Ryhmäpuhe kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta

Valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan

vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta

 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä

21.5.2014

Kansanedustaja Pia Kauma

 

Arvoisa puhemies!

Kauppa- ja kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa ja vuosien saatossa on saavutettu myös rohkaisevia tuloksia – äärimmäinen köyhyys on vähentynyt sadoilla miljoonilla ja lapsista jo lähes 90 % pääsee kouluun. Osa YK:n vuosituhattavoitteista toteutui jopa etuajassa. Suurin syy hyvinvoinnin kasvuun on ollut globaalin kaupan esteiden purkaminen WTO:n ja EU:n puitteissa sekä sen mahdollistama kaupan kasvu, josta kehittyvät maat ovat hyötyneet. Positiiviset merkit eivät kuitenkaan tarkoita sitä, ettei työtä olisi vielä tekemättä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi keskittyy kehitysyhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden yhteiskuntien tukemiseen, markkinatalouden ja demokratian vahvistamiseen ja korruption ja veronkierron kitkemiseen. Tavoitteet kuulostavat itsestään selviltä, mutta toteutuakseen ne tarvitsevat paljon johdonmukaista työtä. Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta on arvioitava säännöllisesti ja epäkohtiin puututtava, kuten on tehtykin. Vain näin voidaan saavuttaa kestäviä tuloksia.

Kauppa- ja kehitysyhteistyön tarkoitus ei ole toimia pysyvänä instrumenttina maiden tukemiseksi, vaan olla apuna ja tukena kehittyvien maiden markkinatalouden ja oikeusvaltion synnyttämisessä. Keskeisessä roolissa ovat paitsi toimiva ja vastuullinen markkinatalous, myös maiden omien verojärjestelmien kehittämisellä lisääntyvät verotulot. Kehitysyhteistyökumppanuus on onnistunutta, kun yhä useampi maa voi irrottautua avun vastaanotosta ja pärjää omillaan. Hyvä esimerkki on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani Vietnam, joka parhaillaan neuvottelee kauppasopimuksesta EU:n kanssa.

 

Arvoisa puhemies,

Ihmiskunnan suurimmat tulevaisuuden haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, väestönkasvuun ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Näitä haasteita ei voi ratkaista vain valtioiden kesken kansainvälisin sopimuksin. Päätökset on tuotava käytännöksi ihmisten arjessa ja uusi teknologia sekä innovaatiot on laitettava palvelemaan ihmisiä. Kolmannen sektorin lisäksi mukaan tarvitaan myös yrityksiä.

Suomen kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa vuodelta 2012 linjataan, että korkotukiluottoinstrumenttia korvaavia uusia yhteistyömuotoja kehitetään yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Tähän on panostettava, sillä esimerkiksi suomalaisilla cleantech yrityksillä on paljon annettavaa globaalien haasteiden torjunnassa. Parhaimmillaan kehitysyhteistyö voi olla hyödyllistä sekä suomalaisille yrityksille että kumppanimaalle. Esimerkiksi Sri Lankassa sadat koulut, terveyskeskukset ja kaivot saavat nykyään energiansa suomalaisyrityksen toimittamien aurinkopaneelien ansiosta.

Koska kehitysyhteistyö on osa ulkopolitiikkaa, on sen oltava tavoitteellista ja tuloksellista kuten muidenkin politiikan sektoreiden. Erityistä huomiota kehitysyhteistyössä pitääkin kiinnittää kumppaneiden ja projektien määrään ja valintaan – hajottamalla resurssit liian moneen kohteeseen ei aina saavuteta parasta mahdollista lopputulosta eikä liioin osallistumalla vain muiden maiden vetämiin projekteihin.

