Veteraanipäivän juhlapuhe 27.4.2017 Espoon kulttuurikeskuksessa

Arvoisat sotiemme veteraanit – hyvät juhlavieraat!

VÄRDERADE KRIGSVETERANDER – BÄSTA FESTPUBLIK!

Tänään – veteraanipäivänä – tulee kuluneeksi 72 vuotta siitä, kun viimeiset saksalaiset sotilaat marssivat pois käsivarren Lapista. Taakse jäi lähes kuuden vuoden mittainen sotien aika ja samalla itsenäisen Suomen raskain vaihe. Talvisota, jatkosota ja Lapin sota merkitsivät suuria kärsimyksiä ja menetyksiä, mutta auttoivat kansakuntamme säilyttämään kaikkein tärkeimmän: itsenäisyyden ja kansanvaltaisen järjestelmämme. Itsenäinen Suomemme täyttää tänä vuonna sata vuotta.

Lapin sodan päättymisen päivää 27. huhtikuuta on vietetty vuodesta 1987 lähtien kansallisena veteraanipäivänä. Sotien jälkeen alkoivat jälleenrakennuksen vuosikymmenet. Sotakorvaukset maksettiin, maa jälleenrakennettiin, ja uudelleen asutettiin yli 400 000 kotinsa menettänyttä. Kovalla työllä, velvollisuudentunnolla, rohkeudella ja sisulla saatiin aikaan hyvinvointiyhteiskunta, jota sotavuosien selviytymiskamppailun aikana oli tuskin osattu edes kuvitella.

Moni veteraani on sanonut sodan aikana tehneensä vain sen, mikä oli tarpeen. Sankarinviittaa ei monikaan halunnut sovitella harteilleen. Silti sen on ansainnut teistä jokainen. Me nuoremmat sukupolvet voimme vain tuntea kiitollisuutta tekemistänne sankariteoista sekä isänmaastamme.

Tämän päivän teemana on Kansallinen Veteraanipäivä – Sinun veteraanipäiväsi. Teeman myötä on haluttu korostaa sitä, että kyseessä on yhteinen juhla – Sinun juhlasi ja meidän kaikkien juhla.

Det själständiga Finland fyller hundra år i december. Årets nationella veterandag firas med temat Nationella Veterandagen – Din Veterandag . Temat inspirerar oss att reflektera kring, vad denna viktiga dag betyder för oss alla. Det är en högtid, som är gemensam för alla finländare. Det innebär, att vi kan leva i ett fritt land i dag, och det innebär, att vi kan vara stolta över den historia som våra veteraner har skrivit.

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat!

Voi sanoa, että maanpuolustustahto on suomalaisten perimässä. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta kysyy haastateltavilta vuosittain, että ”jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta”. Viime syksynä kysymykseen vastasi myöntävästi 71 prosenttia haastatelluista, kun vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 78 prosenttia. Lukema oli hieman laskussa, mutta 2000-luvulla myönteisten vastausten määrä ei ole kertaakaan laskenut alle 71 prosentin.

Maanpuolustustahdolle luovat hyvän perustan erityisesti asevelvollisuus ja varusmiespalveluksen suorittaminen. Asevelvollisuuden kannatushan on vain kasvanut viime vuosina. Äsken mainitsemassani tutkimuksessa neljä viidesosaa tuki nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää, mikä oli korkein lukema sitten vuoden 2003. Ammattiarmeijaan perustuvaa mallia tuki vain kuusi prosenttia.

Vi finländare värderar högt vårt lands förvarsvilja. Mer än 70 (sjuttio) procent av oss säger, att om någon skulle attackera vårt land, borde vi försvara oss beväpnade, även om vi inte kunde vara säkra på, att det blir positivt slutresultat. Därför är det viktigt, att Försvarsmakten kan garanteras resurser så, att kvaliteten på värnplikt och utbildning hålls på en hög nivå.

Hyvät juhlavieraat,

Suuresti arvostettu sotaveteraani, jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth muistutti usein päättäjiä ja meitä suomalaisilla sanomalla ”Ei koskaan enää yksin!”

