Apteekkitoiminnan vapauttaminen alentaisi hintoja ja parantaisi palvelua

Kirjoitus on julkaistu Länsiväylä-lehdessä 14.4.2018.

Länsiväylä uutisoi apteekkialan reviiririidasta Espoossa otsikolla ”Vihreää valoa Jorviin sijoittuvalle apteekille” (LV 7.-8.4.). Kyse on Jorvin sairaalan yhteyteen perustettavasta apteekista, jota ei ole vielä voitu perustaa, koska kaikki Espoossa toimivat apteekkarit yhtä lukuun ottamatta ovat hakeneet valitusta. Alkuperäisen oikaisuvaatimuksen mukaan apteekkarien mielestä uusille apteekeille ja yöaikaan avoinna olevalle apteekille ei Espoossa ole tarvetta.

Yli 20 vuotta Espoossa asuneena olen eri mieltä. Kaupungista puuttuu yöaikaan avoinna oleva apteekki.

Riita sairaala-apteekista on kuitenkin vain oire isommasta ongelmasta. Alaa on vietävä eteenpäin, kuten on tehty muualla Euroopassa. Apteekkien perustaminen on meillä raskaasti säänneltyä ja lääkkeiden hinnat ovat korkeat. Nykyisinhän lääkkeiden hintoja säännellään siten, että hintojen on oltava jokaisessa apteekissa samat, eivätkä apteekit siten kykene kilpailemaan hinnoilla. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa apteekkien lukumäärä lisääntyi kilpailun vapauttamisen jälkeen, ja hinnat alenivat.

Myös omistusta voitaisiin vapauttaa, kuten on tehty esimerkiksi Italiassa. Tällä hetkellähän vaatimuksena on proviisorin koulutus, vaikka farmasian ammattitaitoa voi toki edellyttää toiminnassa mukana olevilta myös muulla tavoin. Liian tiukat säännökset saattavat vaikeuttaa pääomien saamista, ja tätä kautta pitkäaikaista toiminnan kehittämistä esimerkiksi ketjuliiketoiminnan kautta.

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä avautuu myös apteekeille kehittämismahdollisuuksia. Apteekit voisivat tulevaisuudessa toimia terveydenhuollon lähipalvelupisteinä tarjoten esimerkiksi rokotuspalveluita, diagnostiikkaa ja hoitajapalveluita. Suomen apteekkijärjestelmää tulisikin pikaisesti kehittää siten, että asiakkaan ja potilaan etu nostetaan etusijalle ja yrittämisen mahdollisuuksia lisätään.

Kokoomuksen Kauma: Uudellamaalla varaslähtö valinnanvapauteen!

TIEDOTE 13.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä valinnanvapauslaki on määrä hyväksyä kesäkuussa. Jos ja kun laki etenee, uudistuksen käyntiin laittavat valinnanvapauspilotit voivat startata 1. heinäkuuta alkaen. Keskiviikkona päättyneen kehysriihen yhteydessä pilottien määrärahoja päätettiin nostaa 100 miljoonasta 200 miljoonaan euroon.

”Pilottivaiheessa kartoitetaan valinnanvapauden neljän eri elementin eli sote-keskusten, suunhoidon yksiköiden, asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin toimivuutta. Kehysriihessä myönnetty lisärahoitus mahdollistaa sen, että pilottivaiheeseen voidaan valita suuriakin maakuntia”, kiittelee kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma.

Päätökset piloteista tullaan tekemään toukokuun aikana. Pilottivaiheeseen valikoituvien maakuntien rooli on suuri, sillä ensimmäisistä kokeiluista saatu tieto auttaa kehittämään valinnanvapausmallia suuntaan, josta koko maa hyötyy mallin yleistyessä.

”Esimerkiksi Uudenmaan alueella asuu noin 1,7 miljoonaa ihmistä eli lähes kolmasosa koko maan väestöstä. Sitä, kuinka valinnanvapaus Suomen ainoalla metropolialueella toimii, ei voida testata missään muualla kuin paikan päällä. Uudeltamaalta saatava tieto olisi luonteeltaan erittäin kattavaa ja auttaisi erottamaan, mikä valinnanvapaudessa toimii alusta lähtien ja mitä tulee vielä hioa mallin yleistyessä”, jatkaa Kauma.

”Toinen selkeytystä kaipaava kokonaisuus ovat muutosten käynnistyskustannukset, jotka liittyvät esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin alkuvaiheen päällekkäiseen toimintaan, tietojärjestelmien luontiin sekä palkkojen harmonisointiin. Eräiden arvioiden mukaan Uudellamaalla nämä kustannukset voisivat aiheuttaa pahimmillaan jopa 300 miljoonan euron suuruisen vajeen. Näin ei tietenkään saa käydä”, vaatii Kauma.

