Luovien alojen verokohtelu vaatii välittömiä uudistuksia

26.6.2014 julkaistu tiedote

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt 25.6. lakialoitteen luovien alojen verotuksen uudistamiseksi tavalla, joka huomioisi paremmin alan yritystoimintaluonteen. Aloitteella on Kauman lisäksi 50 allekirjoittajaa.

Tekijänoikeusjärjestöjen tilittämien tekijänoikeuskorvausten verokohtelua ei voi nykyisessä muodossaan pitää tasa-arvoisena suhteessa muihin yrittäjiin. Koska yritystoiminnan mielekäs harjoittaminen ei ole mahdollista, on moni menestyvä tekijä siirtänyt toimintansa kokonaan ulkomaille.

”Lakialoite pyrkii uudistamaan luovia aloja koskevaa lainsäädäntöä niiltä kohdin, jotka eivät selvästikään vastaa enää nykytilannetta ja jotka muodostavat Suomelle vakavan kilpailukykyhaitan. Muutoksen jälkeen musiikintekijöillä on paremmat mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa, investoida ja satsata markkinointiin sekä palkata ihmisiä, joiden avulla kasvattaa toimintaansa. Tuloja voisi jatkossa myös tasata hyvien ja huonojen vuosien välillä, kuten muillakin aloilla”, Kauma toteaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ja Teosto järjestivät aiheesta seminaarin eduskunnan Kansalaisinfossa 17.6. Teosto ja sen jäsenjärjestöt ovat jo aiemmin ehdottaneet musiikintekijöiden verotuksen uudistamista suuntaan, joka mahdollistaisi tekijänoikeusjärjestöltä saatujen henkilökohtaisten tekijänoikeuskorvausten ohjaamisen tekijän määräysvallassa olevan yhtiön elinkeinotuloksi. Tällä hetkellä korvaukset lasketaan ansiotuloksi, jota ei voi tulouttaa tekijän omalle yritykselle.

”Esimerkiksi kansainvälisesti menestyneen Sunrise Avenue -yhtyeen Samu Haber on siirtynyt Ruotsin tekijänoikeusjärjestö Stimin asiakkaaksi, jonka kautta tekijänoikeuskorvaukset on mahdollista ohjata yhtiölle. Lakialoitteessa esitetyt muutokset muistuttavatkin pitkälti Ruotsissa käytössä olevaa mallia. Suomi on jäämässä luovien alojen kilpailukyvyssä pahasti muiden jalkoihin, eivätkä uudistukset voi enää odottaa”, Kauma toteaa.

 

Lisätietoja
Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

Suomella ei ole enää varaa toimia koko maailman ilmaisena korkeakouluna

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 25.6.2014

 

Seppo Sainion mielestä (HS 23.6.) EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille esitetyt lukukausimaksut ovat uhka suomalaisten yliopistojen kansainvälisyydelle. Jotkut ovat myös väittäneet, että ulkomaiset opiskelijat maksavat heihin käytetyn rahan takaisin veroina. Väitteen tueksi ei kuitenkaan löydy riittävän pitkän aikavälin faktapohjaa.

Keskustelusta on puuttunut analyyttinen pohdinta. Esimerkiksi Tanskassa vuonna 2006 käyttöönotetut lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille eivät ole vähentäneet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää, vaan on käynyt juuri päinvastoin. Alkuvaiheen jälkeen opiskelijamäärät ovat olleet kasvussa. Tanskan korkeakouluministeriön mukaan lukukausimaksut ovat nopeuttaneet opintoja sekä lisänneet Tanskaan jäävien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuutta. Jopa kolme neljästä maahan jääneestä on löytänyt työpaikan.

Vuonna 2009 lähes neljä miljoonaa nuorta opiskeli korkeakoulussa maansa ulkopuolella, ja määrä on vain lisääntynyt. Yksin Suomessa on tällä hetkellä noin 20 000 ulkomaista korkeakouluopiskelijaa. Heistä noin kaksi kolmasosaa tulee EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, lähinnä Kiinasta ja Venäjältä.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden joidenkin tuhansien eurojen suuruiset lukukausimaksut toisivat hyvän lisän yliopistojen rahoitukseen. Myös mahdollisuus vähentää lukukausimaksut verotuksessa esimerkiksi viiden vuoden ajan valmistumisen jälkeen olisi tehokas kannustin jäädä tänne hyödyntämään työmarkkinoitamme.

Koulutuksellamme on PISA-menestyksemme ansiosta erinomainen maine.  EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille asetettavien lukukausimaksujen kautta kansainvälistyviä markkinoita voitaisiin vihdoin hyödyntää. Se olisi myös hyvä mahdollisuus avittaa orastavaa koulutusvientiämme. Nykyisessä taloustilanteessa Suomella ei ole enää varaa toimia koko maailman ilmaisena korkeakouluna.