Pidän tuota lausumaa erittäin tärkeänä. Suomi ei koskaan saa enää joutua tilanteeseen, jossa olemme yksin. Vaikka saimme talvisodassa paljon myötätuntoa erityisesti Ruotsista ja vaikka sotaan lähteneiden ja suomalaisten rinnalla taistelleiden vapaaehtoisten merkitystä ei voi vähätellä, jäimme kansakuntana kuitenkin yksin. Muut valtiot eivät tulleet tueksemme. Myös aseiden ja kalustojen hankinta oli vaikeaa.

Yksin jäämisen uhka ja maantieteellinen sijaintimme kaukana pohjoisessa ovat jo sellaisinaan riittävä syy sille, että meidän on aktiivisesti hakeuduttava kansainvälisiin organisaatioihin. Ja sitä me olemme tehneetkin. Yli 50 000 suomalaista on vuosien saatossa palvelut maamme rajojen ulkopuolella niin YK:n, EU:n, Naton kuin Etyjinkin johtamissa operaatioissa.

 

Den uppskattade krigsveteranen och Generalen av infanteriet Adolf Ehrnrooth påminde ofta beslutsfattarna om, att Finland aldrig igen får lämnas ensamt. Därför är det viktigt för oss att söka internationellt samarbete. I dag är den internationella krishanteringen en av Försvarsmaktens huvudsakliga uppgifter tillsammans med det att den försäkrar vårt regionala försvar och tryggar vår regionala okränkbarhet.

Hyvät naiset ja herrat, Mina damer och herrar!

Turvallisuuspoliittinen tilanne on taas kiristynyt eri puolilla maailmaa. Syyrian sota jatkuu jo seitsemättä vuotta, ja Pohjois-Korea pitää muuta maailmaa jännityksessä ohjuskokeillaan. Nämä ovat kaukana olevia maita, mutta kuitenkin lähellä, koska tapahtumien seurannaisvaikutukset tuntuvat myös täällä Euroopassa. Valitettavasti myös viattomiin uhreihin kohdistuvat terroriteot, joista äskettäin yksi Tukholmassa, ovat tulleet yhä lähemmäksi myös meitä suomalaisia.

Nya slags säkerhetshot och nya taktiker har blivit dagliga aktiviteter i militära konflikter och maktpolitik. Hybrida hot är en kombination av olika hot, som inte är enbart militära. De populäraste exemplen på dessa hot är omärkta soldater eller såkallade ”gröna män” kända från invasionen av Krim, gerillakrig av Isis terroristorganisation, spionage i nätverk och sabotage av informationen, cyberattacker på den kritiska infrastrukturen och informationspåverkan.

Arvaamaton Venäjä ja terrorismin uhka ovat tehneet myös Suomen kohteeksi kyber- ja informaatiosodalle. Vastauksena näihin uhkiin uudet lakiluonnokset sotilas- ja siviilitiedustelusta julkistettiin vain muutama viikko sitten. Lisäksi Suomi ja yhdeksän muuta maata allekirjoittivat EU:n hybridiuhkien torjuntaan keskittyvän osaamiskeskuksen perustamisasiakirjan huhtikuun alussa Helsingissä. Hybridiuhkien keskuksen perustamisen tärkeyden on osoittanut se, että jo pelkästään tuon keskuksen perustamiseenkin on kohdistunut sekoittamista ja hämäämistä.

Hybridiuhkien torjunnassa korostuu jälleen kansainvälisen yhteistyön aspekti. Se on paitsi Euroopan, myös transatlanttinen, eli Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen hanke.

Arvoisat sotaveteraanit, hyvä juhlayleisö! /

Värderade krigsveteraner, bästa festpublik!

Yhä harvemmalla meistä on enää omakohtaisia kokemuksia sodan vuosista. Suurille ikäluokille sodan kertomukset kulkivat omien vanhempien kautta. Meille nuoremmille ikäluokille sotamuistot ovat kulkeutuneet isovanhempiemme tarinoista, joita kuulimme lapsuudessamme. Sitä mukaa, kun he ovat poistuneet keskuudestamme, myös kytkös todellisiin elettyihin sotamuistoihin on poistunut.

Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi, ja palanneista joka neljäs oli saanut pysyvän sotavamman. Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.