Suomi tekee kehitysyhteistyötä paitsi kahdenvälisesti, myös Euroopan unionin ja YK:n kautta. On tärkeää, että Suomen painopisteet, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantaminen tai haavoittuvimpien ihmisryhmien suojelu, tulevat esille kaikilla areenoilla. Tärkeää on myös hyvien käytäntöjen levittäminen. Esimerkiksi Suomen vesiohjelman avulla Etiopiassa kaksi miljoonaa ihmistä on päässyt puhtaan veden jakelun piiriin, kun paikalliset yhteisöt ovat ottaneet vastuun vesihuollon järjestämisestä. Toimintamalli on monistettu kansalliseksi ja otettu käyttöön Etiopian maaseudulla. Yhtälailla se voitaisiin ottaa laajemminkin käyttöön.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja haluaa osoittaa tukensa pitkäjänteiselle työlle. Saavutuksia ei mitata vain apuun kulunein euroin. Tärkeää on saavuttaa tuloksia, jotka ovat kestäviä niin inhimillisesti kuin ympäristönkin näkökulmasta.

Nato-jäsenyyden edut ja haitat kannattaa selvittää

Karjalaisessa 13.5. julkaistu kirjoitus

 

Aarno Haapalainen käsitteli Karjalaisessa julkaistussa kirjoituksessaan (26.4.) viime aikoina horroksestaan heräillyttä kotimaista turvallisuuspoliittista keskustelua. Yhä useampi suomalainen on alkanut pohtia, riittääkö Suomelle pelkästään omaan puolustukseemme nojaaminen etenkin Ukrainan kriisin myötä muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa.

Kokoomuksen lisäksi osin myös muissa puolueissa on havaittu, että Suomen ulkopoliittinen liikkumavara on jatkuvasti tiukentumassa.

Suomi ja Ruotsi ovat juuri äskettäin allekirjoittaneet sopimuksen rauhanajan puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Jatkossa maidemme joukot harjoittelevat yhdessä entistä enemmän ja jakavat meri- ja ilmavalvonnassa saatuja tietoja. Myös materiaalihankintoja voidaan yhtenäistää.

Tämä on myönteistä kehitystä turvallisuuspolitiikkamme kannalta, mutta pitkällä aikavälillä todennäköisesti riittämätöntä Suomen turvallisuuden näkökulmasta.

On tärkeää, että eduskunta ei enää entisestään vähennä puolustukseen varattuja määrärahoja ja että yleinen asevelvollisuus säilyy.

Natoon kuuluu 28 EU-maasta 22, ja EU-kansalaisista 94 prosenttia asuu Nato-maassa. Sen vuoksi on epätodennäköistä, että unionin jäsenmaista löytyisi riittävää halukkuutta kehittää EU:n omaa puolustusta sellaiselle tasolle, jota Suomessa on ajoittain toivottu. Puolustusyhteistyötä voidaan toki kehittää.

Myönteinen päätös Nato-jäsenyydestä vaatii kuitenkin tuekseen kattavan kansalaiskeskustelun ja selvityksen jäsenyyden hyödyistä ja haitoista.

Aikooko hallitus muuttaa päätöstään Länsimetron jatkosta?

14.5.2014 julkaistu tiedote. Länsiväylän uutinen aiheesta löytyy täältä.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Pia Kauma on jättänyt 14.5. kirjallisen kysymyksen Länsimetron jatkoon liittyen. Espoolla olisi halukkuutta ja tekniset valmiudet toteuttaa noin 800 miljoonaa euroa maksava jatkohanke Matinkylästä Kivenlahteen tai Saunalahteen heti ensimmäisen vaiheen louhintatöiden päätyttyä. Tuoreimmassa kehyspäätöksessä metrolinjan jatkaminen ei kuitenkaan saanut rahoitusta.

”Espoo ei voi toteuttaa tavoitteeksi asetettua raiteisiin tukeutuvaa yhdyskuntarakennetta ilman päätöstä Länsimetron jatkosta. Esimerkiksi Espoonlahti on jo nyt 55 000 asukkaan kaupunkikeskus, jonka kehittäminen edellyttäisi tuekseen metrolinjaa. On myös muistettava, että toimiva Länsimetro Espoonlahteen saakka palvelisi hyvin laajaa maantieteellistä aluetta. Metropolialuehan tuottaa jo noin kolmanneksen koko maan kansantulosta”, Kauma toteaa.