”Kun maakuntien tarvitsema rahoitus varmistetaan heti alusta lähtien, hälvenevät myös uudistukseen liittyvät epäluulot ja uhkakuvat. Rahoituksen riittävyys Uudellamaalla on koko maan kannalta tärkeä kysymys myös siksi, että alue toimii koko maan taloudellisena veturina”, Kauma päättää.

Lisätiedot:
Pia Kauma
050 574 6764

Kissa-hiiri –leikki pikavippifirmojen kanssa saatava loppumaan

Muistutus maksamatta jääneestä laskusta tai karhukirje perintätoimistosta on varmasti kolahtanut yhden jos toisenkin postiluukusta sisään. Hetkellisesti yli varojensa eläminen on tuttua monelle, mutta ulosottoon joutuminen on jo astetta vakavampi ilmiö. Julkinen maksu tai vero voi mennä ulosottoon suoraan, sen sijaan muihin laskuihin tarvitaan yleensä käräjäoikeuden päätös.

Ulosottotapausten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 ulosoton asiakkaiksi joutui noin puoli miljoonaa suomalaista, kun vielä vuonna 2008 tapauksia oli noin 50 000 vähemmän. Suurin osa ulosottoasioista liittyy veroihin ja julkisiin maksuihin, mutta muut yksityisoikeudelliset asiat, joihin kuuluvat myös pikavipit, muodostavat jo noin 30 prosenttia tapauksista.

Viime kaudella oli eduskunnassa suuri yksimielisyys siitä, että pikavippiongelmaan pitää puuttua, ja niin myös tehtiin. Vuonna 2013 alle 2000 euron luotoille asetettiin korkokatto. Ei mennyt kuitenkaan kauaa, kun luottoja myöntävät yritykset ryhtyivät kiertämään korkokattoa tarjoamalla esimerkiksi 2000 euron suuruisia joustoluottoja, joihin korkokatto ei päde. Todelliset vuosikorot nousevatkin tyypillisesti reippaasti yli sadan prosentin.

Velkaantumistahti näkyy myös Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastoissa vuodelta 2016. Yksittäisten luottojen lainamäärä on noussut korkokaton asettamisen jälkeen keskimäärin 276 eurosta noin 427 euroon.

Oikeusministeriö käynnisti vuoden 2017 lopulla selvityksen positiivisesta luottorekisteristä, josta luotonantajat voisivat nähdä henkilön velat ja tulot. Näin mahdollinen ylivelkaantuminen huomattaisiin ajoissa ja voitaisiin estää. Esimerkiksi tietosuojavaltuutettu on mahdollista rekisteriä kritisoinut, ja on myös esitetty, että järjestelmä olisi kallis ja hankala rakentaa. Itselläni ei ole vielä varmaa kantaa tähän asiaan, mutta on hyvä, että tämä nyt selvitetään. Periaatetasolla olisi tietenkin hyvä ajatus, että luotonmyöntäjillä olisi riittävät keinot asiakkaan maksuvalmiuden arviointiin.

Myös muita toimenpiteitä tarvitaan. Esimerkiksi kynnystä hakeutua talous- ja velkaneuvonnan palvelujen piiriin tulisi madaltaa. Ei ole häpeä hakea apua. Ja mitä aikaisemmin, sitä parempi. Ne jotka koskaan ovat joutuneet miettimään, missä järjestyksessä laskut kannattaa maksaa, ettei asunnosta katkea sähkö tai pöydästä katoa leipä tietävät, että ylivelkaantuminen on ahdistava ongelma, jonka kimppuun käyminen on hankalaa. Eteisen pöydälle kertyvä avaamattomien laskukuorten kasa herättää myös häpeää. Muutaman kympin koulukuvalaskusta tai nettiostoksesta alkunsa saanut pikavippikierre on vaikea katkaista. Otetaan velkaa velan päälle. Veli velkaa ottaessa, mutta veljenpoika takaisin maksaessa. Vai miten se meni? Ei olisi ehkä yhtään huono idea, että kouluissa myös opiskeltaisiin nykyistä laajemmin henkilökohtaiseen taloudenhoitoon liittyviä asioita.

Äskettäin julkaistussa professori Juho Saaren työryhmän raportissa listattiin myös monia hyviä keinoja. Yksi niistä oli se, että sosiaalinen luototus saataisiin sosiaalityön välineeksi koko maahan varhaisvaiheen talousongelmien ratkomiseen. Sosiaalista luototusta on nyt vain noin 30 kunnassa. Kuluttajaliitto puolestaan on vaatinut stoppia pikavippien mainonnalle. Hyvä, sillä itse ainakin haluaisin saada vippifirmojen hermoille käyvät radiorallatukset jo loppumaan.