Kunniakansalaisiamme on tänä vuonna Suomen satavuotisjuhlintaa todistamassa vielä merkittävä joukko. Vuoden 2017 alkaessa sotiemme veteraaneja on joukossamme 17 000, heistä sotainvalideja on 2 500. Kunniakansalaistemme keski-ikä on jo 92 vuotta. Veteraanipäivä on samalla kunnian ja kiitollisuuden osoitus koko veteraaniaikakaudelle sekä kaikille veteraanityötä tekeville järjestöille.

Totalt 600 000 (sex hundra tusen) män och 100 000 (ett hundra tusen) kvinnor deltog i våra krig. De yngsta var bara 17(sjutton)-åriga. Den årliga Veterandagen är ett bra tillfälle att visa tacksamhet och ära till hela veteranperioden i Finlands historia samt alla de organisationer, som vårdar minnet av veteranernas verksamhet. Veteranernas arv är en historia av självuppoffring, uthållighet, övervägande, pliktkänsla och framtidstro.

Historia kulkee mukana ja velvoittaa tulevia sukupolvia myös tunnetun laulun sanojen hengen mukaisesti:

Synnyinlahjaksi saatu on voimaa, Josta muualla puutetta on. Joka Suomea köyhäksi soimaa, Sisu sille on tuntematon. Vaikka taipuisi, taitu ei kuitenkaan, Katajaista se on ja se kestää vaan. Kiven harmajan kautta se tien puhkaisee, Ajat vaikeatkin hallitsee. Tämä Taivas, Tämä Maa, sukupolvilta toisille jää.

Hyvät kuulijat, näillä sanoilla, kiitollisena, toivotan teille kaikille hyvää veteraanipäivää!

2133 kertaa kiitos!!

Haluan kiittää kaikkia äänestäjiäni sekä minua tukeneita ja myötäeläneitä. 2133 ääntä on huikea tulos.

Olen jokaisesta äänestä kiitollinen. Tämä on suuri luottamuksen osoitus tekemääni työtä  ja samalla kokoomusta kohtaan. Nyt alkaa neljäs kausi Espoon kaupunginvaltuustossa, ja tulen tekemään parhaani, että olisin äänenne arvoinen.

Pidetään yhteyttä myös vaalien välillä.

Pia

pia.kauma@gmail.com

Viisi viikkoa kestänyt kampanja toi espoolaisten ajatuksia esiin

Kunnallisvaalikampanjani on nyt ohi. Takana on satoja kohtaamisia eri puolilla Espoota. Käydyissä keskusteluissa olen saanut evästyksiä ja puhunut homekoulujen korjauksista, Tapiolan tulevaisuudesta, Länsimetrosta, keskuspuistosta, pysäköinnistä, päivähoidon avustavasta henkilökunnasta, koulujen ryhmäkoosta, Nygrannaksen kaavasta, Hanikasta, maahanmuutosta, terveyskeskuksista, sotesta, hoitoketjuista, hoidon jatkuvuudesta, vanhusten kotihoitajista, subjektiivisesta päivähoidosta, velkaantumisesta, veroprosentista, pysäköinnistä, liikuntapaikoista, leipäjonoista, bussilippujen hinnoista ja monesta, monesta muusta asiasta.

Aloitin poliitikassa 13 vuotta sitten, kun perheemme neljästä lapsesta nuorimmainen oli juuri syntynyt. Ensimmäiset kunnallisvaalini olivat vuonna 2004, ja niissä minut valittiin 557 äänellä Espoon kaupunginvaltuustoon. Vuoden 2008 vaaleissa sain 1004 ääntä ja vuoden 2012 vaaleissa 2832 ääntä. Nyt haen neljännelle kaudelle. Sitä mukaa, kun olen politiikassa mukana ollut, eteeni on tuotu entistä haastavampia tehtäviä. Yhteisten asioiden hoitamisesta on tullut intohimoni. Tämä on yhteistyötä, jossa haluan oppia koko ajan uutta. Sen takia sinunkin palautteesi on tärkeää.

Menneellä nelivuotiskaudella olen saanut toimia Kokoomuksen 29-henkisen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Se, että juuri oma ryhmä antaa näin tärkeän tehtävän, on aina suuri kunnia ja tunnustus. Ryhmänjohtajahan vastaa koko valtuustoryhmän kannan muodostuksesta sekä kaikista neuvotteluista, joita muiden poliittisten ryhmien kanssa käydään.

