Arvonlisäveron alarajan korotus tukisi yrittäjyyttä

Kauppalehdessä 19.2. julkaistu mielipidekirjoitus

 

Teimme kansanedustaja Harri Jaskarin kanssa vuosi sitten toimenpidealoitteen pienyritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostosta 50 000 euroon. Perustelumme olivat selkeät: yrityksen perustamisen ja kasvattamisen tulee olla mahdollisimman houkuttelevaa etenkin nyt, kun työttömyys kasvaa.

Nykyisin yrittäjä joutuu maksamaan arvonlisäveroa, mikäli liikevaihtoa kertyy vuodessa yli 8500 euroa. Jos liikevaihto jää 8500 euron ja 22500 euron välille, arvonlisäveroon voi hakea huojennusta. Tämä ei todellakaan rohkaise yrittäjyyteen, koska liikevaihdon on oltava alle 700 euroa kuukaudessa, ja yrittäjätulon jopa huomattavasti pienempi, jotta yrittäjän alv-raja ei täyty. Käytännössä verotus hoituu siten, että yrittäjä toimittaa joka kuukausi liikevaihtotietonsa sekä alv:n alaiset myynnit ja ostot verottajalle, joka määrää siitä verot. Alarajan ylityksen jälkeen yrittäjä voi tehdä huojennuspyyntöjä viranomaisille, ja toivoa hartaasti, että ne menevät läpi.

Nyt alv:n alarajan nostoon tähtääviin toiveisiimme on viimein vastattu. Vai onko sittenkään? Valtiovarainministeri Antti Rinne esitti äskettäin alv:n alarajan nostamista 8500 eurosta 10 000 euroon eli peräti 1500 eurolla. Pidämme tätä esitystä yrittäjyyden halventamisena. Kun tehdään jotain vähän oikeaan suuntaan, tehdäänkin niin vähän, että sillä ei ole mitään merkitystä! Vuoden 1993 voimaantulon jälkeen alarajaa ei ole kertaakaan nostettu. Jo pelkästään inflaatiokehitys kohottaisi sen vähintään 12 000 euroon.

Näin matalilla alv-rajoilla Suomi on jäänyt jälkeen muusta Euroopasta. Esimerkiksi Britanniassa alaraja on 95 000 ja Italiassa 30 000 euroa. Koska kyseessä on valtiontukisääntelyn piirissä oleva asia, alarajan nosto yli 10 000 euron ja siihen liittyvä huojennus vaatisivat Euroopan komission poikkeusluvan. Muille maille on jo myönnetty poikkeuslupia.

Arvonlisäveron alaraja onkin saatava nousemaan ainakin 30 000 euron liikevaihtoon vuodessa. Se merkitsisi 2500 euron liikevaihtoa kuukaudessa. Tällä voi jo testata yrittäjyysidean toimivuutta sekä kitkutella eteenpäin – mikäli on äärimmäisen säästäväinen. Huojennusväli siirtyisi 30 000 eurosta 90 000 euroon. Tämä mahdollistaisi jo yhden ihmisen palkkaamiseen yritykseen. Yli 90 000 euron liikevaihdolla siirryttäisiin yleiseen arvonlisäverokantaan.

Ja vielä: sen sijaan, että laitetaan yrittäjä verottajan ”alamaisena” anomaan alv-huojennusta, laitetaankin verottaja ”juoksemaan”. Tässä mallissa verottaja maksaisi automaattisesti kerran kalenterivuodessa mahdolliset alv-palautukset takaisin.

Osa yrittäjäkentästä on vastustanut arvonlisäveron alarajan nostamista kilpailun vääristämisen takia. Mielestämme alv:n alarajan nosto on kuitenkin välttämätön. Se on tehtävä mahdollisimman pikaisesti ja riittävän suurena.
Pia Kauma
KTM, kansanedustaja (kok.)
Espoo