Pikavippibisneksessä toimijoilla näyttää myös olevan ilmiömäinen kyky löytää koko ajan uusia keinoja kiertää säännöksiä. Oikeusministeriössä asia onkin otettu tänä keväänä uudestaan luupin alle. Valmistelussa määritellään, mikä 2 000 euron ja sitä suurempien luottojen korkokatto olisi ja että korkokaton tulisi kattaa kaikki luottokustannukset eli luoton korko ja muut luottosopimuksen perusteella perittävät kulut. Samalla tullaan selkiyttämään tilanteet, joissa korkokattoa on rikottu. Mitäpä, jos näissä tilanteissa kuluttajalla ei olisikaan velvollisuutta maksaa korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan? Sehän voisi olla toimiva sanktio luotonantajalle, joka on rikkonut lakia. Asiassa kun on myös moraalinen ja eettinen näkökulma. Koronkiskonta ei voi olla enää sivistysvaltiossa sallittua.

Vaihtoehtoja ulosottokierteen katkaisuun kyllä löytyy. Niitä toivottavasti tullaan esittelemään eduskunnalle vielä tämän vuoden puolella. Saadaan tämä loputon kissa-hiiri –leikki pikavippifirmojen kanssa onnelliseen päätökseen.

Pia Kauma: Puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa – pikavipit saatava kuriin

TIEDOTE 5.4.2018
Julkaisuvapaa heti

Ulosottotapausten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2017 ulosoton asiakkaiksi joutui noin puoli miljoonaa suomalaista, kun vielä vuonna 2008 tapauksia oli noin 50 000 vähemmän. Suurin osa ulosottoasioista liittyy veroihin ja julkisiin maksuihin, mutta muut yksityisoikeudelliset asiat, joiden alle pikavipitkin kuuluvat, muodostavat jo noin 30 prosenttia tapauksista.

”Pikavippien aiheuttamiin ongelmiin yritettiin puuttua vuonna 2013, jolloin alle 2000 euron luotoille asetettiin korkokatto. Luottoja myöntävät yritykset ryhtyivät kuitenkin kiertämään korkokattoa tarjoamalla esimerkiksi 2000 euron suuruisia joustoluottoja, joihin korkokatto ei päde ja todelliset vuosikorot nousevat tyypillisesti reippaasti yli sadan prosentin”, avaa kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma.

Velkaantumistahti näkyy myös Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tilastoissa vuodelta 2016.
”Yksittäisten luottojen lainamäärä on noussut korkokaton asettamisen jälkeen keskimäärin 276 eurosta noin 427 euroon. Päättäjänä näitä lukuja ei voi tulkita muuten kuin siten, että järjestelmää on syytä korjata hyvin pikaisesti”, huomauttaa Kauma.

Oikeusministeriö on vuoden 2017 lopulla käynnistänyt selvityksen positiivisesta luottorekisteristä, josta luotonantajat voisivat nähdä henkilön velat ja tulot. Näin mahdollinen ylivelkaantuminen huomattaisiin ajoissa ja se voitaisiin estää. Kauman mukaan on hyvä ajatus, että luotonmyöntäjillä on riittävät keinot asiakkaan maksuvalmiuden arviointiin. Tämä tukee tervettä luotonantoliiketoimintaa. Kuitenkin myös muita toimenpiteitä tarvitaan.

”Ylivelkaantuminen on vaikea yhteiskunnallinen ongelma, johon tulee vaikuttaa monipuolisilla keinoilla. Pikavippien sääntely on tärkeä keino ongelman ennaltaehkäisyn kannalta, mutta tarvitsemme myös keinoja jo ylivelkaantuneiden auttamiseen. Esimerkiksi kynnystä hakeutua talous- ja velkaneuvonnan palvelujen piiriin tulisi madaltaa. Yksi keino tässä voisi olla riittävien resurssien turvaaminen”

”Pikavipit ovat myös kasvatuksellinen haaste. Kouluissa tulisi opiskella nykyistä laajemmin henkilökohtaiseen taloudenhoitoon liittyviä asioita, jotta tietoa olisi riittävästi tarjolla. Kuluttajaliitto on vaatinut myös kieltoa pikavippien mainonnalle, mikä varmasti osaltaan hillitsisi ihmisten ajautumista hallitsematomiin velkakierteisiin”, Kauma päättää.

Lisätiedot:
Pia Kauma
050 574 6764