Vaikka menneet kunnallisvaalit ovat osaltani menneet hyvin, uudet vaalit käydään aina puhtaalta pöydältä. Äänestäjien luottamus on ansaittava joka kerta uudelleen, ja jokainen ääni merkitsee. Toivon, että espoolaiset antavat minulle mandaatin jatkaa tänään pidettävissä kunnallisvaaleissa neljännelle nelivuotiskaudelle Espoon kaupunginvaltuustoon. Sote-uudistuksen myötä kuntien rooli tulee muuttumaan merkittävästi. Siinä tilanteessa on hyötyä, että päättäjinä on ihmisiä, joilla on pitkäaikaista kokemusta erilaisista tehtävistä. Niin politiikassa kun sen ulkopuolellakin.

Kiitos luottamuksestasi!

Pia

Ehdokas numero 36

Vanhusten kotihoitajille riittävästi aikaa olla läsnä!

Maan hallitus on asettanut tavoitteeksi, että 92 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona, kun ikää tulee. Tavoite on hyvä – sitähän suurin osa meistä haluaakin. Mutta entä sitten, kun omat voimat eivät enää riitäkään, ystävistä ei ole avuksi eivätkä lapset asu kovin lähellä? Kotiapu hätiin – ja ei muuta kuin soitto omaan kuntaan. Sen tehtävähän on järjestää palvelut joko tuottamalla ne itse tai ostamalla ulkoa.

Vaalikentillä kiertäessä olen kohdannut melkein joka kerta ihmisiä, joita huolestuttaa joko oma pärjäämisensä kotona tai sitten oman vanhemman tai omaisen pärjääminen. Meidän poliitikkojen tehtävä on tietenkin pitää huoli siitä, että pelätä ei tarvitse. Että rahaa on riittävästi ja että hoitajien työtä hyvällä tavalla kehitetään koko ajan. Kerron tässä hiukan taustaa sille, että aina kyse ei ole pelkästään rahan lisäämisestä, vaan voimme myös tehdä muutoksia hoitajien työtä järkevämmin organisoimalla.

RAHA EI KASVA SAMASSA SUHTEESSA KUIN HOIDETTAVIEN MÄÄRÄ

Vanhustenhoito onkin tärkeä osa kuntien toimintaa. SOTE-palveluihin menee kuntien käyttömenoista lähes puolet. Ikääntyneiden palvelut ja kotihoito muodostavat siitä viidenneksen. Kulujen osuus kasvaa entisestään sitä mukaa, kun väestö ikääntyy.

Ikävä kyllä hoitajien määrä ja rahat eivät koko Suomen tasolla kasva samassa suhteessa kuin niihin kohdistuva tarve. Ammattiliitto Superin mukaan kotihoito on jopa kriisissä. Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä kotihoidon laadusta oli huolissaan 95 prosenttia vastaajista. Suurin ongelma on, että aikaa asiakasta kohden on liian vähän. Se on helppo uskoa, kun kuuntelee, millä vauhdilla hoitajat päivittäin kiitävät paikasta toiseen.

”VUOSAAREN TAIKATEMPPU” MUUTTI ARJEN RUTIINIT

Helsingin Sanomat uutisoi äskettäin ”Vuosaaren taikatempusta” eli ihmeestä, joka saatiin aikaan kun ruvettiin organisoimaan henkilöstön työaikoja uusiksi. Työvuoroja muutettiin siten, että ruuhka-ajoilta poistettiin kaikki sellainen, mikä ei ollut aivan välttämätöntä. Esimerkiksi ulkoilut ja kaupassakäynnit siirrettiin iltapäiville. Ruuhkaisimpina aikoina aamuisin kello 8-10 ja iltaisin kello 20-22 huolehdittiin vain lääkkeiden annot ja ihmiset sängystä ylös.