Pia Kauma
kansanedustaja (kok.)
Espoo

Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja kiirehdittävä koulutusviennin kehittämiseksi

13.6.2014 julkaistu tiedote

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma kehottaa 12.6. jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitusta kiirehtimään lukukausimaksujen käyttöönottoa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille tutkinto-opiskelijoille. Edustaja Arto Satosen jo aiemmin jättämä lakialoite muuttaisi nykykäytäntöä siten, että kyseisiltä opiskelijoilta perittäisiin korkeakoulujen oman harkinnan mukaisesti 3500–12000 euron suuruinen lukukausimaksu. Valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin jäävät ulkomaiset opiskelijat voisivat vähentää maksamansa lukukausimaksut viiden vuoden aikana verotuksessa.

”Esimerkiksi Tanskassa vuonna 2006 käyttöönotetut lukukausimaksut EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille eivät ole vähentäneet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Maksujen käyttöönoton yhteydessä tapahtunut pieni tilastollinen notkahdus korjaantui nopeasti, minkä jälkeen opiskelijamäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa”, Kauma toteaa.

Tanskan korkeakouluministeriön mukaan lukukausimaksut ovat nopeuttaneet opintoja ja lisänneet maahan jäävien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osuutta, joista jopa kolme neljästä on löytänyt työpaikan. Myös EU/ETA-alueen sisäpuolelta tulevien vuosittaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on 2,5-kertaistunut lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen.

”Koulutuksen kysyntä on ollut globaalisti jatkuvassa kasvussa ja ihmiset ovat myös valmiita maksamaan korkealaatuisista tutkinnoista. Vuonna 2009 lähes neljä miljoonaa nuorta opiskeli korkeakoulussa maansa ulkopuolella ja määrä on sittemmin vain lisääntynyt”, Kauma toteaa.

Lukukausimaksuja on useaan otteeseen kritisoitu sillä perusteella, että suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisyys saattaisi kärsiä maksujen karkottaessa ulkomaiset opiskelijat. On myös esitetty, että ulkomaiset opiskelijat maksaisivat heihin käytetyn investoinnin takaisin veroina, vaikka väitteen tueksi ei olekaan löydettävissä riittävän luotettavaa ja puolueetonta pitkän aikavälin tutkimusaineistoa.

”Tämä osoittaa luottamuksen puutetta kotimaista koulutusta kohtaan, jonka kansainvälinen maine on edelleen erittäin korkealla muun muassa Pisa-tutkimusten ja muiden vertailujen vuoksi. Suomalainen koulutus on tuote, jolle löytyisi kysyntää eri puolilla maailmaa”, Kauma toteaa.

”Lukukausimaksujen kautta koulutuksen kansainvälistyviä markkinoita voitaisiin vihdoin hyödyntää täysimääräisesti. Nykytilanne tarkoittaa käytännössä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden subventoimista suomalaisin verovaroin, mitä on taloudellisesti tiukkoina aikoina vaikea ymmärtää”, Kauma toteaa.

Lisätietoja
Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

 

Ensiasunnon ostajien mahdollisuus asunnonhankintaan turvattava myös jatkossa

6.6.2014 julkaistu tiedote

 

Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on jättänyt 6.6. kirjallisen kysymyksen kotimaisen asuntolainajärjestelmän uudistustarpeesta. Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä luottolaitostoiminnasta, joka loisi asunnon ostajille 90 prosentin lainakaton suhteessa vakuuksien arvoon. Ensiasunnon ostajien kohdalla katto olisi 95 prosenttia. Käytännössä lainakatto tarkoittaisi, että puuttuva osuus eli 10 tai 5 prosenttia olisi oltava ennalta säästettynä tai muuten hankittuna. Henkilötakauksia ei enää jatkossa hyväksyttäisi vakuudeksi.

”Vaikka pankit ovat edellyttäneet tähänkin saakka säästöjä ja omarahoitusosuutta ennen asuntolainan myöntämistä, on lainakaton käytännön vaikutuksia ja toimivuutta vaikea ennustaa. Riskinä on, että asunnon ostaja voi esimerkiksi pyrkiä kattamaan säästöosuutensa muualta otetulla korkeampikorkoisella kulutusluotolla. Tämä johtaisi tavoitteen kannalta päinvastaiseen kehitykseen eli korkeakorkoisten kulutusluottojen yleistymiseen ja tätä kautta velkaantumisen kasvuun”, Kauma toteaa.

Lainakattouudistuksen on arvioitu kohdistuvan varsinkin ensiasunnon ostajiin. Kuten talousvaliokunta totesi hiljattain mietinnössään, on uuden kattosääntelyn vaikutuksia seurattava tarkoin muun muassa siltä osin, ettei ensiasunnon hankkimista tehdä kohtuuttoman vaikeaksi. Tämä luo tarvetta uudistaa ASP-järjestelmää, jotta se säilyisi jatkossakin houkuttelevana vaihtoehtona.

”ASP-ikärajojen ja korkotukilainojen enimmäismäärien nostamista on esitetty mahdollisina ratkaisuina, sillä ensiasunnon keskimääräinen hankintaikä on viime vuosikymmenten aikana myöhentynyt. Myös asuntojen korkea hintataso pääkaupunkiseudulla tulisi huomioida nykyistä paremmin, jotta ASP-lainalla voidaan kattaa asunnon koko hinta”, Kauma toteaa.