Metrolinjan jatkaminen heti louhintojen päätyttyä olisi taloudellisesti tehokasta, sillä se säästäisi arvioiden mukaan jopa 100 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa jatkohanke toteutettaisiin vasta myöhemmin.

”Tilastokeskuksen uusimpien tietojen mukaan Suomen työttömyys on 9,5 prosenttia ja ilman työtä on yli 250 000 suomalaista. Näiden lukujen valossa infrastruktuuriprojektien työllistävää vaikutusta olisi hyödynnettävä entistä voimakkaammin”, Kauma toteaa.

Metron rakentaminen on työllistänyt kaikkiaan noin 15 000 henkilötyövuoden verran: työmaalla 7000, rakennustuoteteollisuudessa 2000 ja rakentamista palvelevissa tehtävissä noin 6000 henkilötyövuotta. Rakenteilla olevan metrolinjan varrella on käynnissä tai käynnistymässä noin 4–5 miljardin euron investoinnit, joiden työllistävä vaikutus on VTT:n arvioiden mukaan noin 65 000–80 000 henkilötyövuotta. Metron jatkamisen työllisyysvaikutukset tulisivat olemaan samaa luokkaa, eli noin 12 000 henkilötyövuotta suoranaisissa infrastruktuuri-investoinneissa ja yli 60 000 henkilötyövuotta siihen liittyvissä kiinteistörakentamisen investoinneissa.

”Liikenneministerin vaihtumisen johdosta aiempaa päätöstä olisi tarkasteltava uudelleen. Kun hallitus on jo tehnyt toimenpiteitä talouskasvun aikaansaamiseksi, niin eikö olisi johdonmukaista tukea juuri tämänkaltaisia projekteja, joissa kaupungit itse ovat aktiivisia ja joilla saadaan työllistettyä tuhansia työntekijöitä?” Kauma kysyy.

 

Lisätietoja

Pia Kauma, puh. +358 50 5746764

Sipilän puheet Natosta ristiriitaisia

14.5.2014 julkaistu tiedote

 

ETYJin parlamentaarisen valtuuskunnan jäsen ja raportoija, kansanedustaja Pia Kauma muistuttaa, että Suomen on harjoitettava aktiivista ulkopolitiikkaa kaikilla merkittävillä kansainvälisillä forumeilla. ”YK, EU, ETYJ ja Euroopan neuvosto ovat areenoita ulkopolitiikalle siinä missä Natokin. On erikoista yrittää asettaa näitä eriarvoiseen asemaan keskenään sisäpoliittisista syistä, sillä Suomen tavoitteita ja turvallisuutta edistetään näissä kaikissa”, Kauma sanoo.

Kauman mielestä vakauden ja turvallisuuden lisääminen yhteistyötä turvallisuuspolitiikassa syventämällä on suomalaisten etu. ”Keskustan Sipilä pitää Naton rauhankumppanuutta Suomea hyödyttävänä ja haluaa säilyttää mahdollisuuden jäsenyyden hakemiseen. Silti samaan aikaan puhutaan Pohjolasta muusta maailmasta irrallisena saarekkeena, johon muutokset eivät vaikuta”, Kauma ihmettelee.

Kauma pitää kummallisena Sipilän näkemystä siitä, että Nato olisi suunnattu jotakuta vastaan. ”Välillä Sipilä puhuu Natosta hyödyllisenä yhteistyöfoorumina ja välillä vihamielisenä sotilasliittona. Näkökulma tuntuu vaihtuvan heti, kun puhutaan rauhankumppanuuden syventämisestä jäsenyydeksi”, Kauma toteaa. Hänen mielestään Keskustan pitäisi nopeasti selvittää suomalaisille, mistä ristiriitaiset puheet johtuvat.

Lisätietoja:

Pia Kauma, puh. 050 5746764