Kokoomus ei ole lakkauttamassa Espoo-lisää

LÄNSIVÄYLÄ 7.-8.5.2016

Lasten kotihoidontuen Espoo-lisä on herättänyt keskustelua (Henrik Vuornos 1.5., Oili Juutila 4.5.). Poliittisten ryhmien neuvottelut 40 miljoonan euron sopeutuksesta ensi vuodelle alkavat kesäkuussa, joten ajankohta keskustelun käymiselle on mitä sopivin.

200 euron suuruista Espoo-lisää maksetaan vain alle kolmevuotiaan lapsen hoidosta. Tämän lisäksi perheet saavat 340 euron suuruisen kotihoidon tuen hoitorahan. Jos kustannuksia verrataan päivähoitoon, on talousvertailuun otettava näin ollen alle kolmevuotiaat lapset päiväkodissa. Vuoden 2015 luvuilla tarkasteltuna alle 3-vuotias lapsi maksoi päiväkodissa 16500 euroa vuodessa, josta asiakasmaksujen osuus oli 15 prosenttia. Kotona hoidettavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta kaupungille koitui keskimäärin 7300 euron vuotuinen kustannus. Voidaan siis sanoa, että kotona hoidettava alle 3-vuotias lapsi tuli veronmaksajalle karkeasti noin puolet halvemmaksi.

Jos Espoo-lisä lakkautettaisiin, osa lapsista menisi päiväkotiin. Kun päiväkodit ovat jo muutenkin täynnä, tarvitsisimme nopeasti lisää uusia hoitopaikkoja. Yhden päivähoitopaikan laskennallinen investointikustannus on 38000 euroa.

Jos hoitoa tarkastellaan kehityspsykologian valossa, niin alle kolmevuotias lapsi ei tarvitse suurta vertaisryhmää tai mitään erityisiä virikkeitä tai opetusta kasvaakseen ja kehittyäkseen normaalisti. Sen sijaan pieni lapsi tarvitsee turvallisen kiintymyssuhteen, jonka varaan hän myöhemmin rakentaa kaikki ihmissuhteensa. Koska perheiden tarpeet vaihtelevat, on hienoa, että kaupungillamme on tarjota esimerkiksi työssäkäyville perheille myös laadukasta päiväkotihoitoa. Lakikinhan jo tätä edellyttää.

Lisäisikö Espoo-lisän lakkauttaminen pienten lasten äitien tasa-arvoa tai työllistymistä? Tuskin. Joillakin työpaikka jo toki on ja osa on niin onnekkaita, että uusi löytyisi helposti. Osa lastaan hoitavista äideistä tai isistä joutuisi kuitenkin hakemaan työttömyyskorvausta tai toimeentulotukea. Kotona pienen lapsen kanssa olevista osa on etenkin tällä hetkellä piilotyöttömiä.

Kokoomukselle Espoo-lisän ylläpitäminen on ollut arvovalinta ja aito mahdollisuus valinnanvapauteen jo vuosikausia. Sen lakkauttaminen ei ole ollut ryhmämme suunnitelmissa.

Pia Kauma
Valtuustoryhmän pj (kok.)
Hanna Konttas
Kaupunginvaltuutettu (kok.)
Luokanopettaja

Länsimetrosta johtuva velkaantuminen ei saa estää homekoulujen korjausta

LÄNSIVÄYLÄ AREENA 16.-17.4.2016

Viime aikoina on taas uutisoitu espoolaiskouluista, joista on paljastunut kosteusongelmia ja hometta. Tiistilän koulun sisäilmaa tutkitaan ja luokkiin on viety ilmanpuhdistimia. Jousenkaaren koulussa alkoivat korjaukset pari kuukautta sitten. Niipperin koulu jouduttiin sulkemaan vain muutama viikko satatuhatta euroa maksaneiden korjausten jälkeen.

Vaikka osassa rakennuksista ongelmien syynä on puutteellinen vuosihuolto, isoin ongelma on se, että suuri osa kouluistamme on rakennettu 1970-80 –luvuilla. Siksi monet rakennuksista vaativat jo ikänsä puolesta korjauksia samaan aikaan. Listalla on noin 15 koulua, ja määrä kasvaa. Pitkä korjauslista on hankala, koska myös oppilasmäärät kasvavat 800-1000 lapsella vuodessa. Hätäväistötiloissa on jo nyt noin 3600 oppilasta.

Koulujen korjausta ripeässä tahdissa hankaloittaa Espoon velkaantuminen. Kun kaupunki suurenee yli 4000 asukkaalla vuodessa, on selvää että pelkillä kumipyörillä ei kaikkia voi kuljettaa. Sen vuoksi valtuusto päätti jo vuonna 2007 Länsimetron rakentamisesta. Se kuitenkin tuo lisävelkaa miljardi euroa vuoteen 2018 mennessä. Lähikuukausina päätettäväksi tulee myös raidejokeri, jonka hintalappu Espoolle on sata miljoonaa euroa.

Käyttäjät maksavat matkalippuina karkeasti puolet raideinvestoinneista. Lisäksi uudet asukkaat ja yrittäjät tuovat vero- ja elinkeinotuloja. Pitkällä aikavälillä raideinvestoinnit onneksi maksavat itsensä takaisin.

Poliittiset ryhmät neuvottelevat touko-kesäkuussa menoista, ja silloin käydään läpi myös koulujen peruskorjaustarpeet. Yksikään lapsi tai työntekijä ei saa sairastua sen takia, että kaupunki hidastelee. Korjausrahaa saadaan lisää siten, että summa säästetään jostakin muualta, otetaan velkaa, haetaan uusia rahoitusmuotoja, puretaan rahastoja tai korotetaan veroja. Kokoomukselle verojen korotus tai lisävelka eivät ole ensimmäisiä vaihtoehtoja, mutta tavalla tai toisella sairaat rakennukset korjataan.

Pia Kauma
Valtuustoryhmän puheenjohtaja (kok)

Kirsi Åkerlund Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston varapj. (kok)