Helsingissä myytyjen kerrostaloyksiöiden keskihinta on Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastojen mukaan ollut viime vuosina 153 000 euroa ja -kaksioiden 210 000 euroa. Espoossa kerrostaloyksiö on maksanut keskimäärin 134 000 euroa ja -kaksio 182 000 euroa.

”Korkotukilainojen enimmäismäärä on nykyisellään 145 000 euroa Helsingissä ja 125 000 euroa Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa, mitä ei voi pitää riittävänä ottaen huomioon asuntomarkkinoiden tämänhetkisen hintatason. Ensiasunnon ostajan on näin ollen vaikea kattaa asuntonsa hintaa kokonaan ASP-lainalla, mikä voi pakottaa ottamaan sen rinnalle toisen, korkeampikorkoisen lainan. Korkotukijärjestelmä tulisikin päivittää tältä osin pikaisesti vastaamaan nykytilannetta”, Kauma toteaa.

 

Lisätietoja
Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

 

Metropolialueen pakkoliitos loisi kalliin byrokratiahirviön

3.6.2014 julkaistu tiedote

 

Metropolialueen kuntajakoselvittäjät julkistivat tiistaina 3.6. alustavan linjauksensa metropolialueen uudeksi kuntajaoksi. Mallissa ehdotetaan yhdistettäviksi Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit, Sipoon kunta ja Tuusulan kunnasta Helsinki-Vantaan lentokenttään rajoittuva alue.

”Kuten Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä aiemmin totesi, on Espoon valtuusto torjunut byrokraattisen ja kalliin liitoksen useaan otteeseen. Kaikki tulevat kuntaliitokset on voitava perustella paikallisille asukkaille ja niiden on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Tässä mielessä kuntajakoselvitystä voidaan hyvällä syyllä kutsua näennäisprosessiksi”, kansanedustaja ja Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma toteaa.

Kuntajakoselvittäjien ehdotusta perustellaan metropolialueen kokonaisedulla, jossa kuntien keskinäinen kilpailu nähdään resurssien hukkaamisena. Toisaalta jos palvelut järjestettäisiin koko metropolialueella Helsingin hintatasolla, on niiden kokonaishinnan arvioitu kallistuvan jopa miljardilla eurolla vuodessa.

”Mistä lähtien kilpailu on nähty lähtökohtaisesti negatiivisena asiana? Maahanmuuton ja segregaation kaltaisia kysymyksiä on järkevää tarkastella laajemmasta perspektiivistä. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että metropolialueen sisäinen kilpailu parantaa palveluiden laatua ja pitää niiden hinnan kurissa, mistä hyötyvät alueen kaikki asukkaat”, Kauma toteaa.

Lopullinen kuntajakoehdotus tehdään valtuustoille lokakuun loppuun mennessä. Pääkaupunkiseudun osalta vaihtoehtoisena ratkaisuna on esitetty esimerkiksi metropolikaavaa, joka ohjaisi seudun maankäytön, liikenteen ja asumisen kehittämistä.

”Pidän ällistyttävänä, että erityisen kuntaliitoksen selvittäjät ovat täysin laput silmillä ehdottamassa ylhäältä käsin massiivista kuntaliitosta, joka pitäisi sisällään yli 100 000 työntekijää. Ottaen huomioon, että esimerkiksi suurimpiin pörssiyhtiöihimme lukeutuva Nokia-yhtymä työllistää kaikkiaan noin 59 000 henkeä ja Kone noin 43 000, olisi tämän pakkoliitoksen luoman byrokratiahirviön kankeus ja tehottomuus aivan omassa luokassaan. Tietyllä tarkasti määritellyllä toimialueella toimiviin yrityksiin verrattuna sadan tuhannen työntekijän monialainen kuntaorganisaatio olisi jo pelkästään johtamisen näkökulmasta kannalta erittäin ongelmallinen”, Kauma toteaa.

”En ole toisaalta yllättynyt tästä esityksestä, vaan pidän sitä ennalta-arvattavana. Tehtävänanto on selvästikin ollut esittää jättimäistä kuntaliitosta, joten sellaista on nyt tarjolla. On uskomatonta, että kuntauudistusprosessin aikana ei ole opittu juuri mitään. Ei kuunnella, ei hyödynnetä tietoa tai analyyseja – toimitaan vain pakonomaisesti yhden tavoitteen ohjaamana”, Kauma toteaa.

”Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti käynnistivät omasta aloitteestaan viime syksynä keskinäisen selvityksen, jolla pyritään kehittämään kuntien yhteistyömahdollisuuksia ja seudun kilpailukykyä. Tälle prosessille on annettava työrauha ja unohdettava puheet byrokraattisista pakkoliitoksista”, Kauma toteaa.

 

Lisätietoja:

Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

 

Aiheen uutisointia Talouselämässä ja Verkkouutisissa.