävästi resursseja ydintoimintojensa suorittamiseen”, sanoo Kauma.

Kansanedustajat näkevät, että tilannetta kiristää myös valtion virastoille ja laitoksille tilapalveluja tuottavan Senaatti-kiinteistöjen pääoman 1,5-3 prosentin tuottovaatimus. Senaatti-kiinteistöillä on lähes 10 000 vuokrattavaa rakennusta.

”Poliisien toimitilat alkavat olla peruskorjausiässä ja homeongelmat vaikkapa puolustusvoimien tiloissa ovat yleisesti tunnettu ongelma. Kun tilakustannukset ovat muutenkin kasvussa, ei tilannetta pidä ainakaan pahentaa liian kireillä tuottovaatimuksilla, jotka ovat kuitenkin vasta toissijaisia viranomaisten ydintoimintoihin nähden”, Kopra toteaa.

”Senaatti-kiinteistöjen tuottovaatimuksen osalta on nyt selvitettävä tarkasti, miten se vaikuttaa viranomaisten edellytyksiin hoitaa tehtäviään. Jos tuottovaatimuksen ja kiinteistömenojen kustannusrakenteen hallitsemattomuus alkavat laajemminkin johtaa viranomaistoiminnan resurssien kaventumiseen, on Senaatti-kiinteistöjen toimintaa tarkasteltava kokonaisuutena uudelleen. Valtiovallan tehtävä on turvata, että viranomaiset kykenevät suoriutumaan ansiokkaasti kaikista niille asetetuista lakisääteisistä tehtävistä”, kansanedustajat päättävät.

Lisätiedot:

Pia Kauma
Kansanedustaja
050 574 6764

Jukka Kopra
Kansanedustaja
0400 515 066