Samaan aikaan tehtiin muutoksia työvuoroihin sekä lisättiin neljä ihmistä ”reserviporukkaan”. Työpäivät pitenivät yhdeksäntuntisiksi, mutta nyt niitä pystyi tekemään vain neljä peräkkäin. Vapaapäiviä sai vastaavasti aina vähintään kaksi peräkkäin.  Kun aamuvuorolainen teki töitä pidempään ja iltavuorolainen aloitti aiemmin, oli auttavia käsiä käytössä iltapäivisin enemmän. Viikonlopputöiden määrästä aiheutui lisäkustannuksia, mutta ne kompensoituivat sillä, että sairauspoissaolot vähenivät. Hoitajat itse kommentoivat muutosta siten, että ”nyt on aikaa itselle, aikaa asiakkaalle ja aikaa työlle”. Työhyvinvointikin parani.

JATKUVA KIIRE YLLÄPITÄÄ RIITTÄMÄTTÖMYYDEN TUNNETTA JA STRESSIÄ

Vuosaaren tilanne ennen ”taikatemppua” kuulostaa hyvin tyypilliseltä tilanteelta missä tahansa päin Suomea. Kotihoitajien työ on raskasta nostelua, jossa tuki- ja liikuntaelimet joutuvat lujille. Jatkuva kiire pitää yllä riittämättömyyden tunnetta ja stressiä, josta ei aina ehdi vapaa-aikanakaan palautumaan kunnolla. Työn organisoijille päänvaivaa taas aiheutuu siitä, että keskellä päivää täytyy löytää lennossa poissaolijoille sijaiset. Uusien ihmisten perehdyttäminenkin vie aikaa.

Vanhusten kotihoitajat tekevät erittäin tärkeää työtä. He huolehtivat meille rakkaista ihmisistä arjessa, silloin kun itse olemme liian kiireisiä tai kaukana tai emme vain osaa tehdä niitä asioita, joita pitäisi. Vähintä mitä voimme tehdä, on antaa heille edellytykset hoitaa työnsä hyvin. Suunnittelemalla ajankäyttö fiksummin aikaa jää siihen, mihin pitääkin eli ihmisen kohtaamiseen ja läsnäoloon, päivän kuulumisten vaihtoon ruuan lämmittämisen lomassa. Siis aivan arkipäiväisiin asioihin, joita jokainen meistä tarvitsee.

TAIKATEMPPUJA MYÖS MUUALLE

Jotta tuo 92-prosentin kotona asumisen tavoite täyttyy, Vuosaaren ihmeen kaltaisia taikatemppuja tarvitaan myös muualle. Omaisilla ja ikäihmisillä itsellään pitää olla luottamus siihen, ettei ketään jätetä oman onnensa nojaan. Espoolaisena kaupunginvaltuutettuna haluan parantaa nimenomaan kotona asumisen edellytyksiä. Jokaiselle meistä turvallisuutta tuovat tutut ihmiset ja päivittäiset rutiinit sekä tieto siitä, että minusta kyllä huolehditaan. Minua ei ole unohdettu. Minäkin olen arvokas!

Kestäviä ratkaisuja ihminen edellä

JULKAISTU ESPOON KOKOOMUKSEN NETTISIVUILLA 1.4.2017

Espoo valittiin viime vuonna Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi. Mukana oli 140 kaupunkia, joita arvioitiin taloudellisilla, sosiokulttuurisilla ja ekologisilla mittareilla. Vahvuuksiamme olivat osaaminen, turvallisuus ja luonto. Myös tulotaso sekä terveydentila arvioitiin kärkeen. Espoon tulokset olivat erinomaisia myös OECD-maiden yhteisessä PISA-tutkimuksessa. Siinä mitataan 15-vuotiaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteessä ja lukutaidossa.

Hienojen tulosten varaan ei tietenkään pidä jäädä lekottelemaan. Ehkä ne kuitenkin kertovat, että kokoomuslaisittain järkevä rahankäyttö, maltillinen veroprosentti sekä arvojemme mukaiset ja maan kärkeä olevat satsaukset perusopetukseen, ympäristöön ja hyvinvointiin ovat luoneet pohjaa myös lastemme tulevaisuudelle.

Espoo kasvaa joka vuosi yli 4000 asukkaalla. Aivan kaikille kelkassa mukana pysyminen ei ole ollut helppoa, ja tukea tarvitaan. Talouden pitäminen terveenä luo pohjan sille, että voimme jatkossakin tehdä kestäviä ratkaisuja ihminen edellä.

Pia Kauma
Valtuustoryhmän pj. (kok)
Kaupunginhallituksen jäsen