Ruotsinopetuksen pakollisuus esteenä kieliosaamisen kehittämiselle

21.8.2014 julkaistu tiedote

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ilmaisee 21.8. jättämässään kirjallisessa kysymyksessä huolensa peruskoulun kieltenopetuksen uudistustarpeesta. Vaikka kieli- ja kulttuuriosaamisen merkityksestä globaaleilla markkinoilla vallitsee laaja yhteisymmärrys, on vieraiden kielten opiskelu peruskouluissa ja lukioissa selvästi yksipuolistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suurin osa oppilaista (79 % vuonna 2009) opiskelee vain minimimäärän eli kaksi kieltä, jotka ovat lähes aina ruotsi ja englanti. Vain vajaa viidennes on opiskellut kolmea vierasta kieltä ja alle prosentti neljää vierasta kieltä.

”Suomen kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn kehittämisen kannalta on olennaista, että koulutusjärjestelmämme antaa koululaisille vahvan ja monipuolisen kielitaidon. Opetuksen järjestäminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi varsinkin pienissä kunnissa ja haja-asutusalueilla”, Kauma toteaa.

Perusopetuksessa opiskeltavat kielet jakautuvat nykytilanteen mukaan oppimäärältään pakollisiin ja valinnaisiin kieliin. Vaikka kunnille on sallittu tiettyä joustavuutta kieliopetuksen järjestämisen suhteen, tulee oppilaiden opiskella äidinkielensä ja toisen kotimaisen kielen lisäksi vähintään yhtä ja enintään kolmea muuta kieltä.

”Kielen lyhyen opiskeluajan vuoksi vain harva ehtii saavuttaa osaamistasoa, joka mahdollistaisi ruotsin sujuvan käyttämisen työelämässä tai muissa yhteyksissä. Ruotsin pakollisuus myös heikentää merkittävästi opiskelumotivaatiota. Tilastokeskuksen kielitaitokyselyn mukaan ruotsia vieraana kielenä osaa vastaajien oman arvion mukaan taitavasti vain 4 % ja kohtuullisesti 25 % suomalaisista, minkä valossa opiskeluun käytetty aika ja resurssit tuottavat heikkoa tulosta”, Kauma toteaa.

Koska kielten oppiminen on tehokkainta nuorena, tulisi opinnot voida aloittaa nykyistä aiemmin, esimerkiksi jo päiväkodissa. Positiivisena kehityksenä voidaan mainita tietyt Helsingin koulut, joissa ensimmäisen vieraan kielen opiskelun voi aloittaa jo 1. tai 2. luokalla. Myös kielikylpyluokat on todettu tehokkaaksi tavaksi vauhdittaa kielten omaksumista jo nuorempana.

”Kielikylpyluokkien potentiaalia laskee kuitenkin nykyisellään se, että ne koskevat toistaiseksi vain ruotsinkielistä opetusta. Niiden avaamista laajemmalle kielivalikoimalle tulisikin harkita jo lähivuosina. Kansainvälisen yhteistyön ja liike-elämän kannalta venäjän, espanjan ja kiinan kaltaisten kielten opiskelu ruotsin tilalla avaisi uusia ovia nuorille ja olisi samalla hyödyksi koko Suomen taloudelle. Yrityselämän edustajilta onkin viime vuosina kuultu useita kannanottoja monipuolisemman kieltenopetuksen puolesta”, Kauma toteaa.

 

Lisätietoja
Pia Kauma, puh. +358 50 5746764